karppaus.infon arkistoitu foorumi

Olet sitten käynyt parin sadan metrin päässä meiltä poikkeamatta kylässä.
Me tosin ei olla vieläkään käyty siellä tiibet-näyttelyssä

Edit. Ja kiitos siitä kwasniewskitiivistelmästä, se tuli tarpeeseen.

No höh! Sen siitä saa kun kulkee päättömänä joukon mukana.
... tosin eipä tuolta vapaata aikaa jäänyt yhtä puolituntista enempää muutenkaan.
Mutta sääli silti

/muoks/els: Liittyen tähän viestiin: viewtopic.php?p=709474#p709474

Minä laitoin siideriin ihan normireseptin mukaan viinihiivaa ja hiivavaravintosuolaa. Siideri kävi upean kuivaksi. Pullotusvaiheessa lisäsin jokaiseen pulloon teelusikallisen sokeria hiilihappoisuuden varmistamiseksi. Siideristä tuli hapokasta, mutta hiivan maku on voimakkasti läsnä. Mutta ei hätää. Siideri saa nyt kypsyä pulloissa muutaman viikon ja katsotaan koemaistamista sitten uudelleen.

Tuo omenamehun lisääminen ei käynyt edes mielessä. Tosin omenamehuakaan ei ollut enää jäljellä.

^^ Juuri noin mekin teimme kerran siideriä ja ihan juotavaa se oli kellaroinnin jälkeen. Se tehtiin oikealla viinihiivalla, ravintein ja vähällä sokerilisälläkin eli Erlandsenin "Viinin kotivalmistus" kirjan mukaan. Tehtiin silloin kotiviinejä kymmenisen vuotta 1-2 satsia vuodessa kotimaisista hedelmistä ja marjoista, ensin Hoyerin ja sitten tuon kirjan ohjeilla. Kaikista ei tullut hyviä, mutta melkein kaikista tuli, viimeistään parin vuoden säilytyksen jälkeen. Sitten kokeilut katkesivat yli 10 vuodeksi, kun elämässä riitti muutakin tekemistä.

Mutta tämänsyksyinen siideri on hivenen eri ohjeilla. Siitä pitäisi saada mietoa ja nopeasti valmistuvaa ruokajuomaa, vähän niinkuin sima, kalja tai olut eikä niinkuin viini. Katsotaan nyt; prosentit ovat nyt kohdallaan eli mehulisän jälkeen viiden pinnassa. Ja ainakin vielä tavara on on juomakelpoista; sen maussa on jopa vähän samaa kuin "kovassa siiderissä" (hard cider) jota jenkkilässä maistelin - syksyllä 1976

/muoks, mode: Tästä alkaa keskustelu liittyen marraspitoihin, joista kerrotaan täällä:
viewtopic.php?p=725441#p725441

Ihanat pidot Els ja mikä menu!

Nyt kun tuon luki niin pakko sanoa että harmittaa!

_________________
Kahvakuulalähettiläs.
(Sh)it's my life! | Sporttiteevee
Blogissa murkuloita ja satunnaisesti oikeetakin elämää.
"Tätä en olekaan koskaan yrittänyt, joten luulen, että se ihan varmasti onnistuu!" -Peppi Pitkätossu-

Täytyy vielä sen verran hehkuttaa, että kummasti tuntui ruoka kelpaavan kaikille (suurin osa ei ollut karppeja).
Toisaalta, sitä ruusuvoita lukuun ottamatta rasva oli kyllä aika hyvin piilotettuna, mikä ehkä vähän auttoi?

Satsiin kului mm. satakunta luomumunaa, nelisen litraa kermaa, neljä kiloa partista ja ainakin neljä kiloa voita.
Ja kaikki meni

Ja hyvää oli! Kassleri oli muutes kans ihan huippua, sitä pitää itsekin ostaa!

_________________
5 oceans, 1 life. Dive it well.

Tässä ihan nieleskellään näin aamutuimaan, on olleet herkulliset pidot.

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.

