hillapuuri kirjoitti:
Piti vaan tulla kommentoimaan, että sinun ateriasi, els, kuulostavat aina jotenkin niin hauskoilta

Jotenkin sellaisilta suunnitellun ja "man tager hvad man haver"-tyylin sekoituksilta, kodikkailta, mutta eksoottisilta ja aina jollain tapaa erilaisilta

Ruokailu on teillä selvästi nautinto ja "iloinen asia", ei mikään pakkopulla (tai edes -pihvi

).
Kiits, hillis!

Ai sinäkin tunnet Taage Haverin opastukset?

Ne ovat olleet tämän talon keittiössä aina suosittuja

Ja nykyinen pyrkimys wanhaan ja lähiruokaan ja ekoiluun (eli jonkinlaiseen tuhlaamattomuuteen tai loppuun asti käyttämiseen) ovat jotenkin vain terhentäneet vanhan koiran kaipuita. Pätkikset muuten sopivat nekin tälle kuin nyrkki taikinaan...
Oikeasti en ole kokki lainkaan, joten jonkinlaisena ihmeenä voi pitää, että sitä on jotenkin selvitty yli 20 vuoden neljän hengen ruokahuollosta - ja ehdottomasti vain sivutöinä, vaikka miten tuli joskus jopa ne omat leivät tehtyä

Mutta äitini oli todella maukkaan ruoan tekijä ja kaipuu hyvään on selvästi jäänyt myötäsyntyisenä. (Meillä ei muuten koskaan näkynyt leipämargariinia; pulliin sitä käytettiin, mutta leiville riitti aina voita <3)
*************
Tänään on mässyilta kun kerrankin on sekä perjantai että syömäilta. Päivällikseksi tein aitoa Tage Haverin wokkia:
- rasvana sentään tällä kertaa ihan aitoa wokkiöljyä (auringonkukka- seesami- ja inkivääriöljyseos, jossa myös valkosipulia) mutta sitä oli jatkettu tahnalla, joka syntyi kun naudan sidekudosta (eli ulkofilepihveistä poistettuja sitkeitä osia) kypsensi ensin muutaman tunnin pihvilienten kanssa paistinpannussa ja bamixoi sen kaiken kiinteän sileäksi ynnä antoi tämän nousta liemen pintaan (Se muuten ON hyvää, mutta kaikkea ei tarvitse kertoa ruokailijoille

).
- kasvispuoli oli suht mielenkiintoista: ensimmäisessä paistoryppäässä oli tikuiksi silputtu raaka punajuuri ja sipuli, toisessa paprikaa ja valkosipulia, kolmannessa muutama silputtu parsakaalin kukinto ja päällimmäisenä vielä suikaloitua kiinankaalia.
- lihaksi löytyi melkein mielenkiinnottomasti jo aiemmin kypsäksi (tai ylikypsäksi) haudutettua luomunautajauhelihaa (nam!).
- mausteina kiinalaista mustaa soijaa, pippuria, suolaa, kourallinen suolapähkinöitä ja ripaus curryä...
Noh. Muut söivät sellaisenaan, ja koska kukaan ei huomannut huomauttaa edes vanhasta inhokista parsakaalista (joka oli sentään isoina rapeina palasina) niin maku taisi voittaa kirkkaasti ulkonäön. Minusta se oli vielä parempaa voin kanssa, mutta minkäs sitä luonnolleen mahtaa
Ja tuon erikoisen näköisen herkun kanssa tarjottiin vain sitronellea. Mutta alkupaloiksi (eli ruoanlaiton aikaan) maistelin eilistä glögiä ja muutaman palan nuorta, mietoa brietä. Jälkkäriksi oli kaakaokermakahvia, kirkkaalla terästettyä Cointreauta ja pari Irish Coffee tryffeliä (joo, hiukan liian makeita olivat).
Niin että kaikkea sitä joutuu tällä paastolla kärsimään, mutta mitäpä sitä ei pieni ihminen tekisi tieteen takia?
