karppaus.infon arkistoitu foorumi

Tälle väitteelle odotan edelleen tieteellistä perustaa.

Ihmetyttää, että puhuttiin kovista rasvoista ja suolaisista leivänpäällisistä, jos nimenomaan juuri kerrottiin, että miehen päälliset ovat kevyitä.

Toiseksi ihmetyttää tuo kuituvimma. Silloin kun meillä oli nälänhätä ja kansa syö pettuleipää, niin ainakin kuidun saanti oli erittäin suurta. Silti se ei nälkää poistanut. Lisäksi on olemassa muutakin kuitua kuin (ruis)leivän kuitu. Lue viljamyytit.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/475

"Suomalaisista elintarvikkeista eniten torjunta-ainejäämiä on löydetty rukiista. Sen jälkeen eniten jäämiä on löydetty mansikasta, kaurasta, vehnästä ja porkkanasta. Mutta miksi suomalaisen ruokavalion terveellisin laji eli ruis onkin osoittautunut jäämäpitoisuuksiltaan pahimmaksi?

- Se johtuu siitä, että ruispelloille joudutaan edelleen ruiskuttamaan korrenvahvistamisainetta, jotta vilja ei lakoontuisi. Ikävä kyllä tämä aine säilyy hyvin viljassa, joten leivässäkin siitä on jäämiä, vastaa Kalevi Siivinen."

Hifistelyä: korrenvahvistaja ei ole torjuntaaine vaan kasvihormoni.

Magnesium on tärkeä hivenaine mutta ei taideta pelkällä vichy vedellä hoitaa tätä svt ongelmaa...

_________________
Kun iäkäs ja arvostettu henkilö puhuu teille, kuunnelkaa häntä tarkkaan ja pitäkää häntä arvossa. Mutta älkää uskoko häntä, sillä hän saattaa olla väärässä. Ole siis aina skeptinen ja ajattele aina itsenäisesti. - Linus Pauling, 10.12.1954

Onko jotain erityistä haittaa, jos ottaa magnesiumia lisäravinteena verrattuna mm. leseiden syömiseen? Finelin 5 eniten magnesiumia sisältävät ruoka-aineet ovat nämä:

1 Mineraalisuola keskiarvo 1100.0 mg/ 100 g
2 Kaakaojauhe, sokeroimaton 520.0 mg/ 100 g
3 Vehnälese 475.0 mg/ 100 g
4 Basilika kuivattu 422.0 mg/ 100 g
5 Auringonkukansiemen 355.0 mg/ 100 g

Esim. tumma suklaa (esim. se 99%:nen) on parempi magnesiumin lähde kuin nuo leseet.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Vehnälese sisältää magnesiumin lisäksi paljon muitakin tärkeitä hivenaineita, mm. sinkkiä ja seleeniä, joiden myös on arvioitu ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja, ks.
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=116&lang=fi
Olisihan hankalaa, jos ne kaikki pitäisi nielllä pillereinä. Joskus 1980-luvulla eräs sydänspesialisti ja silloinen Helsingin yliopiston sisätautiopin apulaisprofessori (nimeä en muista) harmitteli sydän- ja verisuonitautieja käsittelevässä TV-ohjelmassa valkoisen leivän suurta suosiota, vaikka esim. ruisleipä sisältää runsaasti sydän- ja verisuonitauteija ehkäiseviä hivenaineita. Kysyttäessä, auttaisiko niiden syöminen tablettelina, hän vastasi, että ensisijaisesti ne hivenaineet pitäisi saada luonnollisesta ravinnosta. Toisella sijalla on niiden lisääminen ravintoon ja vasta kolmannella sijalla tabletit. Kemistinä ymmärrän hyvin sen, mitä hän tällä tarkoitti: Tableteissa olevat hivenaineet eivät ilman muuta ole parhaassa mahdollisessa muodossa eikä niiden teho ole yhtä hyvä kuin luonnollisten ravintoaineiden.

Markku Salonen
Fil. lis., kemisti

Entä jos jättää ne molemmat pois, sekä leivät (viljalajista riippumatta) että pillerit ja syö monipuolisesti sekä pitää elintavat kohtuullisessa kunnossa. Mikäs vika siinä olikaan? Miksi leipää? Mihin sitä travitaan? Mikä ongelma syntyy ruisleivän puutteesta. Onko ruisleivälle jokin minimisaantitarve. Rohkenen väittää että sitä voi käyttää ravitsemukseen mutta siinä ei ole mitään sellaista jota ei helpsti saisi muutenkin. Toki leipuri tarvii, kauppias tarvii, viljelijä tarvii etc. Toki hyvin valmistettu ruisleipä vähäisessä määrässä voin sisäänkuljettimena saattaa joskus olla ihan mukavakin leikki. Kuinka vähällä ruisleivän siivulla saisi kuljetetua vaikka 50g voita sisään. Siinäpä kesäillan kokeiluuun ideaa.

