karppaus.infon arkistoitu foorumi

Niin ja tässä linkki Fogelholmin kirjoitukseen:

9.4.VIERASBLOGI Mikael Fogelholm: Syömistä terveyden ja ympäristön hyväksi

Se mikä jäi taas Fogelilta huomioimatta; karpit syövät vihantaa enemmän kun on virallisterveellinen suositus. Kun pötsiä ei täytetä viljamössöllä jää tilaa vihannalle, jos ei olla ala-karppina mukaan tulee myös kohtuullisesti marjoja ja hedelmiä....jne

Meta-analyysien mukaan kannattaa edelleenkin vaihtaa voi margariiniin

Missä meta-analyysissä tätä on analysoitu? Eli siis nimenomaan verrattu voita ja margariinia eikä esim. yleisesti kovan ja pehmeän rasvan saantia?

Vanha totuus on se että kansainvälisiä sopimuksia noudatetaan vain pienissä ja vauraissa maissa jossa kaikki asiat ovat jo hyvin. Suomi on siinä sarjassa oikea perseennuolija mitä tulee kansainvälisiin velvoitteisiin. Vaikka jokainen suomalainen söisi 2kg raakaa punaista lihaa päivässä, ajaisi 60 litraa satasella kuluttavalla rekalla ja asuisi täysilmastoidussa 400 neliön talossa (300-neliöistä mökkiä unohtamatta) ja matkustaisi lentokoneella kaikki yli 100km matkat ja kaikki maamme energia tuotettaisiin puhtaalla kivihiilellä ja öljyllä, se ei vaikuttaisi maailman saastutukseen hevon vitun vertaa.

Kannattaako karppaus?
Ruokavaliomuutosten
ympäristö- ja terveystaloudellinen
kustannus-hyötyanalyysi


Tutkielman tavoite oli selvittää, kuinka suuret nettohyödyt syntyvät, kun 7 % suomalaisesta aikuisväestöstä siirtyy tavanomaisesta ruokavaliosta joko vähähiilihyd-raattiseen (VHH), erittäin vähähiilihydraattiseen (EVHH) tai ravitsemussuositusten mukaiseen ruokavalioon (SUOSITUS). VHH- ja EVHH-ruokavaliot perustuivat 84 ruokapäiväkirjaan, jotka kerättiin internet-kyselytutkimuksen avulla.
Päämenetelmänä oli yhteiskunnallinen kustannus-hyötyanalyysi, joka käsitteli väestötason ruokavaliomuutoksen ympäristö- ja terveysvaikutuksia rahamääräisinä. Ympäristötaloudellisia vaikutuksia olivat ilmastokuormituksen ja Itämeren ravinnekuormituksen muutokset. Terveystaloudellisia vaikutuksia taas olivat kasvisten ja hedelmien käyttöön liittyvien sydäninfarktin ja aivohalvauksen sekä punaisen ja prosessoidun lihan käyttöön liittyvien suolistosyöpien ilmaantuvuuden muutokset. Lisäksi nettohyötyjä tarkasteltiin laihtumisskenaariossa, jossa VHH- EVHH- ja SUOSITUS-ruokavalioissa vähennetään energiansaantia ja niiden nou-attaminen johtaa 15 kilon painonpudotukseen ja normaalipainoon. Laihtumisske-naariossa tarkasteltiin muiden vaikutusten lisäksi lihavuudesta johtuvien suolis-tosyöpien ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuksien muutoksia.
Normaaliskenaariossa, jossa 7 % väestöstä siirtyi joko VHH-, EVHH- tai SUOSITUS-ruokavalioon, vuosittaiset kokonaisnettohyödyt olivat vastaavasti
-3,7 milj., -10,8 milj. ja 7,3 milj. euroa. Ympäristövaikutusten nettohyödyt olivat VHH- EVHH- ja SUOSITUS-tapauksissa -6,5 milj., -12,9 milj. ja 3,3 milj. euroa.
Suurin ero syntyi liha- ja maitotuotteiden kulutuksesta. Laihtumisskenaariossa VHH-, EVHH- ja SUOSITUS-tapausten nettohyödyt olivat vastaavasti 11,2 milj., 5,8 milj. ja 20,6 milj. euroa. Tyypin 2 diabeteksen vähenemisestä syntyvillä nettohyödyillä oli eniten vaikutusta: ne olivat kaikissa tapauksissa 10,0 milj. euroa.
Herkkyysanalyysissä kvalitatiiviset tulokset eivät muuttuneet.
Suurin positiivinen nettohyöty syntyi SUOSITUS-ruokavalioon siirtymisestä. VHH- ja EVHH-ruokavalioihin siirtyminen tuottaa positiivisia nettohyötyjä vain, jos ne johtavat merkittävään painopudotukseen. Koska monia vaikutuksia ja tekijöitä (esim. kova rasva, kuitu) jäi tarkastelun ulkopuolelle, aiheesta tarvitaan lisää
tutkimusta.

Avainsanat
ilmastonmuutos, Itämeren rehevöityminen, karppaus, kustannus-hyötyanalyysi,
nettohyöty, ravitsemus, ruokavalio, vähähiilihydraattinen ruokavalio, ympäristö

Säilytyspaikka
Viikin kampuskirjasto, Viikinkaari 11 A (PL 62), 00014 Helsingin yliopisto

Harvoin näkee kahta peräkkäistä linkkiä, jotka lyövät toisiaan korville noin tehokkaasti.
Edellisessä näytettiin ekologisesti edullista karjantuotanto on maalle ja maaperälle (ja miten paljon vilja sitä kuluttaa)
... ja sitten palattiin kipin kapin takaisn vanhoihin laskelmiin. Tasapainoilijoita kaikki tyynni?

Huonekalujätti Ikea saattaa tarjoilla tulevaisuudessa lihapullia, joissa ei ole enää lihaa. Näin voi käydä ainakin, mikäli Ikean ajatushautomon asiantuntijoiden visio toteutuu.

Lihattomia lihapullia visioi Kööpenhaminassa toimiva Ikean innovaatiopaja Space10. "Huomisen lihapulla" -selvityksessään Space10 kiinnittää huomiota lihantuotannon ongelmiin.
– Halusimmepa sitä tai emme, lihansyönti ja kasvava ruoantarve on muuttumassa ongelmaksi planeetallemme, Ikean asiantuntijat kirjoittavat.