Kiitos Jemi vierailusta ja tsemppauksesta

Kyllä se tästä lähtee.. Ja itse asiassa huomattu jo lyhyessä ajassa, miten tiukkojen ruoka-aikojen noudattaminen palkitsee. Ne napostelut jää pois päivärytmistä kun tietää että tiettynä kellonaikana saa syödä. Ja syömisensäkin voi suunnitella etukäteen paremmin.
Juurikin äsken kello armahti ja pääsin syömään.. Edelleen samoilla eväillä. Jotka minulle edelleen tuntuvat liian "pikaruualta". Kaipailen kunnon _lihaa_ ja uunissa haudutettuja lämpimiä kasviksia jne. Yksipuolisuus on tällä viikolla alkanut kyllä ärsyttää.. Noh, huomenna sitten lihapullia tomaattikastikkeessa ja lemppari uunikasvishöystöä

Eikä sitten ahmita!

Viinipullon olen jo tilannut pyykkäämään tulevalta ystävältäni vaivanpalkaksi mutta se odottakoon, jos suinkin mahdollista.
Lopuksi vielä omituinen huomio tältä päivältä. Ensinnäkään, en ole koskaan aiemminkaan ollut keksien tmv. "valmisherkkujen" ystävä ja nyt keksihyllyllä seisoessa tunsin olevani ihan ummikkona. Yritin löytää jotain sopivaa tarjoamista huomiselle (viimeinen työpäivä) enkä millään osannut päättää mitä ostaisin. Ja kun lopulta päädyin ostamaan keksilajitelmapussin

minusta tuntui kuin kaikki kaupassa olijat, (niin jonossa kuin ohikulkevat kotimatkallakin) tuijottivat minua murhaavalla/säälivällä katseella " mitä se tuokin tollaisia ostaa, varmaan mussuttaa sen yksin kotona ja aloittaa jo heti kaupan pihassa.." Huh, mitkä omatunnontuskat voi tulla yhdestä keksipussin ostamisesta. Mahtaa työkaveritkin pettyä kun eivät saa tällä kertaa niitä "minun ihmeellisiä leipomuksia"

Viimeksi kun lähdin kesän päätteeksi koulun penkille leivoin karppileivonnaisia, täytekakun ja piirakan. Pääsivätkin jo irvailemaan että viimeisenä päivänä voinkin sitten herkkuja syödä. Kyllä kaikilla naama venähti kun totesin ettei minun näissä(kään) leivonnaisissa mitään vehnäjauhomössöjä ole..

Huomenna kahvilla minä herkuttelen rahkamössöllä, syököön he rakkaat keksinsä.