karppaus.infon arkistoitu foorumi

Ei matalaa, ei sadetta. kerrassaan kaikin puolin mainiota... lähes täydellistä.

.......taisin siksi antaa turhan valoisan kuvan asiassa.

Siitä että meillä nukutaan silmät ummesa "ruususen unta" en sensijaan kovin korkeaa arvosanaa anna. Halutaan kai epärealistisesti uskoa että joku prinssi tulee ja puhaltaa pahat ennusteet olemattomiin ennen heräämistä. Ei taida niin käydä. Todellisuus on ehkä pahempi. (no moni muu seikka taitaa tulevassa olla hivenen kivuliaampi)
Mutta --- realismi ei ole muodikasta eikä se ole kivaa. Fun fun eikä ajatella ikäviä.......

Tuo diabetes-hoitohan on potilaalle ilmaista. Silloinhan hänen ei tarvitse tehdä mitään lääkkeettömän vaihtoehdon löytämiseksi. Varmaan vähähiilarinen saisi lisää kannatusta, jos lääkehoito maksaisi diabeetikolle edes jonkin verran ja se kukkaron kirpaisu laittais miettimään. Insuliini ei sitäpaitsi ole mikään parantava lääke, vaan se tekee sokerilla mässäilyn mahdolliseksi. Mutta kyllä KELA:ssa mietitään jo nyt kuumeisesti keinoja pienentää lääkekuluja ja jos tosiaan on niin, että diabetes-hoito vie puolet resursseista, niin uusia avauksia täytyy pian löytyä kuin nuo vailla perustetta olevat diabeteksen käypähoitosuositukset. KELAn Paula Hakala tosin tuntuu suhtautuvan kielteisesti hiilareiden vähentämiseen, hänelle kun on tuo täysjyvävilja se lääke jokaiseen vaivaan.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Ravitsemustieteen ammattilaisten, ravitsemustieteen ja terveystieteen maistereiden koulutus kestää 4–6 vuotta.

Lääkäreille opetetaan peruskoulutuksessa jonkin verran ravitsemusoppia. Esimerkiksi Kuopiossa, jossa tätä varten on oma virka, lääkärit saavat ravitsemuskoulutusta vain puolitoista opintoviikkoa!

Lääkäri pätevöityy ensin yleislääkäriksi, minkä jälkeen hän voi erikoistua jollekin lääketieteen erikoisalalle. Antti Heikkilä on ortopedian erikoislääkäri eli lyhyesti sanottuna ortopedi.

Ortopedi Antti Heikkilä on asiantuntija ranteenkipsauksessa, mutta kaikesta hänen sanomastaan päätellen ei ravitsemuksessa. Hän ei toki ole ainoa, joka esittää Suomessa epäilyttäviä väittämiä ravitsemuksesta, mutta tällä hetkellä yksi kovaäänisimmistä ja paljon esillä myös tiedotusvälineissä.

Professori, sisätautilääkäri, Helena Gylling, KYS, toeaa myös
http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=222

"Jos sisätautilääkärinä kipsaan murtuneen ranteen asentoon, joka minusta tuntuu hyvältä, mutta joka ei välttämättä ole hyväksyttyjen oppien mukainen, ja sen seurauksena potilaan ranne jää pahaan virheasentoon, saan välittömästi huomautuksen virheellisestä toiminnasta Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta. Ranne tulisi kipsata Käypä hoito -ohjeiden tai tutkimukseen perustuvan yleisesti hyväksytyn käytännön mukaisesti."

Yleislääkärin koulutus ei siis anna pätevyyttä ranteen kipsaukseen eikä se myöskään vastaa ravitsemustieteen eikä terveystieteen maistereiden koulutusta. Valitettavasti ravitsemusohjeita ei maassamme valvota yhtä tiukasti kuin potilaan lääketieteellistä hoitamista.

Yleisesti hyväksytyt ravitsemussuositukset, jotka Suomessa antaa Valtion ravitsemusneuvottelukunta, perustuvat tutkimustietoon samalla tavalla kuin lääketieteellisetkin hoito-ohjeet.

_________________
Markku Salonen
Kemisti, aineenopettaja

... paitsi että kun niitä alkaa kaivelemaan perustellisemmin, niin yllättävän iso osa siitä "tutkimustiedosta" osoittautuukin vain tutkijayhteisön enemmän tai vähemmän valistuneiksi mielipiteiksi asiasta.

Siksi ainakin täällä joudut jatkossakin perustelemaan kantasi oikeilla tutkimuksilla etkä noilla yksilöimättömillä väitteillä - jos haluat meidän uskovan.

