Mirka kirjoitti:
Markku: Keliaakikot eivät voi koko elinaikanaan syödä muruakaan kokojyväviljaa. Kuitenkin, sillä edellytyksellä että noudattavat ruokavaliotaan, he eivät sairastu tai kuole sen nuorempina kuin muutkaan. Mitenkäs tämä on mahdollista?
Mites, tiedätkö Markku sen, että Keski- ja varsinkin Etelä-Euroopassa kokojyvävilja on käytännössä tuntematonta? Siellä syödään vain valkoista. Silti he ovat huomattavan sydänterveitä, esim. ranskalaisilla on vain neljännes suomalaisten sydäntautiluvuista? Jos kokojyvävilja vaikuttaisi sydäntautiin, suomalaisten pitäisi olla Euroopan terveimpiä. Mutta emme totisesti ole.
Kokojyvätuotteista luopuminen on johtanut siihen, että magnesiumin saanti on pudonnut neljännekseen 1900-luvun alun tasosta.
Tällä hetkellä moni saa magnesiumia vajaat 300 mg päivässä.(1) Arvioilta 80% väestöstä saa liian vähän magnesiumia ruuastaan. Keskimäärin ihmiset saavat noin 40% viranomaisten suosittelemasta määrästä, mikä on alakantissa optimaalista terveyttä ajatellen. (2) Hyviä magnesiumin lähteitä ovat kasvikset, täysjyvävilja, liha ja kala. Suurella osalla ikääntyvistä ihmisistä on piilevää magnesiumin puutetta, mikä heikentää heidän fyysistä suorituskykyään. Ja kääntäen, magnesium käyttö ravintolisiänä parantaa sitä (Am J Clin Nutr 2006). Toisen uuden tutkimuksen mukaan
magnesium tehostaa insuliinin toimintaa eli ehkäisee insuliiniresistenssiä ja tyypin 2 diabetesta (Am J Epidemiol 2006). Lisätietoa
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/magnesium.html
Yhdysvaltain hallituksen tutkimuslaitos on osoittanut, että kun magnesium päivittäinen saanti jää pienemmäksi kuin nykyinen saantisuositus, 320 mg/vrk, siitä aiheutuu eteis- ja kammioperäisiä rytmihäiriöitä.
Tämä tulos saatiin satunnaistetusta kokeesta, jossa 22 naista otettiin tutkimuksiin sairaalaan aineenvaihduntahäiröitä hoitavalle osastolle. Heidät jaettiin kahteen ryhmään, joista puolet sai tavallisia ruokia, ja toinen puoli vastaavia ruokia, joiden magnesiumin määrää vähennettiin puoleen saantisuosituksesta. Koehenkilöiden punasolujen, seerumin ja virtsan magnesiumpitoisuus mitattiin ja heidän sydänfilmiään (EKG) tallennettiin Holter-laitteiston avulla noin 21 tunnin ajan.
Vähän magnesiumia sisältävällä dieetillä olleiden naisten punasolujen, seerumin ja virtsan magnesiumarvot laskivat merkitsevästi, mutta kenellekään ei kehittynyt varsinaista magnesiumin tai kaliumin puutetta. Sydänfilmiin ilmaantui huomattavan runsaasti eteis- ja kammioperäisiä lisälyöntejä.
"
Suositeltu päiväannos 320 mg näyttää riittävältä; 130 mg on liian vähän. Henkilöt, jotka asustavat pehmeän veden alueella, ihmiset jotka käyttävät nesteenpoistolääkkeitä ja (potilaat) jotka ovat alttiita magnesiumin lisääntyneelle eritykselle saattavat tarvita enemmän magnesiumia kuin muut ihmiset", tutkijat kirjoittavat. Lisätietoa
http://www.biovita.fi/suomi/uutiset_tie ... 02_01.html
Tohtori Tolosen kommentti:
Itä-Suomi kuuluu pehmeän veden alueeseen. Siellä juomaveden magnesiumpitoisuus on vähäinen. Jo 1950-luvulta alkaen on epäilty, että itäsuomalaisten suuri sydäntautisuus ja -kuolleisuus saattaisivat ainakin osittain johtua liian niukasta magnesiumin saannista. Nyt tämä amerikkalaistutkimus vahvistaa tätä käsitystä.
Myös muunkin Suomen pohja- ja pintavesien magnesiumpitoisuudet ovat alhaisempia kuin Keski- ja Etelä-Euroopan vesien.
Asia lyhyesti ilmaistuna:
Pinta- ja pohjavesiemme alhaisten magnesiumpitoisuuksien vuokai suomalaiset tarvitsevat enemmän magnesiumia ravinnostaan kuin keski- ja eteläeurooppalaiset, jotka saavat juomavedestään enemmän magnesiumia kuin me.
Kirjallisuutta:
Voit lukea englanniksi yleiskatsauksen kromin (magnesiumin ja sinkin) merkityksestä fyysiseen aktiviteettiin klikkaamalla tähän.
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/72/2/585S
1. Saris NE, Mervaala E, Karppanen H, Khawaja JA, Lewenstam A. Magnesium. An update on physiological, clinical and analytical aspects.Clin Chim Acta 2000;294(1-2):1-26
2. Wester PO. Magnesium. Am J Clin Nutr. 1987;45(suppl):1305-1312.