No höh! Eikös väite kuulunut oikeasti niin, että nämä ovat takuuvarman tylsiä, mauttomia ja mielikuvituksettomia kotoperisiä rasvaruokia, joita kukaan ei oikeasti haluaisi edes maistaa. Ikävän halpojakin vielä, sekä arki- että juhlakäyttöön.
K.o. ruoan tylsyyden takia suomalaiset ravitsemusterapeutit eivät ihmettele sitä, että karpilla laihdutaan

Loistavia ruokia ja hieno tietopläjäys taas tämmöiselle, joka kanssa alkaa kallistua yhä enemmän yksinkertaisen tavallisen mutta herkullisen ruuan suuntaan. Ja ilman ihan valtavia salaatti-vihannes-hedelmävuoria.

Taage Haaveri on kyllä paikkansa foorumilla ansainnut! Kiitos, els!

_________________
Elän hetkessä, suurella intohimolla!
Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!

/muoks-by-mode/ .... eli kommentit liittyvät tähän:
viewtopic.php?p=730625#p730625

Kiitokset loistavasta vitamiinitietopaketista, els!

Kiitoksia. Olipa milenkiintoista. Ja sitten kun vielä miettii noita vitamiinien ja muitten tärkeitten aineksien nk. saantisuosituksia. Mihin ne suositukset perustuu ja kuka ne on määritellyt ja millähän perusteella? (joittenkin lähteiden mukaan mm. jenkkiläinen elintarviketeollisuus) Pääosin nyky saantisuositukset perustuu siihen, että niillä juuri ja juuri ehkäistään täysin terveellä ihmisellä vakavimmat puutostaudit kuten esim. pellagra, peri-peri, keripukki, riisitauti jne. Puhutaanko niissä suosituksissa mitään, milloin olisi lisätarvetta? Eipä ole silmään moista sattunu. Itelle asia on ollut nyt tapetilla ja sempä vuoksi viikottain haen lainastosta opuksia ja yritän ottaa selvää ko. asiasta. KTL:ää (Fineli) en pidä luotettavana lähteenä. Kuten varmaan ei moni muukaan täällä

_________________
JEP

Pahaa pelkään, että tuosta joudut kysymään jotain aidolta hifistelijältä etkä minulta.

Näin käy siksi,että jokainen kokeellisesti tutkittu tiedonmuru, joka viime vuosina on kertyntyt meikäläisen haaviin antioksidanteista eikun yleisemmin vitamiineista ja hivenistä, tuntuu kertovan vain, että oikeat hivensuhteet, oikea ympäristö (eli siis oikea yhdistemuoto, joka vaikuttaa imeytymiseen) ynnä haittojen (mm viljakuitujen) välttäminen ovat monta kertaa (tai jopa monta kertalukua) tärkeämpiä kuin se mitattu, syöty määrä.

Ja kun en vieläkään tiedä mistään tarpeeksi, pitäydyn varman päällä.
Eli kokonaisruokavaliossa, joka on mahdollisimman lähellä ruokaa, joka on juuri pitänyt ennenkin terveenä jopa pohjolan kansoja.

/muoks-by-mode/ .... eli kommentit liittyvät tähän, paitsi Jarin diabeteksesta:
viewtopic.php?p=741072#p741072

Mä olen ihan ulalla näistä rasva- ja proteiinijutuista, kun toinen toisensa kumoavaa tietoa kertyy sitä mukaa, kun asiaan yrittää perehtyä. Voisitko nyt ensi alkuun selittää miten tyydyttynyttä rasvaa suhteessa proteiiniin saadaan ravintoon niin paljon, jos nautaeläimen tissirasva (voi ja kerma) jätetään pois laskuista?

Listasin Finelin ruokakoriin seuraavat tuotteet, kutakin 100g: kananmuna keitetty, naudanliha keskiarvo, broilerisuikaleet keskiarvo, broileri koipi-resi nahkoineen, sianliha keskiarvo, lohifilee, silakka, maksa keskiarvo, sydän naudan, munuainen, veri, hirvenliha, poronliha, jänis.