Yksi on kuitenkin varma - jokainen joka maistaa ruisleipää kuolee. Se tappaa varmasti. Tosin aukottomasti tätä ei liene kukaan vielä todistanut.

Top kymppi seleenin suhteen:

1 Munuainen keitetty 192.9 μg/ 100 g
2 Munuainen paistettu 150.6 μg/ 100 g
3 Munuainen 135.0 μg/ 100 g
4 Mustekala 75.0 μg/ 100 g
5 Maksa, keitetty 69.8 μg/ 100 g
6 Maksapaisti 68.5 μg/ 100 g
7 Anjovis 68.0 μg/ 100 g
8 Friteerattu mustekala 66.4 μg/ 100 g
9 Rapu, keitetty 62.5 μg/ 100 g
10 Sinisimpukka vedessä 60.0 μg/ 100 g

Sinkin top kymppi

1 Vehnälese 29.0 mg/ 100 g
2 Vehnänalkio 17.8 mg/ 100 g
3 Maksa poron 9.0 mg/ 100 g
4 Maksa sian 9.0 mg/ 100 g
5 Osteri punnittu kuorineen 8.3 mg/ 100 g
6 Maksa, keitetty 8.1 mg/ 100 g
7 Ruislese 8.0 mg/ 100 g
8 Maksapaisti 8.0 mg/ 100 g
9 Kaakaojauhe, sokeroimaton 6.9 mg/ 100 g
10 Poronliha keitetty 6.9 mg/ 100 g

Kaliumin top kymppi

1 Mineraalisuola keskiarvo 17880.0 mg/ 100 g
2 Kaakaojauhe, sokeroimaton 3490.0 mg/ 100 g
3 Basilika kuivattu 3433.0 mg/ 100 g
4 Soijaproteiini konsentraatti, 58 % proteiinia 2202.0 mg/ 100 g
5 Peruna, kuivattu 2150.0 mg/ 100 g
6 Perunasosejauhe valmistamaton 2114.8 mg/ 100 g
7 Soijajauho vähärasvainen 2030.0 mg/ 100 g
8 Soijarouhe, vaalea 2030.0 mg/ 100 g
9 Herajauhe 1980.0 mg/ 100 g
10 Porkkana kuivattu 1950.0 mg/ 100 g

Ainakaan seleeniä ei noissa viljaleseissä ole kovinkaan runsaasti. Sen sijaan kaakao sijoittuu hyvin myös kaliumin suhteen.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Keskiolut on suomalaisille tärkeä magnesiumin lähde.

Mikä on se kriteeri, jos jokin elintarvike saa sydänmerkin? Rosedale hämmästeli opuksessaan, että miksi eräät makeiset olivat saaneet sydänmerkin. Siksi, että niissä ei ollut lainkaan (tyydyttynyttä) rasvaa.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Nämä pitävät sydämen terveenä:
(sydänmerkki)

Siitä vaan muutamaakin eri merkkistä sokerikorppua ja sydän voi hyvin. Olkaa hyvä!



Kuka keksisi diabetresmerkin tuotteille.

Miten olisi fruktoosikeksit, perunamuussi... riisipiirakka...ja se PaHan diabetesviineri kahvin kera.
paljos laitetaan merkille hinnaksi. Tonni vai kymmenen ja joka vuosi pikkuinen lisenssin uusinta.. (rasvattomia tietenkin koska 2diabetes johtuu rasvasta ja ykkösenkin on vältetävä rasvaa kuin ruttoa)

Niin, yhdestä olutpullollisesta saa enemmän magnesiumia, kuin yhdestä ruisleipäviipaleesta!

