karppaus.infon arkistoitu foorumi

http://www.foodnavigator-usa.com/news/n ... d-pressure

onko tasta puhuttu jo taalla foorumilla? En loytanyt. Onko tosiaan nain lyhytkestoinen tutkimus riittava uskottavaan tulokseen?

_________________
Lean body mass is me, fat is ON me.
(Dr Vince Quas)

En tiedä onko tällä foorumilla puhuttu mutta muualla on. Huolestuttavia merkkejä on löydetty muissakin, ja tässäkin ilmeisesti haitat alkoivat näkyä nimenomaan 8 viikon loppua kohti. Antropologisesta materiaalista en muista, että olisin törmännyt vain kerran päivässä syömiseen pysyvänä ratkaisuna. Mutta epäilen myös tiheitä pikku aterioita. Minusta näyttää että tyypillisesti eri kulttuureissa yleensä on 2-3 ateriaa päivässä.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Tjaa? Eikö tuo tutkimus tehty kuitenkin normiruokailevilla eikä karpeilla?
Ja eikös noissa kaikesta huolimatta rasvaprosentti laskenut (kilojen lisäksi) ja HDL noussut, eli muutokset eivät olleet mitenkään yksiselitteisesti huonoja - jopa HLD/tot suhde taisi pysyä aika samana...?

Omasta puolestani vuoden warrioori laski kokonaiskolesterolinkin samaan kuin zone aikoinaan, kun se tuossa välissä oli perinteisemmällä karpilla korkeampi? Ja teki sen ilman heikentymisiä HDL'n tai triglyjen osalta...

Eli suomeksi ainakin minulla soturi laski juurikin tuossa mainittua LDL'ää
... tosin... olen koko ajan soturoinut VHH'lla, toisin kuin tutkimuksen kokeilijat.

Siis tarkoittaako tuo tosiaan, että ne jotka söivät ison annoksen kerran päivässä eivät syöneet kerrassaan mitään muuta koko päivänä? Itse kun olen soturoinut niin olen syönyt kookosöjyä tai manteleita voin kanssa tms pari kertaa päivässä, sitten illalla ruuan joka on ollut annoskooltaan samankokoinen kuin normaalisti, ja sitten vielä iltapalaksi jotain pienempää. Mutta tuossa tutkimuksessa ei tutkittu varmaan mitään oman soturointini kaltaista... Varsinkaan kun tutkittavat eivät ole olleet karppeja.

_________________
Karppausta vapaalla tyylillä jo vuodesta 2003.

Eikos kuitenkin yksi suuri ateria ole parempi kuin kolme suurta ateriaa. Itse syon kerran paivassa kokeiluani (siis vain kerran paivassa ison ateriani) juuri siita syysta , etta maaria oli pienennettava. Kolme on pienempi kuin yksi. Nain saan kontrolloitua maaria ja laatua samaan aikaan.

_________________
Karppaus aloitettu v.2007 alussa, 2-3 kk:ssa 1/3 tavoitteesta poissa, loput +20 kg hyvan suunnittelun alla jo 3 vuoden ajan.

juuri tällä hetkellä saan painoa alas kun vaihtelen ruokavalion sisältöä ja syöttötapoja laidasta toiseen. Eli krääkkään kroppaani vaihtelevilla olosuhteilla. Yritän vakuuttaa sen että ruokaa on ja paljon tarjolla, ei tartte säästellä (rasvoja, I hope). (ja samaan aikaan en kuitenkaan anna sille tarpeeksi)

Tosin en tosiaan syö 2 tunnin välien hiilareita koskaan se väsyttää ihan liikaa

jonain päivänä syön 4 kertaa; esim kourallisen leikkeleitä kerrallaan

ja jonain toisena pizzan (hyi hiilareita) kerralla enkä mitään muuta sinä päivänä

ja nyt paino on laskenut pari kuukautta ihan kivasti

jos taas menen tiukalle karpille ajaudun helposti 1 (-2) ateriaa (= mitään kaloripitoista naamariin) päivässä rytmiin ja kroppa asettuu säästöliekille (tms) olo on ihan OK ruokahalu likimain nolla, mutta paino ei tipu (ja tarvetta olis)