Se, mihin itse uskot, on toki oma asiasi.

Olisi melenkiintoista haastaa Gylling julkiseen debattiin näistä asioista.
Valittaen täytyy todeta että Gyllingin kannanotot sekä professorin titteli ja lääketieteellinen koulutus ovat jollain tavalla kovasti ristiriitaisen tuntuisia hänen lausuminsa nähden. Tosin niihnän se robotti toistaa kuin hänelle on opetettu. Ehkä meillä papukaijaopetusta on riitävästi.. Ei uskoisi proffatasolta... mutta onhan näitä ennenkin nähty. Tittelit eivät ainakaan minua vakuuta. varsinkin jos sanomat ovat kerrasta toiseen näitä samoja limboja.

Virallispuolelta tiedän yhden joka antautui edes hetkeksi jonknlaiseen keskusteluun. Mikael Fogelholm. On valitettavaa että siinäkin keskustelussa oli monia ikäviä piirteitä mutta kuitenkin niissä keskusteluissa oli seassa myös aidosti jotain hyvääkin.

Valitettavasti se vain jäi kesken eikä ehtinyt kehittyä oikeaksi rakentavaksi vuorovaikutteiseksi keskusteluksi.

Asioihin sentään edes hiukan kaivettiin myös muuta kuin silkkaa uskonjulistusta ja ainakin osittain kerrottiin mihin materiaaliin mielipiteet ainakin jossain määrin nojautuvat. Toki se ei edes ehtinyt kunnolla alkaa.

Tästäkin lienee henkilö Gylling vääntänyt aika erikoisia lausuntoja.

Ravitsemustieteen ammattilaisten, ravitsemustieteen ja terveystieteen maistereiden koulutus kestää 4–6 vuotta. Siksi luotan ennemmin heidän kuin esim. ortopedi Heikkilän asiantuntemukseen. Filosofian lisensiaatin tutkinnon suorittaneena ymmärrän myös hyvin sen, ettei minkään alan asiantuntemusta voi saada ilman pitkää kuolutusta.

Diabeteksen räjähdysmäisen lisääntymisen syyt, joihin edellisissä vieteissä viitataan, ovat aivan muualla kuin kokojyväviljassa. Meillä kokojyväviljaa on syöty satoja vuosia. Mutta vasta viime vuosikymmeninä aikuisiän diabetes on alkanut lisääntyä räjähdysmäisesti. Samaan aikaan myös lihavuus on lisääntynyt. Ja valtaosa aikuisiän diabetekseen sairastuneista on lihavia.

Jos normaalipainoisen ihmisen päivän kokonaisenergiansaanti on 2 000 kilokaloria, siitä 1 200 kilokaloria eli 300 grammaa pitäisi tulla hiilihydraateista. Tuo energiamäärä kuluu kokonaan perusaineenvaihduntaan ja päivän työhön, joten ei sitä riitä lainkaan lihomiseen.

Pieni painonlisäys, kilo vuodessa, syntyy vaivaisesta 20 kilokalorin liiallisesta energiansaannista päivittäin. Sen saa esimerkiksi viipaleesta kevytjuustoa tai yhdestä keksistä tai yhdestä teelusikallisesta kevytlevitettä.

Ravitsemusterapeutti Liisa Heinonen on koonnut muutamia esimerkkejä siitä, mistä kaloreita ehkä voisi nipistää.
http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=4742

Energiansaannin vähentämisvinkit perustuvat tietoon, että yhteen painokiloon sitoutuu 7 000 kilokaloria. Tällöin

- kilon laihtuminen tarkoittaa 7 000 kilokalorin vajausta energiansaannissa.
- kilon laihtuminen vuodessa on mahdollista, jos päivittäinen energianvajaus on 20 kilokaloria (eli 7 000 kcal jaettuna 365 päivällä).
- kilon laihtuminen kuukaudessa on mahdollista, jos päivittäinen energianvajaus on 235 kilokaloria (eli 7 000 kcal jaettuna 30 päivällä).
- kilon laihtuminen kahdessa viikossa on mahdollista, jos päivittäinen energiavajaus on 500 kcal (eli 7 000 kcal jaettuna 14 päivällä).

Huom! Tämä laskutapa toimii, jos virtsassa ei ole paljon sokeria, eli sokeritasapaino on kohtalainen. Jos virtsaan menee hukkaan sokeria eli ravintoenergiaa, energiansaantia on vähennettävä esimerkkejä enemmän, jotta paino lähtisi laskuun.