(olutpullo, 0,33 litraa = 33g magnesiumia
ruisleipäviipale, 30 grammaa = 25mg magnesiumia)

korjaus:

(olutpullo, 0,33 litraa = 33mg magnesiumia
ruisleipäviipale, 30 grammaa = 25mg magnesiumia)

Ruisleivällehän voisi antaa merkin siitä, että se on edullinen sokeriaineenvaihdunnalle. Seuraava artikkeli
http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=483
osoittaa selvästi, ettei täysjyvävilja suinkaan lisää diabetesrisikiä vaan ehkäisee sitä. Pari poimintaa asiasta:

Täysjyvävilja suojaa diabetekselta

Monet epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että viljavalmisteiden käyttö pienentää riskiä sairastua diabetekseen (14-17). Sairaudelta suojaava vaikutus on liitetty nimenomaan täysjyväviljaan ja viljan kuituun. Tämä johtaakin siihen, että suositeltavaa olisi syödä mahdollisimman vähän puhdistettuja ja optimaalisesti prosessoituja täysjyväviljavalmisteita. Samalla varmistetaan kaikkien muidenkin bioaktiivisten komponenttien kuin kuidun saanti viljatuotteista, sillä emme vielä tiedä, onko suojavaikutuksen takana itse kuitu vai joku/jotkut muut viljan komponentit yksin tai yhdessä kuidun kanssa.


Ruisleipä on edullinen sokeriaineenvaihdunnalle

Olemme viime vuosina tutkineet rukiin leivontamenetelmän vaikutusta ruisleipien aterianjälkeiseen veren glukoosi- ja insuliinipitoisuuteen terveillä koehenkilöillä. Keskeinen tuloksemme oli, että kun nautitaan saman verran hiilihydraatteja sisältäviä leipäannoksia, ruisleivästä aiheutuvan veren glukoosipitoisuuden säätelyyn tarvittiin vähemmän insuliinia kuin vaaleasta vehnäleivästä aiheutuvaan (6,18). Havaitsimme myös, että ruisleipien nauttimisen jälkeen GIP-vasteet olivat matalampia kuin vehnäleivän nauttimisen jälkeen. Tämä osoittaa, että maha-suolikanavan hormoneilla voidaan ainakin osittain selittää alentunutta insuliinivastetta. Sen sijaan mahalaukun tyhjenemisnopeudessa ei ollut eroja ruisleipien ja kontrollituotteen välillä.

Tulokset osoittivat myös, että ruuan muodolla on oleellinen merkitys insuliinivasteiden säätelylle, sillä kokonaisia rukiin jyviä sisältävä leipä tuotti pienempiä insuliinivasteita kuin jauhetusta jauhosta leivottu leipä. Ruisleivän valmistustapa vaikutti myös veren glukoosipitoisuuteen 2-3 tunnin kuluttua leivän nauttimisesta. Koska pitkään alhaisessa lämpötilassa paistettu leipä piti verensokerin pitkään paastotason yläpuolella ja tuntumassa, voisi tällä tavoin valmistetusta leivästä olettaa olevan hyötyä muun muassa pitkäkestoisissa urheilusuorituksissa.

Olemme tutkineet insuliiniherkkyyttä ja insuliinin eritystä kliinisessä kokeessa, jossa satunnaistetussa vaihdevuosi-ikäiset naiset söivät kahdeksan viikkoa runsaskuituista ruisleipää (17 % ravintokuitua) ja kahdeksan viikkoa vaaleaa vehnäleipää (3 % ravintokuitua) järjestyksessä osana tavanomaista ruokavaliota. Leipä muodosti vähintään 20 prosenttia päivittäisestä energiansaannista. Tutkimus antoi viitteitä siitä, että hiilihydraattien saannin muokkaaminen siten, että viljavalmisteiden lähteenä ruokavaliossa käytetään pääasiassa runsaskuituista ruisleipää, parantaa insuliinin eritystä. Tämä on rohkaiseva havainto, koska näyttäisi olevan mahdollista muokata insuliiniaineenvaihduntaa melko yksinkertaisin ruokavaliomuutoksin. Ruisleivän käyttö saattaisi auttaa jopa estämään ensivaiheen insuliinin erityksen heikkenemistä, joka on ensimmäinen vaihe aikuistyypin diabeteksen kehityksessä. Tulos on kuitenkin varmennettava jatkotutkimuksissa.

Artikkelissa on 18 kirjallisuusviitettä.

Ei muuten ole, sori vaan.

Täysjyvää on verrattu tavalliseen leipään tuoreimmassa AJCN'ssä ja tulos oli 12 viikon aidossa interventiotestissä surullisesti jopa tavisviljaa huonompi.

Otan osaa.