Niin kauan kuin hiilarien määrä pysyy jossain rajoissa (parin vuorokauden rajoissa) voin kontrolloida syömistä lähes täydellisesti (eli ei siis ole syömiseen liittyviä mielitekoja), jos taas hiilarien määrä menee "yli" alkaa tulla mielijohde puputtamista


Oliks mulla joku pointtikin tässä

ai niin joo

Minulla Warrior näyttää johtavan säästöliekkiin, vaikkakin olotila on kiva eikä ole nälkä.
Warriorilla siis voin hyvin, mutta edistystä ei tapahdu. MIKSI? (Tosin taitaa noi mun muutkin keinot olla aika lähellä Warrioria)

_________________

Halusin kysya tasta koska minulla ja ritasiskolla on tama warrior-kokeilu aloillaan ja kun yritin guuglata tasta lisaa tietoa suurin osa oli tosi negatiivista.

Virallisterveellisia kommentteja miten pitaa syoda 4-7 pienta ateriaa paivassa! Loysin kylla etela-afrikkalaisen linkin missa tata kutsuttiin "spartan way" ja puhuttiin siita etta ihmiset normaalisti syovat enemman kaloreita kuin mita tarvitsevat.

Mirka mista muualta olet tasta lukenut? Annatko linkin?

_________________
Lean body mass is me, fat is ON me.

(Dr Vince Quas)

Jos haun tekee hakusanoilla "intermittent fasting", alkaakin tulla vastaan tuloksia, jotka ovat hyvinkin positiivisia. Minulla on teoria siitä miksi suuret annokset eivät toimi, mutta pitää palata asiaan myöhemmin, nyt en ehdi.

oonko tajunnut vaarin kun ajattelen etta intermittent fasting pitaa olla sen 24 h syomatta mita warriorissa ei ihan tule?

_________________
Lean body mass is me, fat is ON me.

(Dr Vince Quas)

Aikaa näkemästäni tutkimuksesta on varmaan puolisen vuotta enkä pistänyt sitä mihinkään talteen. Minua lähinnä mietityttää syödä kerralla esim. puoli kiloa lihaa/kalaa. Onko riski, että suhteessa suurempi osa proteiinista nostaakin verensokeria ja insuliinia? Kun joskus olen omaksunut ajatuksen, että proteiinin saanti olisi hyvä jakaa tasaisesti pitkin vuorokautta. Vaikka toisaalta, onhan tuo aminohappopoolikin. Minua on myös epäilyttänyt pystyisinkö syömään kerta-aterialla tarpeeksi. Ainakin se edellyttäisi mahalaukun venyttämistä.
Nykyisin syön 2 kunnon ateriaa, aamulla ja illalla + lounasaikaan jotain pientä jos ehdin.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Lylen uudessa kirjassa oli juttua tuosta. Ei ole oleellista merkitystä.

Itseasiassahan intermittent sanana viittaa vain vaihtelevaan, yleensä vielä satunnaisesti vaihtelevaan, tyyliin "jotakin on joskus ja sitten joskus taas ei". Lisäksi termiä sitä ei ole tietääkseni mitenkään "kaupallistettu", ja olen nähnyt sanaa käytettävän kaikenlaisissa sovellutuksista. Mutta kyllä, yleensä tutkimuksissa käytetään vuoropäiväpaastoa.

Noissa samoissa tutkimuksissa myös usein käytetään rajoittamatonta ruokamäärää ja rajoittamattomia hiilareita. Silti tulokset ovat erilaiset kuin tässä tutkimuksessa. Luulisi, että elimistön kannalta on ihan sama syökö sen julmetun ison aterian pitkän paaston vai lyhyen paaston jälkeen.

Misu: Mitäs hyvää noista pätkäpaastoiluista on löydetty? En tarvitse linkkejä mutta jos sattuisit muistamaan jotain?

