Aikas lyhkäiseen tuo senttikirja sitten jäi, kun seuraava lapsi teki jo tuloaan
E on jo iso tyttö, eskariin menossa syksyllä, mutta muistan vielä (yhden) reaktion: Mä oon just ostanut uudet farkut JA NYT NE JÄÄ PIENIKSI!
Raskauden aikana mentiin pienillä hiilareille, mutta toki enemmän kuin normaalisti. Karppaus alkoikin ihan hyvin synnytyksen jälkeen, ja nyt, kun katsoo omat vanhat sentti-taulukot, niin onhan sitä ollu pieni
Viimeiset vuodet on sitten taas mennyt jotenkin massiivisessa alamäessä, hirveessä mässätyksessä. Nyt loppu, takaisin kaidalle tielle (vaik työn lounastautot on hivenen ongelmallisia, mistä ravintolasta saa hyvää ruokaa nopeasti).
Oli myös jotenkin helpottavaa lukea noi alkukankeudet mitä oli tuolloin 2010. Hirveä nälkä vaivaa tälläkin hetkellä, mutta niin oli myös tuolloin. Ohimenevää, kuulemma. Pää on kipeä, ja olo hieman omituinen.
Lääkkeet ne vaan on lisääntyneet, mutta niin on onneks myös liikunta. Nyt, kun kipu on hallinnassa (vaikkakin vahvoilla lääkkeillä) olen taas pystynyt aloittamaan vanhan, 20-vuotiaana aloittamani harrastuksen, thai-nyrkkeilyn. Fysiatri, joka ehdottomasti suosittelee liikuntaa, totesi laitoskuntoutuksen toisella jaksolla, että eihän nyt ihan tuota tarkoittanut, kun sainoi, että voi sitä harrastaa melkein mitä vaan. Mutta tässä vaiheessa elämää olen jo niin vanha, että mun ei tartte tehdä noita kaikkia juttuja mitä noi nykyiset parikymppiset tekee. Hyvin on mennyt, kohta 1 ½ vuotta treenattu (ja lihottu).
Joten, tästä se taas lähtee, alkusentit 22.4.2017:
Käsivarsi: 29,5 cm
Reisi: 46 cm
Sääri: 38,3 cm
Lantio: 105 cm
Maha: 103,5 cm
Vyötärö: 88,5 cm
Rintojen alta: 89 cm
Elokuussa mennään miehen kanssa kahdestaan Kreikkaan, joten olisi syytä olla pienempi, jotta sortsit mahtuu päälle!