Siitä, mikä se täysjyväruisleivän GI on, ei mainittu halaistua sanaakaan, liekkö tarkoituksella. GI 70-80 ei ole järin hidasta hiilihydraattia, jos sitä vertaa vaikka tavalliseen pöytäsokeriin, jonka GI on n. 60.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Kirjoitajalla oli kai sitten laskukoneesta patterit loppu?
Mitähän urheilijat sanoisivat siitä extremestä kun maha vedettäisiin täyteen ruisleipää ja imeutymisvaiheessa sitten lähdettäisiin koitokseen... voisi olla aika extremeä. Toki siitä voisi tulla turkanteatteria ja yleisöllä olisi "hauskaa". Kuinkahan pitkään muuten moolilla glukoosia taapertaa. Pitää verensokerin paastotason yläpuolella.... niinpäniin. Siitä vaan ruista suoleen ja maratoonille ja eikun mittari mukaan... vai olsiko syytä sen sijasta ajatella - ei tulis niin hikikään.

Ei millään pahalla mutta...

Luulen että ne kirjoittajan patterit oli loppu muualta kuin laskukoneesta.... Miten voi olla sokeritaudin kannalta tai ylipäätään terveyden kannalta hyvä asia jos verensokeri pysyy normaalia korkeammallla mahdollisimman pitkään?

No itsekin kyllä vielä tovi sitten ajattelin että sokerin nopea nousu on päivänselvästi huonompi kuin hidas mutta jos sokerin määrä on sama niin en olekaan enää niin varma että pitkään koholla oleva sokeri olisikaan välttämättä parempi vaihtoehto. Siitä seuraa että postparandial tila elimistössä jatkuu pitkään ja jos syö suositusten mukaisesti paljon täysjyvää ja parin tunnin välein niin sokeri on suuren osan vuorokaudesta tavallista korkeammalla ja seuraa monenlaista ongelmaa kuten lyhyempää elinikää.

On tämä mielenkiintoinen aihealue; aina kun oppii uutta niin vanhaa ajattelua täytyy jotenkin muuttaa eikä se kuvio välttämättä aina muutu yksinkertaisemmaksi...

_________________
Kun iäkäs ja arvostettu henkilö puhuu teille, kuunnelkaa häntä tarkkaan ja pitäkää häntä arvossa. Mutta älkää uskoko häntä, sillä hän saattaa olla väärässä. Ole siis aina skeptinen ja ajattele aina itsenäisesti. - Linus Pauling, 10.12.1954

Samalla vois mitata sen biokaasun määrän.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Urheilusuorituksisa kuluu runsaasti energiaa ja verensokeri laskee. Maraton-juoksijat joutuvat "tankkaamaan itseään" myös juoksunsa aikana rypälemehulla. Se sisältää tavallisen ruokosokerin sijaan rypälesokeria eli glukoosia, joka imeytyy elimistöön nopeammin kuin ruokosokeri.


Onhan normaalia, että verensokeri kohoaa aterian jälkeen. Mutta terveen ihmisen verensokeri ei yleensä nouse yli tason 8,0 mmol/l, koska insuliinin eritys lisääntyy verensokerin kohotessa.

Diabeteksen hoidossa verensokeri pyritään pitämään mahdollisimman normaalina, ei siis missään paastotason tuntumassa. Yli 8 mmol/l olevat verensokeriarvot ovat diabeetikollakin liian korkeita. Lisätieoa
http://www.novodiabetespalvelu.fi/WebSi ... aemia.aspx

Väitteet, että kohtuullinen määrä täysjyväviljaa lisäisi aikuisiän diabeteksen vaaraa, ovat täysin kestämättömiä. Meillä ruisleipää on syöty satoja vuosia, mutta aikuisiän diabetes on lisääntynyt vasta viime vuosikymmeninä räjähdysmäisesti. Vielä 1900-luvun alussa meillä ei syöty makeisia eikä juotu sokeroituja virvoitusjuomia läheskään niin paljon kuin nykyään. Silloin ihminen myös kulutti kaiken syömänsä ravinnon. Esim. sokerikulutus henkeä kohden oli maassamme vuonna 1880 vain 3,5 kg mutta nykyään 40-50 kg vuodessa. Rasvan osuus ravinnosta oli vielä 1920-luvulla noin 20 %, 1990 jo 38 %. Lihominen aiheutuu siitä, että ihminen syö yli oman tarpeen. Ilman lihavuutta noin 90 % aikuisiän diabeteksistä olisi vältetty tai sairastuminen olisi siirtynyt myöhempään ikään.