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

En ole tainnut saada syötyä tuollaisia lihamääriä kuin joissakin monen tunnin grillijuhlissa - jos sitten oikeasti niissäkään. Itse asiassa päivittäinen liha- tai kalamääräni ei ole edes puolta tuosta määrästä ... vaan varmaan lähempänä neljännestä . Ja silti tuntuu ettei valkuaisesta ole ainakaan puutetta, kun kynnet kasvaa ja iho voi hyvin

Mutta toisaalta ainakin meikäläisen "kerta päivässä -ateria" on noin neljän tunnin pituinen aikaikkuna, jolloin ruoka tulee nautittua useammassa osassa. Ja siinä päivällisen pääruoka on vain osa kokonaisuutta, ei kokonainen ateria.

Vastauksena pangolinille (ehkä?), linkitän tähän jatkoa Eadesilta itseltään, puolen vuoden päästä (jakevyen suomennoksen siitä). Siinä puhutaan sekä positiivisista että negatiivisista tutkimuksista.

viewtopic.php?p=610393#p610393

Minulle tämä sopii, joskin vain yltiö(eläin)rasvaisena ja vähähiilarisena.
Se sopiminen näkyy kropan rasvaprosentissa, labra-arvoissa ja tulehdusten poissa pysymisenä, joten miksipä ei?
Sitä en tiedä, saisinko samat edut jos söisin annokseni 2-3 osassa tuon yhden pitemmän iltarupeaman sijaan - mutta tämä sopii nykyiseen elämäntilanteeseeni kuin hanska käteen, joten taaskin, miksipä ei?
(Ei silti, uskalsin pysyä aikoinaan zonellakin, vaikka sekin tappoi kuulemma heti; ja samoin kuin silloin, yritän pitää kirjaa sekä labra-arvoista että muista muutoksista tässäkin ihmiskokeessa. Oma kroppa on lopulta se ainoa, jonka kanssa on pitkän päälle hyvä tulla toimeen )

Nuo ovat kuitenkin kysymyksiä, jotka jokaisen on itse kokeiltava (jos kokeilevat). Eivätkä tähän auta oikein tutkimuksetkaan, koska VHH-pätkittelystä ei ole saatavilla juuri mitään tutkimustietoa toistaiseksi. Eikä ehkä vielä pitkään, pitkään aikaan...

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

No käytännössä tulokset ovat olleet juuri ristiin tuon tämän ketjun aloittaneen kanssa, eli parantunutta insuliinisensitiivisyyttä ym. Lisäksi vielä mielenkiintoisia muutoksia tiettyjen hormonien erityksessä.

Mä olen miettinyt tätä sekä teoretisoiden ja oman kokemuksen kautta. Silloin ison pätkäilykokeilun aikana pätkis ei toiminut mulla ollenkaan, mutta nyt n. viimeiset 4 viikkoa olen noudattanut hiukan erityylistä pätkimistä ja olen aivan äimänä sen positiivisista tuloksista. Tuntuu kuin huijaisin, syön nälän mukaan ja kiinteydyn menettämättä lihasta vaikka olen jo normaalipainoinen. Olo on, jos mahdollista, vielä parempi kuin vanhalla ylläpitoruokavaliollani.

Olisin taipuvainen olemaan sitä mieltä edelleen, että mitä enemmän hiilareita syödään, sitä useampia aterioita tarvitaan.

Lisäksi hirvittävänkamalan iso ateria ei ole terveellinen juttu, riippumatta siitä onko siinä hiilareita vai ei. Hiilareita sisältävä on vielä pahempi tietenkin. Kunnon insuliinipaukku voi aiheuttaa ihan kunnon tuhoja elimistössä, varsinkin jos siihen ei ole tottunut. Periaatteessa hurjan iso proteiinimäärä voi aiheuttaa Mirkan mainitsemaa insuliinin nousua, mutta kaikki ei tietenkään pääse käyttöön heti. Iso ateria voi luovuttaa elimistöön proteiinia muistaakseni 6-12 tuntia.

