Vieras kirjoitti:
Mutta selittääkö se karppaajien korkeahkoa paastoverensokeria?
Moni on alkanut karppauksen vasta kun sokeriaineenvaihdunnassa on jo ongelmaa.
Jos verrataan runashiilihydraattisella ravinnolla olevan terveen ihmisen paastoverensokeria ja terveen matalahiilarisella elävän paastosokeria ja jos/kun havaitaan että jälkimmäisellä aamusokeri ei ole ihan niin alhaalla kuin edellisellä niin perustelisitko mikä ongelma siinä on.
Eihän hyvin matalahiilarisella edes tavallaan ole ns "paastosokeria" koska elimistö on aina tilassa jossa glukoosia tuotetaan itse. Ei synny sellaista "notkahdusta" kuin runsashiilihydraattisella esim yön yli paastolla. Silloinhan (runsashh) elimisto on siinä muutostilassa jossa aletaan hakea säätöjä kohdalleen tuolle "paastotilalle" kun maksan glykogeenivarannot ovat alkaneet ehtyä. Ja elimistö vasta "havahtuu" tähän tilanteeseen.
Pidempiaikaisessa hiilihydraattiniukkuudessa sensijaan säädöt on saatu kohdalleen.
Tällöin ei ole enää kiirettä puurolautaselle aamulla. Elimistö on oppinut tekemään sen itse. Toki se runsashiilarisellakin sen alkaa hyvin pian oppia ja muutamien päivien kuluttua säädöt olisivat jo kovin toisenlaiset.
Perustele mikä ongelma terven karpin reilun 5 - hiukan yli 6 heräämissokereilla on. Mittaapa sellasen samanlaisen karpin vs pitkin päivää.
Minusta on aivan erinomasen hyvä asia että elimistö aamuyöllä alkaa varautua päivän alkuun ja hiukan kohottaa vs. Se on luonnollista. Ei sensijaan se että tankataan glykogeenivarannot maksaan tuppatäyteen... kulutetaan ne yön aikana ja sitten ollan aivan tööt kun pitäisi kiireen villkaa saada jotain että jaksaa alkaa päivän.
Kokonaan toinen asia on sitten jo sairas elimistö. Jos on jo metabolinen oireyhtymä pitkällä ja esim maksa alkaa karata insuliinin ohjauksesta. Silloin vaan sellasella karpilla sitten aamusokrut huittelee liki 7 ja yli.
Sopeutuneen mataölahiilari karpin ja runashiilarisen paastoverensokeriarvot EI ole vertalukelpoiset! Elimisön sääöjärjestelmän tilanne (ja siis ne vallitsevaan ruokavalioon adaptoituneet säädöt) on erilainen.
Hyvin paljolti sokerin aamunostosta on vastuussa kortisoli.
Matalahiilarikarppi nousee aamuun ilman lähes tyhjillään ammottavaa maksan glykogeenia.
Jos sokerit äiväaikana pysyvät kurissa ja matalahiilarikarpilla aamusokeri on vaikka 6 tai vähän yli ei siinä ole minkäänlaista ongelmaa jos samana aikan tosiaan päiväsokerit ovat alhaalla ja pitkäsokeri mainio. Mutta, matalahiilarikarpillekaan EI kuulu korkeat amusokerit! (mutta tulkintarajat saavat ehkä olla hivenen toiset -- vaan sitähän ei käypähoito ymmrrä lainkaan... jos paljon muutakaan näisä asioissa)
Minusta on ainakin tavattoman mukavaa se kun kroppa ei aamulla kilju ruokaa nälkäänsä.