_________________
Markku Salonen

Kemisti, aineenopettaja

Kiitos tiedosta. Yritin itsekin tässä kaivaa noita tilastoja, mutta en löytänyt sellaista tilastoa, jossa olisi eritelty lääkekorvausmenot sairauksittain. Jokatapauksessa puhutaan valtavista summista.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Ennenvanhaan se akana kylläkin heitettiin pois ja mikä on ollut valkoisen viljan osuus, onko selaisesta tilastoja? Lihavuus ja diabetes ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet sitä mukaa kuin kansa on vähentänyt rasvan ja varsinkin tyydyttyneen rasvan syöntiä. Kaikenlaisia kevyttuotteita kulutetaan kasvavalla trendillä, mutta se ei ole auttanut lihomisongelmaan.



Kun noin suuri osa kokonaisenergiasta tulee hiilihydraateista, niin on taattua että sillä on vaikutusta nälänhallintaan. Verensokeri heittelehtii laidasta laitaan ja kun verensokeri alkaa laskea nopeasti insuliinin erityksen myötä, niin silloin alkaa väsyttää, on voimaton olo ja nälkä. Se vaatii jotain makeaa. Melkoinen noidankehä!

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Kyllä sata vuotta sitten leipä valmistettiin suurimmaksi osaksi kokojyväviljasta, ja valkoisen viljan osuus alkoi lisääntyä 1920-luvulta alkaen.

Syynä koko väestön lihomiseen pidetään mm. elinympäristön muutoksia: maataloustöiden vaihtumista tehdastöihin, yhteiskunnan autoistumista ja teknologian jatkuvaa lisääntymistä. Seurauksena energian kulutus - työn raskaus ja työn tekemiseen tarvittava liikunta sekä yleensä arkiliikunta - on vähentynyt.

Jopa lasten juoksemista suosivat leikit ovat vaihtuneet istuallaan pelattaviin tietokonepeleihin.

Samalla elintaso länsimaissa on lisääntynyt. Ruuan hygieninen laatu on parantunut ja sitä on tarjolla runsaasti. Koostumus ei ole kehittynyt pelkästään myönteisesti. Rasvoista ja hiilihydraateista koostuvat ruoka-aineet ovat hinnaltaan edullisia suhteessa runsaskuituisiin hedelmiin ja vihanneksiin tai valkuaispitoisiin ruoka-aineisiin. Myös alkoholin kulutus on kasvanut. Energian saanti on lisääntynyt.
http://www.tohtori.fi/?page=3596304&id=6401039

Yhden ylimääräisen painokilon saa helposti aikaan esimerkiksi millä tahansa seuraavista:
5 isoa pussia (300 g) perunalastuja 32.760 kJ / 7.830 kcal
8 suklaalevyä (170 g) 31.300 kJ / 7.480 kcal
14 Quarter Pounder -hampurilaista 30.940 kJ / 7.420 kcal
15 isoa annosta (150 g) ranskalaisia perunoita 29.500 kJ / 7.050 kcal


Kylläisyyden tunteestahan tämä on kiinni. Täyjyvävilja antaa paremman kylläisyyden tunteen kuin valkoinen vilja tai sokerit.

Yleensä kylläisyyden tunne kehittyy n. 20 minuutin kuluttua syömisen aloittamisesta. Tämän vuoksi ruokailun hidastaminen on tärkeää, jotta viesti vatsasta ehtii kulkeutua aivoihin.

Ruokahalun säätely on aivokemiaa, johon vaikuttavat varsinaisen nälän tunteen lisäksi myös ulkopuolelta tulevat ärsykkeet, kuten ruuan tuoksu, mainonta, mieliteot, mieliala jne. Ruokaa on jatkuvasti tarjolla ja samalla ihmisten hyötyliikunta on vähentynyt. Yhä useammat laihduttajat kamppailevatkin ruokahalun kanssa. Välillä on vaikea erottaa oikeaa nälkää mieliteosta, sillä esim. iltasyöminen TV:tä katsellessa on useimmiten opittu ajanviete. Toisaalta todellinen näläntunnekin voi jatkuvasti vaivata, jos on tottunut syömään kerralla suuria aterioita. Kun mahalaukku on suurentunut, se vaatii täyttyäkseen suuria ruokamääriä.
http://www.tohtori.fi/?page=2403132&id=9799098#kyt

_________________
Markku Salonen

Kemisti, aineenopettaja

Kuka ihme käskee syömään valkoista viljaa tai sokeriakaan??

