karppaus.infon arkistoitu foorumi

...mutta kun kirjoitin nimenomaan 100 kcal rasvaa ja 100 kcal hiilihydraattia. En puhunut mitään grammamääristä. 100 kcal rasvaa on tietenkin grammoina vähemmän kuin hiilihydraattina. 100 kcal rasvaa on 11,1 grammaa ja 100 kcal hiilihydraattia on 25 grammaa.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Että ihan pari tuntia, voi ristus sentään.

_________________
// Einomies - karppi, jo vuodesta 2004 -

Koska 2/3 osaa ihmiskehosta on vettä, niin on luonnollista että sen määrä vaihtelee tietyissä rajoissa. Se vaihteluväli voi keskipainoisella olla esim. 5 kg. Ihminen, joka painaa ennen laihtumistaan 160 kiloa ja on muutaman vuoden karppauksella päässyt 80 kiloon, ei voi olla mahdollista että se on ollut pelkkää vettä. Ilmeisesti vähärasvaisella tyylillä laihtuu pelkästään rasvasta eikä silloin kyse voi olla vedestä? Minäkin "laihdun" helposti kilon yhden päivän aikana, jos juon yhden sitruunan mehun ja sen jälkeen ravaan vessassa koko loppupäivän.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Munkissa on enemmän sokeria kuin siinä korvapuustissa, siinä se ero.



Runsasrasvainen karppiateria on minulla pitänyt nälkää parhaimmillaan 6-8 tuntia, ilman mitään ongelmia. En voisi kuvitellakaan tällaista aikaa syömättä, jos olen syönyt vaikka kattilallisen puuroa.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Kyllä me karpit ollaan kuivia.

Mä olen laihtunut 30 kiloa. Pitää pysytellä pois sateesta ja isojen vesilammikoiden läheltä, jotten jotenkin imisi itseeni 10 kiloa lisää? Kiitos varoittamasta Markku, mutta kehon glykogeenivarastot ovat rajalliset, eikä alakarppaukseen sopeutunut käy ihan tyhjillä varastoilla. 2-3 kg lisäpainoa voi tulla hervottomalla hiilarimätöllä, mutta olo on sitten sen mukainen ja heti kun palaa takaisin terveelliseen vähähiilihydraattiseen elämäntapaan, nuokin syntivedet haihtuvat.

Näillä keleillä kannattaa melkeinpä pysytellä kokonaan sisällä, silica-geelipussit kainaloissa.

_________________
// Einomies - karppi, jo vuodesta 2004 -

Kilokalori on energian yksikkö ja mittaa energian, ei aineen, määrää. 11,1 g rasvaa tai 25 g jotakin hiilihydraattia voidaan punnita tarkasti, mutta niiden palaessa vapautuva energiamäärä on vain suunnilleen muttei ilman muuta tarkasti 100 kcal. Tarkka energiamäärä riippuu jonkin verran rasvan tai hiilihydraatin laadusta. Siksi ei ole syytä puhua esim. 100 kcal:sta rasvaa tai hiilihydraattia.

_________________
Markku Salonen
Kemisti, aineenopettaja

Löytyy jo monelta vuodelta alkukesästä parikymmentäsivuinen ketju lähes samasta aiheesta ja nuo samat Markun linkit "faktoineen". Hakusanoilla "Tasangon" tai "fruktoosipipari" varmaan löytyvät. Jos kaipaat lisää iloa elämääsi.

_________________
"Remember, eating fat is not what makes you fat, it’s the inability to burn fat that makes you fat." Rosedale
"I will never be hungry again"

Jos Markku kehuskelee syöneensä ruisleivän, joka pitää hänen nälkänsä loitolla kaksi tuntia, niin herää kysymys: Kuinka usein Markku oikein syö? Ja onko tosiaan hänen mielestään normaalia syödä tunnin-parin välein? MilloinMarkun haima oikeen lepää?

Niinpä, iteki luuli vuosia, et on normaalia, et on parin tunnin välein nälkä... Vaan eipä olekkaa... et muutaki elämää löytyy ku jääkaapin kupeesta...