Pätkäkokeilussa söin vain yhden ison aterian päivässä, suunnilleen samaan aikaan päivästä, illalla. Käytännössä mussutin navan täyteen 3-4 tunnin sisällä. Voin huonosti, nukuin huonosti ja näin öisin painajaisia ja sotkin syömisten- ja nälänhallintani moneksi kuukaudeksi. Iltaisin nälkä alkoi tulla valtavana tunti-, puolituntia ennen "ruoka-aikaa". Eli siis selkeästi voin hormaalisesti huonommin kuin tavallisesti. Vaikka söin vähemmän, en laihtunut yhtään ja kehon koostumus huonontui.

Nyt taas syömisten pätkiminen on ollut epäsäännöllistä, eikä ollenkaan jokapäiväistä. Pidän "paastopäiviä" 2-3 kertaa viikossa. Vaihtelen aamu-, ilta- ja päiväpaastoja. En yritäkään pärjätä vain yhdellä aterialla, vaan paastopäivänä "tiivistän" päivän syömiset 6-8 tunnin aikajänteelle. Lisäksi ennen syömistä on treeni. Eli tarkoituksena on matkia metsästäjäkeräilijöiden päivärytmiä. Ennen syömistä ruoka pitää metsästää tai keräillä. Mielenkiintoinen seuraus tästä on ollut, että en pysty sillä paastonjälkeisellä aterialla syömään mahaani täpötäyteen. Ei vaan ole ruokahalua. Löysin tälle jonkin selityksenkin, joka liittyi hormonitasojen muutoksiin treenatessa tyhjällä vatsalla paaston jälkeen.
Eli käytännössä syön hyvänkokoisen aterian ja jokusen tunnin päästä tulee nälkä uudelleen ja syön taas.

Noiden kahden pätkäpaastokokeiluni erot toteutuksen ja ruoan suhteen ovat aika pieniä, mutta ero lopputuloksessa ja olossa on valtava.

Epäilenkin, että syy siihen miksi noissa pidempään pätkivissä tutkimuksissa saadaan positiivisempia tuloksia johtuisi siitä, pätkiminen osuu vuoropäiville. Yön nukkumisen jälkeen keho on suunnilleen samassa hormonaalisessa tilassa kuin treenin jälkeen, eikä aamulla yleensä ole sudennälkä. Eli silloin syömiset jakautuvat paremmin sille ei-paastotulle ajalle ja jättimäisiä aterioita ei tule. Silti aikaa jää riittävästi syömiseen jotta väliin jätetyt kalorit saadaan kompensoitua.

Tämä tietysti on ikävä uutinen casual-pätkäilijälle. Se tarkoittaa joko pakkotreenejä tai nälkäisenä nukkumaan menemistä...
Edit. Kolmas vaihtoehto on tietenkin tietoisesti olla syömättä itseään ähkyyn paastonjälkeisellä aterialla

Mää kans kokeilin pätkiä tolla klo 18 rytmillä ja voin vaan todeta että ei toiminut. Kokeilin http://www.fast-5.com/ Ei toiminut sekään. Parhaalta ja helpoimmalta tuntuu reilu aamiainen, lounas jos ehtii, ja reilu päivällinen treenin jälkeen. Pyrkimys on nykyään n. 6 tunnin ateriavälit. Vettä/kahvia lipittelen pitkin päivää useasti. Lounas jää joskus pois, mutta se ei ahista kun on aamianen sen verran tanakka. Se että kropalle ei tuu sellaista paastojaksoa (paitsi öisin) koskaan tuntuu toimivan minulla parhaiten. Onko warrioori terveellinen? Niille jotka osaavat sitä soveltaa, niin varmasti. Minä en osaa.

_________________
Cats are carnivores.

Tän tutkimuksen yksi tutkija, eli tämä Matsonhan on ainakin ollut suuri warrioir tyyppisten ratkaisujen puolestapuhuja, ainakin ennen . Ja kyllähän tää tutkimus on aiheuttanut aikas paljon päänvaivaa monille paastoa päivä syö illalla menetelmien kannustajille ja miksei toteuttajillekkin. Mm semmonen hemmo kun Robb Wolf, crossfitt tyyppisen treenaamisen
yks voimahahmoja( julkaisee mm nettilehteä performance menu, jossa paljon ollu erilaista pätkäpaastojuttua), on ruvennut mielestäni empimään. Ori Hofmeklerin taustavoimat toivat heti julki, että tutkimus ei vastanut hänen warrior diettiänsä alkuunsakkaan ja muutenkin löysi monia kritisoitavia asioita tutkimuksessa, Hofmeklerillä ilmeisesti on tämän tutkija Matsonin kanssa ollut yhteistyötä aikaisemmin ja olivat keskustelleet tuloksista jo ennen tutkimuksen julkaisua.

