Minulla on ihan selvästi. Tosin olin jo aika hyvin toipunut, kun karppauksen aloitin, mutta eron huomaa silti selvästi: ruualla ON vaikutusta mielialaan. Mä lihoin kanssa kolmattakymmentä kiloa sairastumiseni jälkeen. Silloin ei vain jaksanut asiaan mitenkään reagoida...
Mä olin myös ennen sellainen, ettei yhtään voinut repsua säännöllisistä ruoka-ajoista, mutta nykyisin mulla harvoin on edes nälkä ja olo on pirteä, nousen aamulla kepeesti ylös, minä, vanha aamu-unisen perikuva
Jossain vaiheessa karppausta alkoin tajuta, ettei tarvitse kellonajoista pitää kiinni ja siksi uskaltauduin kokeilemaan pätkistä. Nyt tuntuu jopa nälkä kurnivan; aloin eilen syömisen kolmelta, tänään olen syönyt yhdentoista maissa kaksi paistettua munaa, juustoa ja metwurstia ja nyt menen kehittelemään eilisestä jauhelihapaistoksesta kaalisopan! Ja lopetan syömisen taas kolmelta, ilta menee hienosti eikä päivälläkään ole ongelmia kun juo teetä ja vettä. Huomenna haen lisäksi vissyä.
Tsemppiä, itseä kuuntelemalla onnistuu!