karppaus.infon arkistoitu foorumi

Along with the demonization of fat, cholesterol also took a beating. If it was common sense that eating fat would clog up your arteries, then it was also common sense that eating cholesterol would do the same: foods rich in cholesterol, like eggs, went shunned. Governments warned consumers to eat no more than one egg a week and supermarkets were stacked to the rafters with foods that declared themselves “cholesterol free”.

It is a myth that has taken a very long time to die. Until very recently the American Heart Association were still issuing dire warnings about the dangers of eating foods containing cholesterol. Yet a meta-analysis of 17 studies published in the British Medical Journal in 2013 concluded that “higher consumption of eggs is not associated with increased risk of coronary heart disease or stroke.”

I now eat eggs most mornings. When scrambled, boiled, poached or in an omelette, they are a superb source of protein, rich in vitamins and minerals. There are around 90 calories in a boiled egg, half that of a small bowl of sugary cereal and a quarter that of a croissant with butter and jam (400 calories, plus). Unlike the cereal or the croissant, the protein in the eggs will keep you feeling fuller for longer. I also think it is foolish to discard the yolks as that is where most of the nutrients are.

• Overall, summary associations indicate that intake of up to 1 egg daily may be associated with reduced risk of total stroke. • Overall, summary associations show no clear association between egg intake and increased or decreased risk of CHD. • Eggs are a relatively low-cost and nutrient-dense whole food that provides a valuable source of protein, essential fatty acids, antioxidants, choline, vitamins, and minerals.

Remember, high intake is ~1 egg/d (not more)

Pärjättiinhän aiemminkin ilman suosituksia.

Kananmunien terveellisyydestä ollaan oltu montaa eri mieltä. Viimeisimmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ne ovat erityisen terveellistä herkkua.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet kananmunien olevan luultua terveellisempiä. Ne sisältävät nimittäin D-vitamiinin tehokasta muotoa, jota väitetään jopa viisi kertaa tehokkaammaksi kuin D-vitamiinin yleisintä muotoa.
D-vitamiinia on tärkeä saada ravinnosta erityisesti talvella, kun sitä ei saa auringosta samaan tapaan kuin kesäisin. Nyt tutkijat kannustavatkin ihmisiä syömään enemmän kananmunia, koska ne sisältävät suuren määrän tehokasta D-vitamiinin muotoa.
Kananmunista saatava D-vitamiinin määrä onkin näin ollen siis korkeampi kuin mitä kananmunalaatikoiden tuoteselosteisiin on merkitty. Tutkimuksissa on selvinnyt myös se, etteivät monetkaan ihmiset tiedä kananmunien sisältävän runsaasti D-vitamiinia. Vitamiinit on parempi saada ravinnosta kuin lisäravinteista, joten lisätäkseen D-vitamiinin saantiansa voisi lisätä kananmunia ruokavalioonsa.
D-vitamiinilla on lukuisia terveyshyötyjä. Se muun muassa vahvistaa luita, ehkäisee osteoporoosia, estää sydän- ja verisuonitauteja, vahvistaa immuunijärjestelmää sekä ehkäisee masennusta ja väsymystä.
Lähde: Allas

Aktuell forskning visar att ägg innehåller en särskild form av D-vitamin som är fem gånger så effektiv som den vanliga sorten. Nu uppmuntrar näringsexperter oss att äta fler ägg!

D-vitamin är ett av de vitaminer som vi nordbor riskerar att lida störst brist på under de delar av året då solen inte lyser varje dag. Därför har Livsmedelsverket föreslagit att öka andelen tillsatt D-vitamin i flera livsmedel.
Nu visar forskning att stora mängder av en mer potent och effektiv form av D-vitamin finns naturligt i ägg.
– Ägg innehåller den speciella form av vitaminet, så kallad 25(OH)-vitamin D, vilken visar sig ha fem gånger så hög aktivitet jämfört med den D-vitamin som anges i livsmedel och som även används i vitaminpiller, säger näringsexperten Christer Rosén.
Naturligaste källan
Det betyder att den mängd D-vitamin vi får i oss genom ägg egentligen är betydligt större än vad som anges på äggförpackningen eller i Livsmedelsverkets databas, menar Christer Rosén.
Allmänhetens kännedom om ägg som effektiv källa till D-vitamin är förvånansvärt låg. Undersökningar visar att de flesta som medvetet äter extra D-vitamin använder kosttillskott, när de i stället skulle kunna äta fler ägg.
–  Ägg är den mest kompletta och naturliga näringskälla näst efter bröstmjölk. Genom ägg får vi i oss nästan alla näringsämnen som kroppen behöver förutom C-vitamin, säger Astrid Lovén Persson, verksamhetsledare för branschorganisationen Svenska Ägg.
Läs också: Så skalar du 5 ägg samtidigt!

Vad är D-vitamin bra för?

