|
Olen tullut siihen tulokseen, kun luen näitä juttuja, että olen virallisterveellisten ruokasuositusten uhri. Miksikö, no siksi että olen aina ollut iltapainotteinen syöjä, mutta kun virallinen mantra on vaatinut että syödä pitää kolme kunnollista ateriaa päivässä, jolloin "ahmimishimot" (muka) pysyy kurissa eikä liho tai jos syö kevyesti niin laihtuu. No minä en laihtunut, kun söin pakosta sen aamiaisen jota ei olisi yhtään tehnyt mieli, lounaan jonka olisin kyllä voinut jättää väliin ja illallisen sitten viiden aikoihin, kun kuuden jälkeen ei pitäisi enää syödä. Pah, minä kun en tyhjällä vatsalla nuku, joten luonnollisen ruokarytmini mukaan söin kuitenkin illalla ja vielä myöhään yölläkin (huonolla omallatunnolla tietenkin) ja luonnollisesti lihoin.
No sitten kerrottiin että kolmen aterian lisäksi pitäisi vielä syödä välipalojakin ainakin kaksi, jolloin ainakin "himot" pysyisivät aisoissa, mutta tämäkään ei tepsinyt kun söin kuitenkin illalla ja myöhään yöllä kuten luontoni vaatii. Välipalat tosin pitkin hampain ja usein unohtaen mutta yritin parhaani ja taas vain lihoin. Ja nyt sitten selvisi että riittää aivan mainiosti jos syön vain illalla, pois turhat aamiaiset (vatsahan on täysi kun on illalla syönyt kunnolla), lounaan ja välipalat voin unohtaa ja aloittaa syömisen illalla kuuden seitsemän aikoihin kun tulen töistä kotiin.
Oh mikä ihana vapautus, kuulun niihin ihmisiin jotka voivat olla pitkiä aikoja syömättä mutta sitten kun syön niin syön nautinnolla ja kunnolla. Minulla ei ole mitään ahmimiskohtauksia, syön kunnollisia annoksia ja se siitä. Olen luonnollinen lihansyöjä, rakastan lihaa mitä rasvaisempaa sen parempi ja juustot toinen intohimoni, maitoa en juo, mutta turkkilaista jugurttia syön tai teen siitä yleensä salaattikastikkeen. Kasviksia käytän paljon.
Mutta koska virallisterveellinen ruokavaliosuositus on tuominnut lihan ja hehkuttanut tärkellystä, leipää, pastaa ja riisiä niin olen väkisin vähentänyt lihan syöntiä ja siirtynyt minulle niin epäluonnolliseen hiilihydraattipitoiseen ruokavalioon, jolloin tietenkin pitää syödä jatkuvasti kun aina tuntui tekevän jotain mieli vaikka nälkä ei olisikaan. Jos olisin syönyt niin kuin minä itse halusin (siis lihaa, lihaa, lihaa) niin tuskin olisin lihonut, mutta vallalla oleva terveysajattelu sai minut tuntemaan että olen jotenkin vajaa, kun kevyttuotteet ei maistu ja salassa himoitsen jotain rasvasta tirisevää lampaankyljystä ja huono omatunto sai minut kuvittelemaan että minulla on kehittymässä joku kamala paksunsuolen syöpä kun en saa tarpeeksi kuitua ja kuolen varmasti alta aikayksikön jne. Yritin kyllä kovasti elää kuten suositukset vaativat, mutta lihan himot vei aina voiton. Sen siitä saa kun liha on heikko ja nahassa on reikä, sekalainen runsashiilihydraattipitoinen ruokavalio yhdistettynä huonolla omallatunnolla syötyyn rasvaiseen lihaan, jota en sitten kuitenkaan voinut vastustaa sai minut tähän tilaan.
Mutta nyt olen kokenut valaistuksen ja nähnyt totuuden, seuraan tästälähtien vain omia viehtymyksiäni, syön silloin kun minua huvittaa enkä mitä terveysgurut suosittaa. Eilen illalla paiston uunissa vonkaleen merilohta, katkarapujen ja herkkusienten kera ja pariloin kesäkurpitsoja grillissä, johon tuli sitruuna oliiviöljykastike. Tätä söimme siis hyvällä ruokahalulla koko perhe illalliseksi. Tänä aamuna ei luonnollisesti ollut nälkä, joten jätin pakollisen aamiaisen hyvillä mielin väliin (huh mikä helpotus), lounas ei tullut mieleenikään saatika sitten mitkään välipalat, illalla kuuden aikaan kun ajoin töistä kotiin niin nälkä ei varsinaisesti ollut mutta lievää huonovointisuuttaa ilmeni, jonka tulkitsin näläksi. Tällaista tunnetta ei ole ollutkaan pitkään aikaan, on vain ollut mielitekoja. Tuntuuko oikea nälkä todella huonovointisuutena, mielenkiintoista. No kun pääsin kotiin niin tein salaatin eilisestä lohesta ja keitetystä kananmunasta, päälle seesamiöljyä ja se oli siinä. Salaattiannos oli normaali, ei mikään pesuvati tai minimini jälkiruokakippo, siis normaali ruoka-annos joka riitti tyydyttämään nälän. Haudutin illalla vielä naudanpaistia huomiseksi, josta maistoin muutaman lusikallisen huikopalaksi, mutta se siitä syömisestä sitten. Aamulla join kupin kahvia, päivän mittaan lipittelin paljon vettä ja yhden protsku pirtelön. Jos olisin noudattanut virallisterveellistä, niin olisin kaiken paivällä syömäni lisäksi syönyt kuitenkin kaiken tuon ja tuntenut huonoa omaatuntoa kun kuuden jälkeenhän ei saa syödä, muutenhan kaikki muuttuu läskiski.
No nyt sitten kysyisin viisaammilta, että mitä tuumatte, eikö ole niin että jokaisen oma keho määrää syömistiheyden, eikä ole mitään pakottavia kellonaikoja tai syömäkertoja olemassa noin niinkuin biologiselta kannalta. Onko niin että se 3 + 2 syömäkertaa ei oikeastaan perustu yhtään mihinkään, vai onko niin että tuhoan viimeisetkin rippeet olemattomasta aineenvaihdunnastani ja tästä lähtien lihon vielä enemmän jo pelkästä hengittämisestäkin?
Ps. Olo on mitä mainioin, ei mitään mielitekoja, masu on täynnä ja mieli korkealla. Ja olen erittäin energinen kuten huomaatte, kun kuikuilen vielä täällä vaikka pitäsi jo nukkua että jaksaa aamulla töihin.
_________________ - joskus pitää osata pitää suu kiinni ja olla hiljaa ja vaan kestää ja kestää - mietteitä 92 v: jos olisin tiennyt eläväni näin kauan niin olisin tehnyt vaikka mitä. Aina kannattaa aloittaa. 
|