karppaus.infon arkistoitu foorumi

Sitten et ymmärtänyt pointtia.

Pufaakin on monella eri tavalla tyydyttymätöntä. Toisissa on enemmän hapettuvia sidoksia toisissa vähemmän. Kuten aiemmin sanoin, mitä tyydyttymättömämpää, sitä pahempi.

Joo en tiedä yhtään epidemiologista tutkimusta, joka osoittaisi valkoisen riisin olevan terveysvaikutteista (muuhun kuin nälkiintymiseen). Päin vastoin pari viikkoa sitten linkitin tutkimuksen, jossa valkoisen riisin määrä korreloi yliopainoon.

Eli edelleenkin haen Japnista mieluummin tofun, soijan, sashimin, leviä ja mison.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Harmittaa että edes mainitsin asiasta. Minusta yksittäiset japanilaiset ruoka-aineet eivät kuulu tähän ketjuun.

Edit. varsinkaan nuo kyseiset. Eikä tuo kommentti proteiineista huoleta? Sinullahan tilanne on lähes sama kuin tucilla, protskua kuluu hiilareita korvaamaan.

Ei huolestuta. Pyrin saamaan 1,2 - 1,5 g proteiinia/kg.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Nyt vasta tuli mieleen, että alkuperäinen kysyjä saattoi tarkoittaa AGEja. Silloinkin tosin vastaus on suunnilleen sama, mutta mukaan tulevat sokerit.

Fruktoosi on 10-17 kertaa hapettumisalttiimpaa kuin glukoosi ja pufa peräti 23 kertaa alttiimpaa. Ja käsittääkseni molemmat tarvitsevat silti proteiinipohjan reaktiota varten. Lisäksi kun fruktoosi menee käytännössä maksan kautta, sillä ei ole reagointimahdollisuutta kuin matkalla. Mutta kyllä se sitten reagoikin, jos tilaisuus tulee!

Mutta tässäkin tyydyttynyt on molekyylirakenteensa vuoksi turvassa. Ja glukoosikin on vielä suhteellisen vakaa molekyyli. Proteiini taas on siellä välissä, mutta ei yksinään aiheuta mitään.

Ja nämä jutut siis nimenomaan AGEista, ei saa sotkea noihin yllä oleviin.

tänään sanottua, että lasten pitää edelleen vähentää kovia rasvoja kuten maitorasvaa ja lisätä kasvisrasvoja...

Mä en enää käytä rypsiä tai auringonkukkaöljyä itse mihinkään. Saan riittävästi monityydyttymätöntä oliiviöljystä, voista ja eläinrasvoistakin. Majoneesin teen light oliiviöljystä, kun muuten siihen tulee liian voimakas "kurkkupolte", josta Mirkakin on monasti maininnut.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Mikä rypsiöljyssä on vikana?

Liikaa hapettumisherkkiä monityydyttymättömiä, joista ei kuitenkaan ole hyötyä: Kuutosta tulee ylli kyllin muutenkin, kolmonen taas ei ole siinä muodossa, josta elimistölle on hyötyä. Toisekseen öljyt ovat parhaimmillaan kylmäpuristettuina, mutta kylmäpuristettu rypsi on pahanmakuista. Voi sitä toki silloin tällöin käyttää, mutta pääasiallisesti extra virgine oliiviöljyä meillä kuitenkin. Parempia monityydyttymätömien lähteitä ovat pähkinät, kala ja kalaöljy(kapselit).

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Tuota... meillä biokemiassa kyllä opetettiin että tyydyttymättömässä on kaksois- ja kolmoissidoksia, jotka reaktiivisina hapettuvat helposti, sillä kaksois- tai kolmoissidokset aukeavat helposti ja nappaavat jonkin molekyylin itselleen. Tyydyttynyt ketju taas ei sisällä kaksois- tai kolmoissidoksia joten on vakaa rakenne. Josta tulee mieleen jotta millä perusteella ne tyydyttymättömät kasvirasvat olis terveellisiä kun hapettuvat niin paljon herkemmin?

_________________
Brittikarppi
Thyroxin 1994 -> Armour Thyroid 2011 -> Liothyronin 2013 ja sillä edelleen
Fitbit MrsPaananen

Hitsi, oonko mä TAAS muistanut nuo väärinpäin. Hyvä kun oikasit. Mun on varmaan paras lakata kokonaan puhumasta noista sidoksista kun ne tuntuu useammin osuvan väärinpäin kuin oikein.

Mutta itse asia on edelleen just noin (kuin sanoit), tyydyttymättömät ovat epävakaampia ja hapettuvat helpommin.

Tyydyttymätön rasva on terveellistä sen takia, että elimistö käyttää sitä muokattuna tai sellaisenaan sopiviin käyttötarkoituksiin, mutta elimistö ei osaa muodostaa esim. kaikkia tarvitsemiaan rasvahappoja itse, vaan tarvii niitä ravinnon mukana. Elimistö hyötyy siis tietyistä rasvahapoista, ei niinkään sen takia, että ne ovat tyydyttymättömiä, vaan sen takia, että elimistö tarvitsee niitä eri puolille kehoa. Toisaalta kaiken ylimääräisen rasvan elimistö käyttää energiantuotantoon ja tämän rasvan laadulla ei sinänsä ole merkitystä. Varastoitavan rasvan tulisi olla tyydyttynyttä, koska pitkä säilytys altistaa sen hapettumiselle ja tyydyttynyt rasva säilyy paremmin. Tämän takia (kuten ketjussa aiemmin oli puhetta) karpin ruokavaliolle on edullista, että se sisältää paljon tyydyttynyttä rasvaa ja tarpeen mukaan vain tyydyttymättömiä rasvoja. Toisaalta tyydyttymättömien rasvojen hapettumista voi ehkäistä antioksidanteilla (jotka ovat itse usein niin herkkiä hapettumaan, että ne sieppaavat ja neutraloivat erilaiset radikaaliyhdisteet, ennen kuin ne ehtii tehdä tuhoa tärkeämmille rakenteille.



Liikunta vaikuttaa pitkällä tähtäimellä mitkondrioiden määrää lisäävästi. Ainakin näin minä olen asian jostain oppinut. Tähän varmasti löytyisi faktaakin, jos jaksaisi kaivaa.

_________________


Laihduttaminen on helpompaa ja mukavampaa täydellä vatsalla!

Me ollaan itseasiassa pyöritelty noita ihan hiljan: http://www.karppaus.info/forum/viewtopi ... 17&t=40627