Kokonaistuloksena rasvaa 47% ja proteiinia 52%. Yhdessäkään rasvan määrä ei ylittänyt proteiinin määrää, mutta broilerin koivissa se oli lähes sama (rasvaa 16g, proteiinia 16,2g) ja sianlihassakin melko lähellä (rasvaa 16,3g, proteiinia 18,28g). Hirvessä on proteiinia 7 kertaa enemmän kuin rasvaa, myös poro ja jänis ovat vähärasvaisia. Energiaprosenttien kokonaistulosta tietenkin vääristää mm. se, ettei vähärasvaisia ja runsasproteiinisia sisäelimiä ole eläimessä niin paljon, mutta hain tällä kokeella vain yleiskuvaa siitä miten nuo grammat ylipäätään esiintyvät liha- ja kalaravinnossa.

Ihmettelen miten runsaasti lihaa syövillä kansoilla proteiinin saanti jää tosiaan niin alhaiseksi rasvaan verrattuna. Sulla on sille varmaan hyvä selitys takataskussa...

Ne runsaasti lihaa syöneet kansat osasivat aika hyvin valita mitä söivät, ainakin antropologisten kuvausten mukaan. Eli saalis kerättiin sen rasvaisimpaan aikaan (tyypillisesti syksyllä) ja siitä otettiin talteen sen parhaat ja rasvaisimmat (ja parhaiten säilyvät ynnä pienimpään tilaan menevät ja helpoimmin kannettavat) osat - ja loput syötettiin muun muassa koirille. Muun muassa karibuilla elävät ja karibulaumoja seuraavat inuiitit tekivät aikalaiskuvauksen mukaan näin. Jos selviät englannilla, niin täällä on lisää:
http://wholehealthsource.blogspot.com/2 ... -diet.html

Sitäpaitsi, nämä nykyiset elukat ovat jo eri maata kuin mitä talouskarja oli edes vaivaiset sata vuotta sitten, jolloin Suomessa talousporsaana oli nyt jo sukupuuttoon kuollut lupparkovasika, jonka rasvakerros syksyllä oli helposti viisisenttinen. Nykyisin tietenkään ei, kun kerran pitää keskittyä nimenomaan lihaksen tuottamiseen...

Onkohan minulta jäänyt tuossa jotakin huomaamatta...

http://content.nejm.org/cgi/content/full/359/3/229



Terveiden lowcarb-ryhmäläisten pitkäsokerin muutosta en tekstistä löytänyt.

_________________
Ravitsemus ja terveys | Vähähiilihydraattinen ruokavalio | VHH-kirjoja

Mitä tulee israelilaistutkimukseen ja mikäli mietit eläinrasvan määrää, niin sitten ehkä on?
Eläinrasvan määrän saa laskettua ruokapäiväkirjataulukosta, kolesterolin avulla (jota ei ole kuin eläinrasvassa).
Se tosin täytyy laskea auki ihan itse, koska itse asiaa ei mainita missään.
Mutta noin se silti menee.

Jos taas kyse on vain paastosokereista niin sen verran omassa selostuksessani on korjattavaa, ettei israelilaisessakaan tutkimuksessa nähty paastosokeriarvojen muutoksia muilla kuin diabeetikoilla. Mutta eipä normaaliarvojen pitäisikään laskea, kun kerran korjattavaa ei ole.

Mutta tilastototuuksina ero silti näkyy: Israelilaistutkimuksen atkinssissa ei uusia diabetestapauksia ei tullut, kun taas suomalaisessa osasta tuli diabeetikkoja, interventiosta huolimatta. Ja lisääntyneet diabetes-diagnoosit nostavat keskiravoja mistä syystä koko ryhmän keskimääräinen paasto- ja pitkäsokeri kohosavat. Siis vähintäinkin tilastototuus.