_________________
Karppi, since 2005

HÄH? Milloin haima lepää? Mitä soopaa!! Milloinkas maksa lepää? Tai suolisto tai tai tai tai

Ei 80 kilon painonpudotus 160 kilosta tietenkään voi olla pelkkää vettä, kyllä siitä on rasvakudosta ainakin 20 kg. Onhan sekin jo kunnioitettava saavutus! Mutta on kuitenkin kyseenalaista, onko se painonpudostus pelkkää rasvaakaan, ks.
http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=479
Osa laihduttajista pystyy nähtävästi rajoittamaan hiilihydraattipitoisten ruokien käyttöä helpommin kuin rasvaisia ruokia. Painon lasku johtuu osin nautitun energiamäärän vähenemisestä, osin nesteen menetyksestä. On kuitenkin kyseenalaista, kannattaako lyhyen ajanjakson kuluessa pyrkiä tuloksiin sellaisilla menetelmillä, jotka eivät sovellu pitkäaikaiseen painonhallintaan. Varsinkaan diabeetikoille ei tällaisia menetelmiä haluaisi suositella.

Artikkelista ei selviä se, mistä mainittu nesteen menetys aiheutuu. Mutta kemistinä tiedän, että runsaasti valkuaisaineita sisältävä ravinto lisää urean (NH2)2C=O muodostumista ja erittymistä virtsaan vieden vettä mukanaan. Jos ruokavaliolla saadaan aikaan ketoositila, muodostuneita ketoneja saattaa myös erittyä virtsaan. Koska ketonit sisältävät vesihakuisia hiili-happi- (C=O) ja osa myös hydroksyyli- (-OH) ja karboksyyliryhmiä (-COOH), nekin vievät vesimolekyylejä mukanaan virtsaan. Lisäksi ne vievät mukanaan myös veressä olevia hivenaineita, mm. magnesium- ja kalsiumioneja, joiden mukana menee myös lisää vesimolekyylejä.

Mainitussa artikkelissa todetaan myös seuraavaa:

Huolimatta siitä, että kiinnostus vähähiilihydraattisiin ruokavalioihin on suurta ja että sellaisia ilmeisesti kokeillaan runsaasti, niitä koskevia tieteellisiä tutkimuksia on niukasti, ja julkaistuista tutkimuksista löytyy runsaasti kritisoitavaa. Bravata työtovereineen teki systemaattisen katsauksen MEDLINE-tietokannassa vuosina 1966-2003 julkaistuista tutkimuksista ja löysi 94 kelvollista koetta. Näistä vain viiden tutkimuksen kesto ylitti kolme kuukautta, eikä yhdessäkään näistä viidestä ollut verrokkiryhmää. Hiilihydraattien määrä oli alle 60 grammaa vuorokaudessa 38 tutkimuksessa ja alle 20 grammaa vuorokaudessa 13 tutkimuksessa. Vähähiilihydraattisten ruokavalioiden ja vertailudieettien välillä ei todettu merkitseviä eroja painon muutoksessa eikä seerumin lipidipitoisuuksissa. Laihdutustulos riippui nautitusta energiamäärästä, mutta ei hiilihydraattien energiaosuudesta tutkituissa ruokavalioissa.

Viime lauantaina en ehtinyt syödä muuta kuin neljä viipaletta Fazerin sydänmerkillistä Ruisihme -ruisleipää (110 g) ja niiden päällä Polar-juustoa (rasvaa 5 %). Normaalisti syön sen kanssa jotakin liha- tai makkararuokaa, mutta silloin sen lämmittämiseen ei ollut aikaa. Minun oli ehdittävä erääseen tilaisuuteen kello 13:ksi. Kello 14 jälkeen siellä tarjottiin vain virvokkeita ja hedelmiä, jotka eivät tee minua kovinkaan helposti kylläiseksi. Oli toinenkin tauko, jossa sai niitä syödä lisää. Tilaisuus päättyi kello 17. Joten kyllä tuo 110 g ruisleipää piti minulta nälän poissa todellisuudessa kauemminkin kuin pari tuntia. 100 g tuota Fazerin Ruisihmettä sisältää vain 43 g hiilihydraatteja ja energiaa 950 kJ (230 kcal). Joten eivät nuo määrät mitään suuria ole 110 grammassa. Jonkin verran lisää energiaa sain niiden ruisleipäviipaleiden päällä syömistäni juustoviipaleista.