Viljaton ja sokeriton voittaa edelleen jokaisessa kliinisessä diabetes-kokeessa.
Ja käytännön kokeiluissa - todennäköisesti jopa sinulla, jos uskaltaisit kokeilla

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Taidetaanpa tässä ruveta toistelemaan samoja asioita kuin "Kokojyvätuotteiden syöminen saattaa lykätä kuolemaa" -ketjussa.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Kyllä se on niin, että tietokonepelit, autot ja teknologian lisääntyminen aiheuttaa sokeritaudin. Auto pois ja hidas syöminen tilalle niin jo ei tule sokeritautia.

Joo, loogista on.

Jos pelaat, et aja.
jos ajat, et pelaa - etkä kai syö (paitsi jos ajat nopeesti, kun kerran nopeet syö hitaat)
Ja jos syöt tosi, tosi hitaasti, et takuulla aja etkä pelaa?

Mutta luotat silti Pekka Puskaan, vaikkei hänen ravitsemuskoulutuksensa ole yhtään sen kummempi kuin Heikkilänkään?

Jotenkin tulee desavuu jatkuvasti näistä sun viesteistä. diabetes.fi, tohtori.fi... Ja noi ihanat copypastaukset aina vaan ja uudestaan.


Meillä on myös syöty satoja vuosia ennen margariinivallankumousta voita ja ihraa, eikä silloin ollut sydänsairauksia tai lihavuutta. Tämähän myös selkeästi osoittaa, ettei syy ole luonnollisissa rasvoissa. eikö? Yksi mihin nämä nykymaailman vitsaukset voidaan liittää, on elintarviketeollisuuden synty ja kasvu.


Ja viljaton ehkä vielä paremman.
Tällä kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan
"Suolesta erittyvien hormonien, kuten kolekystokiniinin, glukagonin kaltaisen peptidi 1:n sekä peptidi YY:n (PYY) erittyminen lisääntyy ravinnon saapuessa suoleen, ja ne viestivät aivoihin saaden aikaan kylläisyyden tunteen kehittymisen.
Ruuansulatuskanavan peptidihormonien eritykseen vaikuttaa nautitun ravinnon määrän lisäksi myös sen koostumus. Ravintoaineet eroavat toisistaan siinä, miten ne säätelevät hormonien eritystä. Esimerkiksi proteiini ja rasvahapot lisäävät kolekystokiniinin eritystä tehokkaammin kuin hiilihydraatit."

Ja noita kaloreitakin jaksat aina kirjoitella meidän iloksi. Mutta tiedätkö mitä, emme ole koneita. Mitenkäs tämä on mahdollista: Saan energiaa ruuasta 2000 - 2500 kcal vuorokaudessa, mutten liho. Teen istumatyötä, enkä liiku. Olen 171cm ja 54kg. Nainen. Outo yhtälö, eikö? Ainiin ja bmi:kin on alle 20, eikös karppaus ollut minulle silloin kiellettyä. Kerrotko vielä miksi?

Jos ei olekaan lukenut yliopistossa kliinistä ravitsemustiedettä, niin ei kai se tee mahdottomaksi hankkia samaa tietoa myöhemminkin. On varsin yleistä, että ihminen työskentelee aivan toisella alalla työelämässä kuin mihin sai koulutuksen. Näin ainakin nk. akateemisilla aloilla. Sen jälkeen kartutetaan osaamista työkokemuksen kautta ja työn ohessa kouluttautumalla ja pätevöitymällä.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Jos diabetes yleistyy kovaa vauhtia, vaikka rasvan kulutus koko ajan vähenee, niin eikö tästä ole tehtävissä se suora johtopäätös, että se diabetes ei ole ainakaan rasvan syytä. Siitä huolimatta käypähoitosuosituksissa kehoitetaan vähentämään rasvaa vieläkin enemmän kuin terveellä väestöllä. Suositusten mukainen 30 E% rasvaa on vähän jo muutenkin.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Mutta leipä valmistettiin vielä sata vuotta sitten kokojyväviljasta, josta sai riittävästi magnesiumia, sinkkiä ja monia muitakin tärkeitä hivenaineita, jotka ehkäisevät sydän- ja verisuonitauteja. Rasvojen osuus energiankulutuksesta oli vielä 1920-luvulla vain 20 %, eivätkä ihmiset yleensäkään kuluttaneet elintarvikkeita yli oman tarpeen, mitä lihominen edellyttää. Vasta kun valkoinen vilja alkoi syrjäyttää kokojyväviljaa, sydän- ja verisuonitaudit alkoivat yleistyä. Rasva ei tietenkään yksinään ole syynä lihomiseen, mutta 100 g rasvaa vapauttaa elimistöön energiaa 900 kcal. Vain vajaat 800 g rasvaa (7000 kcal) riittää yhden ylimääräisen painokilon muodostumiseen.