Eilisillan metsästin noita muinaiskansojen ruokavaliojuttuja netistä, mutta kovin vähän löysin mitään asiatietoa. Lopulta eksyin sivulle (valitan taas saksankielistä linkkiä, mutta tuosta pääsee englanninkielisillekin, joihin en ole tutustunut), jolla puhutaan kivikautisesta ruokavaliosta ja siinä oli vähän erilaista tietoa.

Kivikauden aikaan ihminen olisi saanut energiastaan keskimäärin 31% proteiinista, 31% hiilihydraateista ja 38% rasvasta. Riistalihan keskimääräinen proteiinimäärä on 21,9% ja rasva 4,3%, kun nykyisessä kasvatuseläimessä on proteiinia 15,8% ja rasvaa 29,0%. Lisäksi riistassa on omegoiden suhde noin 2:1, kun esim. nykyisessä naudassa 14:1. Kivikautisesti elävälle suositellaan 19-35% proteiinia, 20-40% hiilihydraatteja ja 28-58% rasvaa.

Tämä nyt ei tosiaankaan ole tarkoitettu provoksi, vaan ihan ihka aidosti olen kiinnostunut tuosta muinaisen lihansyöjän saamasta proteiini-rasva-suhteesta, kun oma maalaisjärkeni sanoo riistan olevan vähärasvaisempaa kuin nykyisen paikallaan pysyvän ja ties-miten-ruokitun tuotantoeläimen ja tuossa mainitsemassani ihan asialliselta tuntuvassa linkissä sain luulolleni vahvistusta. Sikamainintasi johdosta tutkin myös villisian rasvaprosenttia: rasvaa 3,4% ja proteiinia 19,5%.

Minusta kyllä tuntuu ja kuulostaa, että yli 20% ja jopa 30% energiasta saa kernaasti tulla proteiinista. Minulla ainakin prodet huitelevat helposti yli 150g (eli just sen 2g/ihannepainokilo), kun syön aamulla munia, päivällä kunnon liha/kalapalan ja illalla vielä vähän lihaa/kalaa. En edelleenkään ymmärrä kuinka ei-eskimot saavat ravintoonsa yli 60% rasvaa ja proteiinin jäämään alle 15% - tai miksi näin edes pitäisi olla. Olisiko sulla lisää linkkejä varastossa?

Miten sen nyt sanoisi: kivikaudelta tässä on vastakkain montakin hypoteesia siitä mitä syötiin, mutta entä se todistus? Peruspaleot puhuvat runsaasta eläinvalkuaisesta, muutama antropologi ja fysiologi vannoo runsasrasvaisissen nimeen, vegeistä moni olettaa alkuihmisen syöneen pääasiassa kasvikuntaa apinoiden tapaan; ja joku uskoo jopa pääosin hedelmiin. Puhumattakaan vesiapinateoriasta, joka sekin muuttaa lähtöasetuksia. Kaikille voi löytää selityksiä (siinä me ihmiset olemme aika hyviä )

Mutta: Koska kivikauteen emme pääse, niin kaikki tuo on vain hypoteeseja. Siksi minun harrastamani lähteet katsovat todellisia historiallisia (ja mieluiten tiukasti muusta maailmasta eristettyjä) yhteisöjä, joita on voitu havainnoida ihka oikein aikalaiskuvauksin, ettei tarvitse vain leikkiä teorioilla. Ja niissä valkuaisen määrä jää kuin jääkin juuri tuonne 10-20 prosentin haarukkaan, ja jopa eläin/kasvikunnasta, meri/maaelosta tai muiden makrojen laadusta ja määrästä riippumatta. Ja kun (taustani takia varmaan?) mieluummin etsin epäromanttisia faktoja kuin hypoteeseja ja teorioita, niin varsinainen paleo ei ole koskaan erityisesti kiinnostanut. Mieluummin sitten mahdollisimman tarkkaa kuvausta tavoista, joilla eristetyt ihmiset ja kansat ovat säilyneet elämänsä ajan terveluustoisina (mikä suomeksi sanottuna on vailla aliravitsemusta).