_________________
Markku Salonen

Kemisti, aineenopettaja

Tää ketju on taas yksi Taistelutantereen helmistä
Pakko lukea useaan kertaan alusta loppuun... ainakin silloin jos/kun tekee mieli leipää
Oli pakko kommentoida.
Jatkakaa....

_________________
Ihan rennosti vaan....
Kampanjasivuni

http://www.avoin.helsinki.fi/materiaali ... vesi.shtml

"Kaikki solujen aineenvaihduntareaktiot tapahtuvat muuttumattomissa olosuhteissa vesiliuoksessa. Tämän vuoksi elimistön veden määrä ja koostumus niin solujen sisällä kuin ulkopuolella säilyvät lähes vakioina, ja ovat hormonaalisen säätelyn alaisia."

"Jos elimistö menettää vettä 2-5 %, työkyky heikkenee merkittävästi. Noin 20 % veden menetys johtaa aikuisella ihmisellä kuolemaan. Pikkulapsille jo 13-16 %:n veden hukka on hengenvaarallinen.

Elimistön toiminnan kannalta solun sisäisen ja ulkoisen nesteiden koostumusten ja määrien on säilyttävä lähes muuttumattomina.."

--

"Ihmisen painosta noin 60 % on vettä.

Vähähiilihydraattisella ravinnolla saatu painon lasku aiheutuu pääasiassa veden poistumisesta kehosta virtsan mukana.

Ei 80 kilon painonpudotus 160 kilosta tietenkään voi olla pelkkää vettä, kyllä siitä on rasvakudosta ainakin 20 kg." Kertoo Markku.

On se kyllä hulpeeta nesteenpoistoa mitä nuo (NH2)2C=O , (C=O), (-OH) ja (-COOH) aiheuttaa. 160 kg * 0,6 = 96 kiloa vettä. Siitä hävisi karpaamalla 60kg-> 36kg vettä jäljellä. Onne sitkeitä nuo solut kun vielä vaan puksuttavat vaikka nesteitä hävis 2/3-osaa.

Huoh.. Eikö näistä lähteistä keskusteltu jo edellisen fruktoosipipariketjun puitteissa? Luulisi filosofian lisensiaatin osaavan suhtautua edes hieman kriittisemmin lähteisiin, mutta kun ei, niin ei.. Ihanko tosissasi tarjoat ihmisille, jotka lukevat PubMediä ja Medlineä, lähteiksi Dansukkeria, Wikiä ja Tolosta??

--
Amber
Doctor of doing nothing

_________________
"No great advance has ever been made in science, politics, or religion, without controversy." Lyman Beecher

Minä olen jotenkin ymmärtänyt että laihtuminen on sitä että ihminen kuluttaa rasvavarastojaan enemmän kuin mitä sinne kudoksiin (rasvaa) varastoituu. Energia kun ei paina mitään, vaan se rasvamolekyyli on se missä se massa on. Massa pitää saada ulos joko nesteenä, hengitysilman mukana tai ulosteena; se ei häviä minnekään itsestään.

Siis rasvakilon muodostamiseen kuluu tuollainen määrä energiaa??? Ei voi pitää paikkaansa. Vai puhutko varastoidun rasvan sisältämästä laskennallisesta energiamäärästä?

Kemistinä varmaan tiedät että jokaisella happi-, hiili- ja vetyatomilla on oma massansa. Jos meillä on 100 g hh tai 100 g rasvaa niin ne molemmat painavat 100 g. Nämä molemmat lisäävät henkilön massaa siis sata grammaa. Se miten paljon energiaa vapautuu tai kuluu niiden palamis- tai muissa reaktioissa ei kuulu tähän painonlisäykseen. Se on sen satagrammaa, koska sen verran ne painavat. Se mitä tapahtuu sen jälkeen, kun tämä 100 grammaa on nautittu onkin sitten biokemiaa ja fysiologiaa ja siitä kemistillä ei taida olla juurikaan hajua ilman täydentäviä opintoja.