Vähän omia kokemuksia sitten. Pitkän aikaa olin olin ns paastoa 20h ja syö sitten massu täyteen. Verenpaine parani, kolesteroliarvot "virallis lääketieteelisessä mielessä" erinomaiset. Ainoa seikka mikä lääkäriä kiusasi oli paastosokeri. Se oli 5,9 mmol/l ja olin mä sitten syömättä vaikka kuinka kauan niin se arvo oli noin 5,9. Illalla sitten kun söin niin ei se verensokeri nousi suunnilleen seiskaan ja siitä sitten takas tuonne 5,9 nurkille. Mä vietän hyvin aktiivista elämää trenaan painoilla, juoksen jne jotain 5-6 kertaa viikossa ja osin teen ruumiillista työtä. Jaksaminen oli hyvää. Toi tutkimuksessa kasvanut nälkä helpotti jossainvaiheessa. Mä en usko, että kroppa adaptoitusi kovin nopaa kunnola kerran päivässä syömiseen(vaikka moni niin väittääkin), aluksi voi tuntua ihan jees, sitten rupee nälkä kasvaan ja voimat useimmilla hupenemaan. Tosta ylipääsemiseen mielestäni menee useampi kuukausi, ennenkun kroppa täysin siihen tottuu, eli sun kropastas tulee glukagoni avulla käyvä masiina ja tän jälkeen ihminen pystyy olemaan käsittämättömiä aikoja syömättä ilman suorituskyvyn ja verensokerin heilahteluja.

Nykyään oon mennyt enempi ihan Ori Hofmeklerin Warrior dietin tyyliin tosin soveltaen. Eli muutama pikku snäki päivänmittaan ja illalla sitten päivän pääateria. Tuohon sitten vesipaasto sinne ja tänne eli esim tänään oli paastopäivä kun siltä tuntui. Itseasiassa en ees osaa sanoa miksi nyt syön tällälailla, jotenkin tämä tuntuu rennommalta ja joustavammalta. Laitetaan nyt hauskuudeksi yksi malli warrior ala Hofmekler mun tapaa.
-aamulla 7 yksi greippi tai yhden greipin mehu plandattuna vedellä ja vaikka pari kananmunaa(luomu) yleensä raakana
laiskuutta.
-joskus 11-12 jos siltä tuntuu vaikka kokonainen omena tai pikku porkkanamehu
-iltapäivällä johonkin aikaan sopivasti manteleita tai pekaanipähkinöitä tai 10-15 proteiinjauhetta
-illalla sitten isokasa vihanneksia ja päälle oliiviöljyä, vaikkapa iso piffi ja keittovihanneksia, joku jälkkäri ja sitten tutkaillaan vieläö maitaa vaikkapa pähkinöitä ja muuta ns kaloririkasta eli rasvaista ruokaa kunnes on kylläinen olo. Aamulla ja pääruuan kanssa muutama lisäravinne.
-ennen nukumaanmenoa vielä pikku jugurtti marjoilla.
Tai sitten paasto ja pelkkä iltaruoka.

Ainoa ero mitä kropassa on tapahtunut tällä muutoksella on paastosokerin tippuminen ja myös päivällä mitattu sokeriarvo on alhaisempi. Itse oon ajatellu, että kyse on siitä kun otan noita pikku snäkeja niin insuliini reagoi ja tällöin glukagon vaikutus vaimentuu ja täten kropan oma sokerinmuodostus vähenee. Sitä en tiedä onko tuolla suurempaa merkitystä.

