Hei Busse ja Meea!
Busse:
En ollut tuolloin vielä käynyt urheilemassa, joten en usko johtuvan siitä...
Meea:
Mulla etenee kahvilakko niinkin hyvin, että kirjoitan tätäkin viestiä kahvikuppi naaman edessä.

Tämä syystä että mulla ei ole oikein vatsa toiminut ja mikään ei tule läpi... Noh, tämä on veljäs kuppi tällä viikolla, joten ei niin paha ottaen huomioon, että entisessä elämässä join kevyesti 6 kuppia PÄIVÄSSÄ!!

Suurin syy todella miksi olen vähäisellä kofeiinimäärällä on tosiaan tuo mun taipumus ahdistus/paniikkikohtauksiin, joten en viitsi ihan hirveästi itseäni moisella kiusata.
Mulla meni valehtelematta kolme kuukautta ennenkuin todella tunsin syömiseni olevan hallinnassa. Tämä aika meni varmaankin opetteluun pois tapasyömisestä ja nykyään huomaan lähteväni esim. töihin ilman aamupalaa koska ei vain ole nälkä kun ennen olisin syönyt varoiksi. Ja nyt kun olen hurahtanut taas ryhmäliikuntaan (kiitos Elixian mahtavan tarjonnan) ruokailuvälit venyvät kevyesti 8-9 tuntiin enkä edes tunne tajutonta nälkää mikä laukaisisi ahminnan. Olen ennen ollut sellainen että reagoin nälkään kiukuttelemalla enkä juuri nyt muista koska olisin viimeksi moista oltilaa tuntenut.
Painossa eikä senteissä tämä kaikki ihanuus ei tosin vielä ole tuntunut. Olen tällä viikolla käynyt joka päivä (ke lukuunottamatta) jumpassa, joten en edes viitsi mitata, koska voi olla nesteitä lihaksissa. Vireystila mulla vaihtelee todella paljon. Joskus olen tosi virkeä ja joskus taas kuolemanväsynyt. Iltaisin valvon heittämällä puoleenyöhön kun ennen olin kympin aikaan kaatumakunnossa. Ehkä kuitenkin enimmäkseen olen virkeä kuin väsynyt.
Voisin myös listata muita muutoksia mitä olen huomannut. Esim hiukset ovat kasvaneet tosi pitkiksi. Ok, tähän voi vaikuttaa etten ole puoleen vuoteen käynyt kampaajalla, mutta olen ennenkin jättänyt välit pitkiksi eikä ne näin hurjasti ole kasvanut. Harmiksi ne myös rasvoittuvat mielestäni helpommin... Ja eilen huomasin onnekseni että mun peppunäppylät ovat mennyttä elämää!!!!

Mulla on aina jostain syystä (ehkä stringien käytöstä) ollut näppyjä pakaroissa, mutta eilen huomasin että niitä ei ollut juuri lainkaan. Jipii!!!!
Kuntopyöräily ei ole ikinä ollut mun juttu. Olen joskus käynyt spinningissä, mutta paksujen reisien pelossa ja sen tylsyyden vuoksi olen jättänyt polkemiset muille. Mulla kanssa kaikki varastoituu alakroppaan, reisiin ja peppuun. Yläkroppa voi näyttää kun keskitysleiriltä paistavine kylkiluineen ja silti reidet hölskyy onnellisina
Tsempataan me täällä toisiamme ja muista olla kärsivällinen. MÄ olen koko tän ajan stressanut kun mitään ei tapahdu ja paino tuntuu vaan nousevan ja nyt olen päättänyt lopettaa moisen. Kohdistan ajatukseni lsyömisen sijasta liikuntaan ja salaa toivon että joku päivä havahdun onnellisena siihen että olen kutistunut. Vielä minäkin haen sitä omaa tasapainoani ja uskon että se tästä pikkuhiljaa löytyy. Neljä kuukautta nyt olen opetellut ja tavaksi tämä on jo tullut, no problem. Suurin opetteleminen mulla on siinä että saan tuota vannetta löystettyä pään ympäriltä ja olemalla itselleni suopeampi. Opettelu irti ainaisesta laihduttamisesta on mun prioriti #1 tällä hetkellä ja pääseminen eroon häpeästä ja tätä kautta uskon myös ahdistukseni selättäväni.
Tervetuloa taas vierailulle ja laita Meea mulle linkkiä jos sulla on oma ketju jossain niin käyn sielää sitten turisemassa. Tai jos ei ole niin tervetuloa tänne turisemaa! Kivaa saada kavereita!