_________________
Kun iäkäs ja arvostettu henkilö puhuu teille, kuunnelkaa häntä tarkkaan ja pitäkää häntä arvossa. Mutta älkää uskoko häntä, sillä hän saattaa olla väärässä. Ole siis aina skeptinen ja ajattele aina itsenäisesti. - Linus Pauling, 10.12.1954

Hiilihydraatit sitovat ympärilleen runsaasti vettä, ks.
http://www.terveysportti.fi/ltk/ltk.ava ... i=ttl00108

"Ihmedieettiin siirryttäessä paino laskee aluksi nopeasti. Tämä johtuu siitä, että energiaksi käytetään ensin kehon hiilihydraattivarastoja, joihin on sitoutunut runsaasti nestettä. Painon lasku on tällöin seurausta pääosin kehon kuivumisesta. Näin käy erityisesti Atkinsin dieetin noudattajille. Heidän elimistönsä joutuu ketoositilaan ruokavalion vähäisen hiilihydraattimäärän vuoksi ja diureesi voi jatkua 7–14 päivän ajan, minkä jälkeen painon lasku hidastuu. Kun dieetti lopetetaan, kehon neste- ja hiilihydraattivarastot täyttyvät ja paino nousee nopeasti entisiin lukemiin (Bray 2003). Tiukan kuurin aikana elimistö käyttää rasvan lisäksi energian lähteenä myös kehon proteiinivarastoja eli lihaksia enemmän verrattuna siihen, jos laihdutetaan hitaasti. Lihaskato puolestaan hidastaa perusaineenvaihduntaa ja voi vaikeuttaa painon hallintaa jatkossa."

Artikkelista ei selviä, kuinka monta kiloa paino voi laskea pelkästään kehon kuivumisen seurauksena noiden 7-14 päivän ajan. Mutta selvää on, että veden tarve on normaalia pienempi, kun ruokavalio sisältää vain vähän hiilihydraatteja.

Diabeetikoollakin virtsamäärä kasvaa huomattavasti, jos sokeria (glukoosia) erittyy virtsaan. Tämä johtuu siitä, että glukoosimolekyylien viisi OH-ryhmää ja karbonyyliryhmä (C=O) sitovat ympärilleen vesimolekyylejä ja nämäkin vielä lisää vesimolekyylejä vetysidoksin, jotka ovat lujempia kuin normaalit vesimolekyylien väliset vetysidokset. Samalla tavalla myös veren glukoosimolekyylit sitovat ympärilleen vesimolekyylejä ja estävät niiden erittymisen virtsaan. Näin ollen verensokerin lasku vähentää nesteen tarvetta ja ylimääräinen vesi erittyy virtsaan. Diabeetikoilla taas veden menetys aiheuttaa janotusta, koska verensokeri pysyy korkeana.

"Jos elimistö menettää vettä 2-5 %, työkyky heikkenee merkittävästi. Noin 20 % veden menetys johtaa aikuisella ihmisellä kuolemaan. Pikkulapsille jo 13-16 %:n veden hukka on hengenvaarallinen." Tässä tarkoitettaneen veden menetyksiä lyhyessä ajassa, jossa elimistön hiilihydraattimäärät pysyvät suunnilleen vakioina. Tilanne on erilainen, jos veden määrä elimistössä pienenee pitkällä aikavälillä.

USA:n sydänjärjetön asiantuntijat varoittavat ketogeenisten dieettien käytöstä, koska ne voivat lisätä sydän- ja verisuonisairauksien, kihdin, osteoporoosin ja syövän vaaraa ja altistaa varsinkin diabeetikot runsaan proteiinimäärän vuoksi munuaisvaurioille (St. Jeor ym. 2001).