Näitten menetelmien soveltumisesta laihduttamiseen en oikeesti juuri tiedä, mulla ei ole ikinä ollut siihen tarvetta, onneksi. Mulla on vaan taipumusta ajautua tän tyyppiseen syömiseen ja oon nyt ikääntyessäni yrittäyt tehdä tästä edes jotenkin terveellisen itselleni, lähinnä siis ruokavalinnoilla. Nuorena söin hyvinkin samoin mutta huonoilla ruokavalinnoilla. Tais jo mennä osittain ohi aiheenkin.

Olipa hyvä viesti! Kiva kun kerroit.
Karppien pätkäpaastokokeiluhan ei kestänyt kuin kuukauden. Ainakin kolmeksi kuukaudeksi meni mulla syömisenhallinta sekaisin. Mielenkiintoista, että pidemmällä ajalla tuokin olisi ehkä muuttunut.

Wolfin empiminen on musta hyvä merkki, kertoo siitä että tutkimuksia seurataan ja niihin reagoidaan.

Mielestäni pätkäilyä ei silti tämän tutkimuksen takia kannata heittää romukoppaan, pienentää vaan niiden yksittäisten aterioiden kokoa ja lyhentää paastoaikoja (jotta saa kalorit kasaan). Tästä voisi olla hyötyä nimenomaan niille, jotka urheilevat enemmän ja haluavat jotain näkyvää aikaan. Tässä voi olla systeemi, joka karppiin yhdistettynä takoo tuloksia. Ainakin mulla toimii hienosti!

Heissan, kommentoin tähän vähän, sillä omat kokemukseni tukevat Jukka K:n toteamia asioita: alunperin tähän syömistapaan tottuminen on kestänyt minulla jonkin aikaa.

Lähdin loivalla kannalla, eli aamulla ja lounaalla söin esim. pähkinöitä tms. pienen määrän ja kahvia/teetä maidolla. Illalla sitten söin kunnon ateriat (Huom, alusta lähtien tapani on ollut syödä kaksi ateriaa, illalla, niiden välissä on usein n. 2 tunnin väli). Oli tosiaan nälkä aina silloin tällöin, alku ei ollut minulle helppo. Lopetinkin warriorin viime kesällä parin kuukauden jälkeen kun välissä kadonneet nälkäongelmat palasivat ja vaivasivat liikaa.

Aloitin uuden yrityksen kuitenkin joulukuussa, sillä tuossa ensimmäisen kokeilun aikana oli kuitenkin jakso, jolloin homma pelasi loistavasti: se oli miellyttävää ja vaivatonta. Elsin päikystä sain muutaman idean, jotka minun nähdäkseni auttoivat vaikeasta alusta yli pääsyyn. Eli vaihdoin pikku purtavat pelkkään nestemäiseen ja poistin kokonaan "aterioiden" välillä juomisenkin, en juo edes vettä ateria-aikojen ulkopuolella. Vaihdoin aamun ja lounas-ajan juomisten joukossa olleen maidon kermaan ja se tuntuu olevan yksi olennainen tekijä nälänhallinnan kannalta ja on samalla liiallista kalorivajetta ehkäisevä tekijä. Nautin aamun ja lounas-ajan nesteaterioilla yhteensä reilun desin kermaa. Laskin juuri äsken, että iltaisin syön yleensä vain vajaan 60 grammaa proteiinia, suht saman verran hiilaria ja reilusti yli sata grammaa rasvaa. Eihän noista mitään hirmuisia ylijäämäkaloreita tule, mutta en halua syödä itseäni ähkyyn. Rasvan lisäyksellä sitten pelailen, jos tuntuu, että muuten jää vajausta.

Tämän viimeisimmän warrior-jakson aikana painoni (joka on ollut alipainon puolella niin kauan kuin muistan) on noussut 56 kilosta 62 kiloon vaatekoon kuitenkaan muuttumatta. Harrastan hyvin kevyesti liikuntaa, n. 3-4 kertaa viikossa käyn haistelemassa raitista ulkoilmaa rauhallisella kävelylenkillä sellaisen tunnin verran. Oloni on mitä mainioin, veren sokeri- ja lipidiarvoista minulla ei kuitenkaan ole hajuakaan. Niitä ei ole minulta koskaan mitattu.