Et ole tässä yksin. Minäkin painan vain noin 55 kg, vaikka olen 180 cm pitkä. Minullakaan ei ole mikään hyvä kylläisyyden tunne. Näläntunteen sammutan syömällä välillä pari fruktoosipiparia kerrallaan, ja viikonloppuisin niitä kuluu usein kokonainen paketti (220 g), joskus enemmänkin. Arkipäivinä, jolloin ne ovat harvemmin käsieni ulottuvilla, niitä kuluu vähemmän. Pari pakettia kuluu joka viikko, ja niistä pitäisi saada energiaa 2200-2500 kcal. Joka kolmas viikko minulle pitäisi tulla niiden vuoksi yksi painokilo lisää, mutta niitä ei vaan tule.

Tunnen erään ilmeisen autistisen opiskelijan, jonka olen nähnyt kaikissa tilaisuuksissa, joissa on jotakin tarjottavaa, ottavan itselleen hyvin paljon makeaa ottamatta lainkaan muita huomioon (tämä on autistinen piirre). Olen nähnyt hänen useammankin kerran syövän eväinään vain munkkipossuja. Parisen vuotta sitten hän eräässä tilaisuudessa otti lyhyessä ajassa neljä viipaletta makeaa kakunpalaa, ja jäljelle jäi vain 2-3 palaa. Tästä syntyi jo melkoinen riita isännän kanssa tilaisuuden jälkeen. Tiedustelin ongelman syytä eräältä tuntemaltani henkilöltä Autismi- ja Aspergerliitosta. Hän arvioi, että kyseessä on ilmeisesti hyvin heikko tai aivan olematon kylläisyyden tunne. Sanoin hänelle myös sen, ettei tämä selvästi makeanhimoinen opiskelija ole mitenkään lihava. Tätä hän ei pitänyt lainkaan ihmeellisenä ja sanoi, että on olemassa paljon sairaalloisia ahmijoita, jotka ottavat jopa roskakorista ruuanjätteitä mutta silti pysyvät hoikkina. Heillä on ilmeisesti hyvin voimakas energian kulutus (voimakas perusaineenvaihdunta).

Ihmisen perusaineenvaihdunta riippuu monista tekijöistä, ks.
http://www.avoin.helsinki.fi/materiaali ... arve.shtml
Mitä enemmän elimistössä on aktiivisia lihassoluja suhteessa rasvasoluihin, sen suurempi on perusaineenvaihdunta. Naisten perusaineenvaihdunta on pienempi kuin miesten, koska naisten kehossa on suhteellisesti enemmän rasvaa. Myös iän myötä elimistön rasvan määrä lisääntyy, ja siksi perusaineenvaihdunta vähenee.

Asiantuntijat ovat todenneet, että karppaus ei ole hyvä henkilölle, joiden painoindeksi on alle 20 kg/m2. En tiedä tarkkaa syytä, mutta olettaisin, että siitä on heille muita enemmän riskejä. Hyöty on varmasti pieni, koska esim. riski sairastua aikuisiän diabetekseen on heillä pieni. Sen sijaan magnesiumin ja muiden hivenaineiden vähäinen saanti lisää sydän- ja verisuonitauteja; ne eivät ole laihoillakaan aivan harvinaisia.

_________________
Markku Salonen

Kemisti, aineenopettaja

Tätä ei edes tarvii lukea.

_________________
Cats are carnivores.

Markku mää ihailen sun mieltä.

Vastoinkäymisistä huolimatta jaksat pitää pintasi. Sinulla on voimaa puolustaa hyvää ja pahaa. Ehkä oikeantunnistuskyvyssä voisi olla tiettyä objektiivisuutta enemmän, muutoin kirjoittamasi on vallan voimakasta ja terävää kerrontaa. Biasistasi sinun tulee luopua, et voi objektiivisena ihmisenä toitottaa yhtä totuutta, vaan sinun tulee arvioida kaikkia näkemyksiä.
Jos haet vain yhtä toimintamallia, ajaudut toistamaan samaa dogmaa, olet silloin orja! Pyri pois siitä!

Markku sinä olet paljon parempi ihminen kuin annat ymmärtää, todista se meille! Jos ei muuten niin kiusalla!