_________________
Markku Salonen

Kemisti, aineenopettaja

Tähän pyytäisinkin väitteen todenperäisyyden osoittavia pitkäaikaistutkimuksia. Sen sijaan on näyttöä siitä, että hiilihydraatit aiheuttavat syöpää.

Mitä proteiinin määrän tulee, niin oikein toteutetussa niukkahiilihydraattisessa ruokavaliossa ei syödä suosituksia enempää proteiinia. Liika proteiini on ongelma kaikkein vähärasvaisimmissa ruokavalioissa, joissa rasvan korvaavat yhtäältä hiilihydraatit ja toisaalta proteiinit.

Kaikessa laihduttamisessa, joka toteutetaan väärin, on vaarana lihasmassan kato. Tämä on mahdollista varsinkin kaikkein niukkaenergisimmissä laihduttavissa dieeteissä. Vähähiilihydraattiset dieetit ovat runsasenergisiä.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Sinähän sen kerroit jo aiemmin, 60 kg. Kerroppa myös paljonko 7-14 päivän aikana pitää poistua hiilihydraatteja, jotta tuo toteutuu. Ja missä ihmisellä on sellaiset hiilihydraattivarastot.

Rasvojen hajotessa vapautuu energiaa, joka vapautuu elimistön käyttöön. Energia ei ole mitään ainetta, joten sillä ei tietenkään ole massaa. Ihmisen kokonaisenergiantarve muodostuu siitä energiasta, joka tarvitaan
http://www.avoin.helsinki.fi/materiaali ... arve.shtml
- perusaineenvaihduntaan
- ruoan ravintoaineiden muokkaamiseen
- liikuntaan

Perusaineenvaihdunta on se energia, joka tarvitaan lepotilassa paaston aikana elimistön toimintoihin, sydämen toimintaan, verenkiertoon, hengitykseen, jne. Kohtuullisesti liikkuvalla henkilöllä perusaineenvaihdunnan osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 75 %. Keskimäärin perusaineenvaihdunta on miehillä 4,2 kJ/min (1,0 kcal/min) ja naisilla 3,8 kJ/min (0,9 kcal/min).

Energiankulutus kasvaa aterian jälkeen. Ruoansulatus, ravintoaineiden imeytyminen sekä kuljetus ja varastointi vaativat energiaa, jonka osuus kokonaisenergian kulutuksesta on n. 5 - 10 %. Ravintoaineista rasva lisää vähiten ja proteiinit eniten elimistön energian kulutusta. Esimerkiksi ruoan rasvan varastoitumiseen kuluu ainoastaan 3 % rasvan sisältämästä energiasta, kun taas hiilihydraattien muodostus rasvaksi kuluttaa hiilihydraateista saatua energiaa yli 20 %.



Laihtuminen edellyttää sitä, että ihminen kuluttaa perusaineenvaihduntaan, ruuan ravintoaineiden muokkaamiseen ja liikuntaan enemmän energiaa kuin hän saa ravinnostaan. Tällöin elimisto alkaa kuluttaa rasvakudosta, jolloin vapautuu energiaa. Yhden rasvakilon kuluessa vapautuu noin 7000 kcal energiaa. Sama määrä energiaa kuluu yhden rasvakilon muodostumiseen ellei ihminen kuluta sitä.


Kyllähän tarkalla vaa`alla voi todeta, että ihmisen paino nousee 100 grammalla, jos hän syö 100 g ruokaa. Elimistössä ravintoaineet palavat vedeksi ja hiilidioksiiksi, jolloin vapautuu energiaa elimistön käyttöön. Jos ravintoaineen kulutus on yhtä suuri kuin sen tarve, paino pysyy vakiona. Kaiken aikaa elimistöstä poistuu hiilidioksidia keuhkojen kautta ja muodostuu virtsaa, joka poistuu munuaisten kautta. Jos ihminen ei käytä kaikkea saamaansa ravintoa, se osa, mikä ei elimistöstä poistu, varastoituu rasvakudokseksi.

_________________
Markku Salonen

Kemisti, aineenopettaja