karppaus.infon arkistoitu foorumi

Mietiskelen tässä, josko vuoden vaihtuessa alkaisin soturoimaan, samalla kun työt hoitovapaan jälkeen aloitan. Joten asiaan:
1) Paljonko saat meneen vuorokaudessa kaloreita alas?
2) Lasketaanko esim. 20g voita/kookosöljyä, tai desi kermaa kera kahvin, ateriaksi? Eli siis sekoittaako nämä alkuperäistä ideaa 24 tunnin paastosta, jos nauttii näitä aterian lisäksi erillään?

_________________
"Kyllä meitissä ihan missille asti muotoja riittää - neljälle, viidellekki."

Muistelen että täällä porukka kokeli sekä rasvalisillä että ilman?
Varsinaisia kiveen kirjoitettua sääntöjä ei tainnut silti löytyä.

Itse saan kaloreita kaakaokermakahvillisen verran melkein joka aamu. Ja viikonloppuisin aamiaisella voi olla muutakin.
Samoin lounasaikaan tulee viikolla aika usein otettua kourallinen suolapähkinöitä voihin sekoitettuna, eli ei tämä nyt niin kovin tiukkaa ole.

Se itsensä kuuntelun oppiminen on tainnut olla minulle homman tärkein juttu; niin monesta asiasta luulin ennen toisin. Ja se toinen iso asia on systeemi, jossa aamu- ja lounashetken välillä ei ole yhtään luontevaa naposteluhetkeä; ei yleensä edes vaikka joku tarjoaisi.

Onnea kokeiluun o/

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

En ole koskaan laskenut warriorilla kaloreita. Syön hiilareita todella vähän, proteiinia sopivasti ja yritän syödä paljon rasvaa, vaikka usein tuntuu, ettei sitä tule tarpeeksi. Sen huomaa seuraavana päivänä ajoittaisena nälkänä. Aamukahvi desillä kuohukermaa auttaa hyvin pitämään isommat nälän kouraisut poissa.
Karppaajahan kuitenkin vain soveltaa warrioria, koska alkuperäinen warrior ei ole VHH-ruokavalio. Rasvalisän ottaminen tai pois jättäminen on ihan itsestä kiinni, vain yksi variaatio VHH-warriorissa.

_________________

Kiitos vastauksista! Sovelletaan ja tunnustellaan oloa. Ja painoa olisi tarkoitus tiputtaa. Saas nährä!

_________________
"Kyllä meitissä ihan missille asti muotoja riittää - neljälle, viidellekki."

Löytyipä kerrankin just se otsikko jota tarviin

Olen itse taviskarppaaja eli en noudata mitään linjaa vaan itse suunnittelen ja mietin mitä syön ja milloin. Pääosin näyttää kuitenkin olevan niin, että olen Heikkilän linjoilla ja välillä enemmän tiukan Atkinssin linjoilla. Tämä ruokailutottumukseni tarttui puolisoonikin, joka ei ole koskaan perehtynyt karpaukseen. Hän siis ei lue alan kirjoja eikä suunnittele mitään syömisiään. Joulun jälkeen mieheni jostain kumman syystä jätti aamiaisen syömättä muutamana aamuna ja aloin sitä hänelle ihmettelemään. Hän söi aikaisemmin tukevahkon munakasaamiaisen tai vastaavaa joka aamu. Ihmettelyyni mies vastasi ettei hänellä vain ole nälkä. Nyt sitten olen huomannut ettei hän yleensäkään syö kuin kerran paivässä ja joskus päiväkahvilla jotain ruisleipää ja sen päälliset. Niin ja näkyy rapistelevan mun pähkinäpussilla melko usein ja varastaa mun E-Epa tabuja, joitten laskin rittävän toukokuun alkuun ja nyt ne loppuukin het' kättelyssä! Hän siis on tietämättään warrior vai olenko ihan väärässä? Pitäiskö mun olla tilanteesta huolissani? Tai jotenkin seurata mitä hän suuhunsa laittaa? Mun huolestuneisuus johtuu siis lähinnä siitä että mieheni ei ole perehtynyt asiaan. Toisaalta olen ajatellut, että jos hän kerran jaksaa eikä nälkä vaivaa, niin antaa mennä miten menee.

