no nyt meillä on kello jo yli yhdeksän, ja ukko on tietämättömissä. siellä se kaverinsa kanssa rustaa nettisivuja. näin oletan. no, saanpahan olla karppilammikossa kaikessa rauhassa. yleensä aina tuossa on sanomassa, että vieläkö tarviat olla siellä karppien kanssa. ja oota vähän niin pääset karppilaan. olen siis herran rauhassa. ja täysin yksin koko isossa talossa. ihana hiljaisuuss!!!!
tiiättekö, miula on näläkä. siis n-ä-l-ä-k-ä. tais olla tuo puolenpäivän keitto liian hepponen. pitäs vissiin marssia alakertaan ja tehä kuppi teetä. en millään viitsi. jospa oottelen sitä ukkoa ja juoksutan sitten tekemään matea. sekin kyllä pissattaa niin paljon, että vessamaratoni on taas yöllä esissä. mutta toisaalta, samapa kait se mikä maratoni siellä on esissä, kun se on joka tapauksessa esissä, jostakin syystä. ja vaikka ei niin oliskaan, niin nukuttua ei kuitenkaan saa kuin ihmeen kaupalla.
elkää nyt hyvät ihmiset sitten huolestuko tuosta minun nukkumisesta. se kuulostaa ihan hirveeltä, ja se on ihan hirveetä, mutta minulla on siihen semmonen filosofia, että kyllä sitä vielä elleissään nukutaan. ei kannata stressata. vanhasta kokemuksesta tiedän, että se uni tulee vielä jossakin vaiheessa. miula on ollu aina näitä jaksoja, että nukun millon paremmin ja millon huonommin, ja hengissä on selvitty. tosin ei ehkä täysissä mielenvoimissa, mutta epäilempä, että syntymälahjana tämäkin hulluus ja mielisairaus on tullut. eikä siitäkään voi unettomuutta syyttää. ylipäätään on aika turhaa etsiä milloin mitäkin tekosyitä milloin mihinkin asiaan. ei kun vaan kattelemaan sinne itseenä sisälle. sieltä ne vastaukset löytyy. ja jos ei löydy, niin on vaan katottava tarkemmin. kyllä ne siellä ovat.
viikon työpanos on nyt sitten tehty. ja kohtuullisen onnistuneesti vieläpä, ainakin omasta mielestäni. en jaksa lätistä tuosta työstä. sanon vain sen verran peruslaiskana kissamaisena ihmisenä, että mielestäni työ vain ja ainoastaan varastaa minun kallista aikaa (joka ei ole edes olemassa....siitä kun lähdetään), ja teen vain työtä, koska jostakin on rahat saatava pakolliseen karppikuppiin (suom.huom. entisessä elämässä riisikuppi). mieluummin tekisin jotakin maailmanrauhan hyväksi, mutta pakkohan tässä on jonkin verran koittaa euroja saada kasaan, tai kuolee ukkokin nälkään. on jo raukkaparka laihtunut, ja kohta ei ole minulla költeriä, jonka viereen kupsahtaa öitä valvomaan, kun ukkokin kuihtuu.
jostakin tuolta luin, kun joku valitteli, että ruokapäiväkirja oli menny ihan vaan haasteluksi, että pitäs tehä oma bloki tai jotakin. no, miula ei vissiin tämä ketju ikinä ole ruokpäiväkirjaksi ees menny. täynnä vaan mietteitä. mutta kaitpa tänne saa kirjottaa näinkin. koetan silti ees vähän kommentoida sillon tällön tätä pätkisasiaakin.
miten teille kanssapätkäilijät, hytiseekö teillä läskit? jos ymmärrätte mitä tarkoitan. minulla on viimeaikoina käyny ihan mahoton hytinä. ja pidän sitä sen merkkinä, että ne myöskin pienenee. saatan erehtyäkin. mutta hytinä on ollut valtavaa.
nyt alkaa hyydyttämään. huomenna olkoon päivä uus.
hyvää yötä kaikille! kauniita unia ja oman kullan kuvia!!!