Stärker skelettet och motverkar benskörhet.
Reglerar kalkbalansen i tänderna och bromsar karies.
Motverkar muskelsvaghet och hjärt-kärlsjukdomar.
Bra för håret och huden, dämpar akne, eksem och psoriasis.
Reglerar hormonbalansen i kroppen.
​Höjer sexlusten och fertiliteten.
​Stärker immunförsvaret och allmäntillståndet.
​Motverkar trötthet och depression.
Bra mot leverproblem och förstoppning.
Minskar risken för diabetes typ 2.
​Minskar risken för reumatism.
Läs också: 6 saker du kan använda äggskal till!
Källa: Branschorganisationen Svenska Ägg

Kuusipalo toteaa, että etenkin yksittäisissä kuluttajaryhmissä proteiinin saanti on varmasti jo liian suurta.

– Esimerkiksi kuntosalipuolella olen hiukset pystyssä katsellut, kuinka ihmiset syövät tiukaupalla kananmunia. Se ei todellakaan ole järkevää, vaikka kananmuna sinällään on hyvä ravintoaine. Kohtuus pitää olla tässäkin: sopiva määrä viikossa on 3–4 munaa eikä 24.

Kuusipalo tietää jopa tapauksia, joissa proteiinin liikasyönti on vienyt sairaalaan.

– Sisätautilääkärit ovat kertoneet, että on proteiinijauheiden syöjiä, joilla munuaisten toiminta on heikentynyt, ja heitä joudutaan hoitamaan sairaalassa. Mitään tilastoa tapausten vakavuudesta minulla ei ole, mutta sen tiedän, että niitä on nyt tämän uusimman proteiinibuumin aikana ollut.

Kananmuna päivässä saattaa ehkäistä aivoverenkiertohäiriöitä

Yhdysvaltalaisten havainnot ovat samansuuntaisia monien viimeaikaisten tutkimusten kanssa, mutta aivoverenkiertohäiriöiden osalta tuloksiin kannattaa suhtautua varoen: tutkimuksen rahoittajien intressit voivat välillä näkyä tuloksissa.
2.11.2016 klo 07:50

Kananmunien syöminen ei suurenna sepelvaltimotaudin vaaraa ja saattaa jopa pienentää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Nutrition -lehdessä.

Kananmunien uskottiin pitkään altistavan sydänoireille, koska ne sisältävät paljon kolesterolia. Ravinnon kolesterolin ajateltiin ennen nostavan veren kolesterolipitoisuuksia ja sitä kautta myös lisäävän sydänoireita, mutta tutkimustiedon lisääntyessä vaikutus on osoittautunut korkeintaan vähäiseksi.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat vuosina 1982–2015 tehtyjen kananmunatutkimusten aineistoihin, jotka koostuvat sepelvaltimotaudin osalta 280 000 potilaan ja aivoverenkiertohäiriöiden osalta 300 000 potilaan tiedoista.

Analyysin perusteella päivittäinenkään kananmunien syöminen ei suurentanut vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin, mutta liittyi sen sijaan 12 prosenttia pienempään riskiin sairastua aivoverenkiertohäiriöihin.

Yhdysvaltalaisten havainnot ovat samansuuntaisia monien viimeaikaisten tutkimusten kanssa, mutta aivoverenkiertohäiriöiden osalta tuloksiin kannattaa suhtautua varoen. Yksi syy tähän on tutkimuksen rahoitus, joka tuli osittain yhdysvaltalaiselta kananmunantuottajien etuja ajavalta järjestöltä. Rahoittajien intressit voivat välillä näkyä tutkimusten tuloksissa.

Sepelvaltimotaudin osalta tulokset sen sijaan vahvistavat aikaisempiin tutkimuksiin perustuvaa nykykäsitystä, jonka mukaan kananmunat eivät suurenna niitä säännöllisesti nauttivien sydänriskejä. On silti mahdollista, että riskejä ilmaantuu, jos kananmunien syönti on erittäin runsasta.

Uutispalvelu Duodecim

Italialainen Emma Morano on viimeinen elossa oleva 1800-luvun edustaja.
29.11.2016 klo 15:53

Maailman tällä hetkellä tiettävästi vanhin ihminen on täyttänyt 117 vuotta. Hän on viimeinen elossa oleva 1800-luvulla syntynyt ihminen.

Pohjois-Italian Verbaniassa asuva Emma Morano sai juhlapäivän kunniaksi perheeltään kakkukahvit.

1800-luvun puolella syntynyt rouva kertoo olevansa edelleen hyvässä kunnossa. Hän vastailee kysymyksiin virkeästi.

– Elämäni ei ole ollut kovin hyvä. Tein töitä 65-vuotiaaksi asti, hän tunnustaa.

Reutersin haastattelussa Emman lääkäri Carlo Bava kertoo hämmästelleensä naisen ruokailutottumuksia.

– Kun tapasin hänet, hänellä oli tapana syödä kolme munaa päivässä; kaksi raakana ja yhden munakkaana. Nyt hän on vähentänyt hiukan. Hän syö vain kaksi munaa päivässä, kolme olisi hiukan raskasta.

– Siitä lähtien kun olen hänet tuntenut, hän on syönyt hyvin vähän vihanneksia ja hedelmiä. Tärkein tekijä [hänen ruokavaliossaan] on, että hän syö samoja asioita joka päivä, joka viikko, joka kuukausi, joka vuosi, lääkäri Bava kertoo.

Lähteet: Reuters