karppaus.infon arkistoitu foorumi

Menneellä vapulla osuutta asiaan?

Mutta kerro ihmessä lisää siitä millaisia suunnitteluvirheitä biokemiassamme on.

Eli onko meikäläisen kaikki 20 kg pelkkää menetettyä vettä? . No ei se mitään, se vesivatsa jouti mennäkin -haittasi kenkien jalkaanlaittoa pahasti.

Tervetuloa rusinaklubiin!

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Onhan tämäkin mahdollista. Yhden rasvakilon muodostamiseen tarvitaan n. 7000 kcal energiaa. Vastaavasti yhden rasvakilon polttamiseksi ihmisen on kulutettava n. 7000 kcal enemmän energiaa kuin hän saa ravinnostaan. Energiavajauksestasi riippuu se, kuinka monta kiloa olet todella laihtunut. Loppu on menetettyä vettä. 20 rasvakilon polttamiseen tarvitaan peräti noin 140000 kcal:n energiavajaus.

Markku Salonen
Fil.lis., kemisti

^^ Ystävä hyvä, näytäpä meille todisteita sellaisesta ihmisestä,
jolta on 10 kuukauden pudotuksessa lähtenyt painosta 20 kiloa ja siitä 100% vettä

Muumio?

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Kuten tohtori Tolonen toteaa, ks.
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/orto.html
Atkinsin dieetillä aivot eivät saa tarvitsemaansa energiaa, joten elimistö alkaa valmistaa aivoille polttoaineeksi ketoaineita. Sen huomaa jo hengitykseen ilmestyvästä oudosta hajusta.

Tuo hengitysilman outo haju johtunee todennäköisesti helposti haihtuvasta asetonista, joka poistuu elimistöstä osoittain keuhkojen kautta hengitysilman mukana osittain virtan mukana. Asetoni liuottaa eräitä muoveja ja saattaapa se liuottaa kodoksia tai jopa verisuoniakin. Joku biokemisti saataisi tietää asiasta paremmin.

Raskaammat ja vaikeammin haihtuvat ketonit eivät poistu keuhkojen kautta, joten ne eivät aiheuta hajua hengitykseen. Raskaammat ketonit eivät liukene veteen, mutta todennäköisesti ne pilkkoutuvat pienemmiksi ja vesiliuokisiksi ketoneiksi ja poistua elimistöstä virtsan mukana tai (asetonina) myös keuhkojen kautta.

Kuten jo edellä totesin, että riistalihasta ja kotieläinlihasta syntyneet ketonit voivat olla erilaisia. Miten haitallisia ne ovat, saattaa ratkaisevasti riippua siitä, kuinka paljon asetonia elimistöön muodostuu.

Lisäksi on todettava sekin, että esikoiden suonet saattavat kestää asetonia paremmin kuin meidän. Meidän esi-isämmehän ovat jo tuhannen vuoden eli n. 30-40 sukupolven ajan viljelleet maata eivätkä ole joutuneet elämään ketoosissa kuten eskimot. Perimämme voi olla noiden sukupolvien aikana huonontunut eskimoihin nähden.

Markku Salonen
Fil.lis. kemisti

Kaikki voi olla mahdollista, mutta mikä todennäköistä?

_________________
Ravitsemus ja terveys | Vähähiilihydraattinen ruokavalio | VHH-kirjoja

Otapas Markku vaikkapa tästä vauhtia alkajaisiksi:

[url=http://www.humboldt.edu/~rap1/C431.F01/C431Notes/C431n07Dec.htm]Richard A. Paselk
Biochemistry

FAT METABOLISM 2
KETONE BODIES
[/url]

ja siitä vesiliukoisuudesta..

"Ketone Bodies as Fuel

The ketone bodies are water soluble and are transported across the inner mitochondrial membrane as well as across the blood-brain barrier and cell membranes. Thus they can be used as a fuel source by a variety of tissues including the CNS. They are preferred substrates for aerobic muscle and heart, thus sparing glucose when they are available."


(pappahuomauttaa: Paselkin jutussa on kyllä sitten jotain ehkä kyseenalaista joten ei oikeastaan tainnut olla kovinkaan hyvä nettihuitasu tuon selvittämiseksi... mutta en nyt ehdi kaivaa muuta kun kaikki linkkikirjastoni ovat näemmä kroonisessa sekavuustilassa.
Hae nyt vaikka kirjastosta joku fysiologian (ja hiukan biokemiankin) perusteos. Jollet muuta keksi niin vaikkapa oikein perinteinen lääketieteen alan perusteos: Textbook of Medical Physiology, Guyton& Hall. Näin ei tarvitse tehdä normaalista ketoosista mörköjä.)

Eipä tässä muuta kuin että useimmat ihmiset ovat (tietämättään) aamulla yön kestävän paaston jäljiltä ketoosissa.

Uskaltaako tässä enää silmiään ummistaa

viv:

Markku: miten selittäisit riistalihasta ja meikäläisestä sikalihasta tuolla metaboliassa syntyvän acetylCoA erot. Ettei nyt vaan olisi jokin pikku juttu unohduksissa...

Muista nyt Markku pistää herätys kolmeksi että muistat hakea niitä Tasangon kuitupiparkakkuja. Ettei vain ketoosi käy kimppuun.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Hyvä MIrka!!!!!

_________________
Karppi, since 2005

...ja onhan täällä foorumilla niitäkin, joilla on lähtenyt 80 kiloa nestettä karpatessa.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Onko nuo sellaisia pipareita, jotka ovat 100% kuitua? Sittenhän ei muuta kuin laihtumaan.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

No ei, kyllä siinä pitää imeytyvää hiilaria olla vähintään 50%, muuten ei ketoosi ehkäisty.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

No niin saattas tietää. Minkähänlaisina pitoisuuksina tuo tuo asetoni köllöttelee mun suonissa. Ku mulla on joskus aamulla kurkku kipeä, ni jos se johtuu siitä että osa mun kurkusta on sulanut pois?

Nimim. Bensaa suonissain.

Sulattaskohan se noi verisuoniplakit samalla?

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Asetoni, asetoasetoni ja b-beetahydroksibutanoni, joiden rakennekaavat ovat tässä
http://www.humboldt.edu/~rap1/C431.F01/ ... Bodies.gif
ovat ketonien muodostumisreaktioiden lopputuotteita. Niiden molekyyleissä on vain 3-4 hiiliatomia mutta rasvahappomolekyyleissä niitä on yleensä 16-18. Niiden pilkkoutuminen pienemmiksi tapahtuu väliväiheiden kautta. Pitäisi tietää ensin noiden ketonien muodostumisreaktioiden mekanismi ja muodostuvat välituotteet ennen kuin esitettyyn kysymykseen voi vastata. Entsyymeistä (elollisen luonnon katalysaattoreista) reaktion kulku riippuu. Entsyymit vaikuttavat eri tavalla erilaisiin rasvahappomolekyyleihin, toisia ne katalysoivat nopeammin ja toisia hitaammin. Näin myös väli- ja lopputuotteiden määrä saattaa riippua huomattavastikin lähtöaineena olevasta rasvahappomolekyylistä. Riista- ja kotieläinlihojen rasvahappokoostumuksethan ovat erilaisia. Joku biokemisti voisi selittää tämänkin asian paremmin kuin minä.

Markku Salonen
Fil.lis., kemisti (erikoisala: metallikompleksien liuoskemia)

^^ Älä huoli, Markku, äläkä ota paineita.
Jokunen biokemisti on jo selittänyt asian aikaa sitten.
Heidän mukaansa nuo ketonit eivät ole ihmiskropassa hankalia.