_________________
Läskiäisrieha

Ei kai siinä mitään huolestumisen aihetta ole, jos mies syö monipuolisen ja runsaan aterian kerran päivässä eikä tunne tarvitsevansa muuta.
Kun aloittelin karppausta, söin aamiaisella pari kananmunaa tai minuuttisämpylän, sitten lounaaksi jotain pientä karppia ja päivälliseksi kunnon ruoan. Sitten alkoi tuntua siltä, ettei lounas enää tuon aamiaisen jälkeen maistunut ollenkaan ja joskus jätin ihan kokeeksi lounaan pois. Todellakin, pätkääkään ei ollut nälkä koko päivänä. Jossain vaiheessa aloin sitten tutkiskelemaan tuota Warrioria ja jätin kokeeksi aamiaisenkin pois. Tällöin tuli ajoittain nälkä päivällä. Aloin juomaan aamukahvin desillä kuohukermaa, niin enää ei tule nälkä koko päivänä. Yleensä syön päivän ainoan aterian klo 18, mutta ei ole mitään ongelmaa vaikka se venyisi pari tuntia myöhempäänkin. Ennen nukkumaan menoa kääräisen joskus vielä meetwurstia ja kermajuustoa suihini, jos tuntuu, että päivällisessä oli liian vähän rasvaa.

_________________

Niin noin vähän itsekin mietiskelin. Ei ole tullut perehdyttyä tuohon soturin elämään tarkemmin, mutta ei tuo ukkokulta ainakaan nälkäänsä valita. Ja on jättänyt kokouspullat väliin, mikä on todella hienoa. Rasvaa se ei syö niinkuin pitäis, vaikka teen kyllä sen ainoan ateria ihan karpisti niin pitäis hänen ehkä jotain muutakin rasvalisää saada. Itse kun syön juustoja, metwursia, partaäijää etc. ja siltikin tahtoo rasvat välillä jäädä liian alas.

_________________
Läskiäisrieha

Välillä liikaakin. Olen onnistunut jopa lisäämään painoa syömällä kerran vuorokaudessa, ai niin ne juomat.

-----
Siis kyllä pärjää yhdellä jättisafkalla ilman nälkää. Eikä nälkää tarvitse pelätä.
Mulla vaan jäi ensin aamiainen väliin ja sitten tajusin et hitsi nyt syön 2 ateriaa ja mix en duunais vaan yhtä. Hhhmmm well. Näillä ollaan menty. Mahtavaa et ei tarvitse kokoajan puputtaa jotain. Helppoa myös.

_________________
----------------------------------------------
First it is ridiculed.
Second it is fiercely and violently opposed.
Third, it becomes self-evident.
— Arthur Schopenhauer

Silloin kun söin vain kerran päivässä meni noin 1600 kcal/ateria. (eli aivan liian vähän suhteessa painoon..)
Työelämässä sopi parhaiten 2 ateriaa vuorokaudessa (aamupala ja illallinen) ja nyt mennään kotielämässä 3 ateriaa/vrk eli ei enää soturoida..

_________________
~Kiiruhda hitaasti~

Ei se mun soturointi oikein lähteny pelittään. Ei tullut hyvä olo, kun piti yrittää kerralla juntata niin paljon ruokaa. En ole aikaisemminkaan harrastellut jätteaterioita. Kaksi ruokaa päivässä näyttää toimivan kohdallani olon puolesta hyvin, mitä nyt enemmän rasvaa saisi vielä per ateria mennä, koska välillä pakkaa herkutteluhalu (lue: makeanhimo) päälle.

_________________
"Kyllä meitissä ihan missille asti muotoja riittää - neljälle, viidellekki."