Morjens jälleen, julkaisen myös
Pirjo Ilanne-Parikan vastauksen tässä.
Hän lähetti postin nk. "viran puolesta" ja usealle henkilölle vastauksena joukkopostimme kysymyksiin. Tulkitsen siis tämän julkiseksi kannanotoksi asiaan ja julkaisen sen siksi myös täällä Foorumilla. Kommentit tervetulleita!
Kiitos kaikille keskustelusta tähän mennessä.
**************
Hyvä Maria Pohjavuori ja muut saman kysymyksen lähettäneet,
Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on Suomessa samaa luokkaa kuin muissakin läntisissä maissa eli korkea. Diabeteksen lisääntyminen ei kuitenkaan johdu hoitosuosituksista, vaan kyse on elintapojen muuttumisesta yhteiskunnan muuttumisen myötä. Nykyisin saamme energiaa helposti liikaa vähentyneeseen kulutukseen nähden - olipa energia sitten peräisin hiilihydraateista tai rasvoista. Lisäksi Suomessa on Diabetesliiton koordinoiman DEHKO-ohjelman ansiosta tehokkaasti seulottu oireettomia diabeetikoita. Näin kohonneista verensokereistaan tietämättömät ovat meillä useita muita maita paremmin saatu hoidon, ohjauksen ja seurannan piiriin. Diabeetikkojen kokonaismäärään vaikuttaa sekin, että he elävät hyvän hoidon ansiosta pidempään kuin aikaisemmin.
Viestinne perusteella vaikuttaa siltä, että teillä on hieman virheellinen käsitys Diabetesliitosta. Vuonna 1955 perustettu Suomen Diabetesliitto on paikallisten ja ammatillisten diabetesyhdistysten keskusjärjestö, kansalaisjärjestö. Tietoa liiton organisaatiosta, toiminnasta ja linjauksista löytyy mm. nettisivuiltamme
www.diabetes.fi. Diabetesliitto ei järjestönä tee hoitosuosituksia, linjaa lääkehoitoa tai anna ruokavalio- tai liikuntaohjeita. Sen sijaan Diabetesliiton hallituksen nimeämät asiantuntijatyöryhmät laativat tarpeen mukaan kansallisia hoitosuosituksia täydentäviä suosituksia. Suositustekstit käyvät läpi laajan asiantuntijoiden kommenttikierroksen. Diabetesliiton tuottama materiaali ja koulutukset perustuvat hoitosuosituksiin ja asiantuntijoiden laajaan osaamiseen sekä kokemukseen. Liiton asiantuntijaryhmän viime vuonna päivittämä Diabeetikon ruokavaliosuositus on tarkoitettu kaikille diabeetikoille riippumatta diabetestyypistä, painosta tai diabeetikon iästä.
Suomessa keskeisten kansansairauksien hoitosuositukset (esim. lihavuuden hoito, diabeteksen hoito, kohonneen verenpaineen hoito, rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoito) laaditaan lääkäriseura Duodecimin ylläpitämässä Käypä hoito -järjestelmässä. Hoitosuositusten taustalla oleva tutkimustieto on vapaasti luettavissa niiden verkkoversioiden sähköisestä tausta-aineistosta. Käypä hoito -suosituksissa tieteellisen näytön aste arvioidaan näyttöön perustuvan lääketieteen periaatteiden mukaan asteikolla A-D, ja tältä pohjalta suosituksen lukija voi itse arvioida niitä. Suomalaisia suosituksia päivitetään noin kolmen vuoden välein, ja uudet tutkimustulokset ja kansainväliset hoitosuositukset otetaan tällöin huomioon.
Käypä hoito -suositukset toimivat terveydenhuollon ammattilaisen tukena päätöksenteossa, mutta hoito- ja ohjaustilanteessa ammattilainen toimii myös oman koulutuksensa ja kokemuksensa pohjalta soveltaen yleisiä hoitosuosituksia yksilöllisesti ja potilaskohtaisesti.
Diabeteksen tehokkaan kokonaisvaltaisen hoidon hyöty niin verensokerin, rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden kuin verenpaineenkin suhteen on laajalti dokumentoitu. Hyvät lähdeviitteet löytyvät mm. suomalaisista tai kansainvälisistä hoitosuosituksista tai vaikkapa Pub Med -haulla. Hoitosuositusten perustana ei ole mikään yksittäinen tutkimus.
Diabeteksen hoito on yksilöllistä. On aina erikseen ratkaistava, mikä on kullekin henkilölle sopivin ja tarkoituksenmukaisin hoitomuoto: lääkehoito tai elintapamuutokset tai niiden ja lääkehoidon yhdistelmä. Kun tavoitteena on laihtuminen, on tarpeen vähentää kasviksia lukuun ottamatta kaikkea ruokaa, niin hiilihydraatteja kuin rasvaakin. Epäilemättä vähähiilihydraattisella ruokavaliolla laihtuu ja siihen liittyy "menestystarinoita", mutta tieto pitkäaikaisista hyödyistä ja haitoista niin yksilöille kuin ympäristölle on riittämätöntä.
Entinen hiilihydraatteja voimakkaasti rajoittava ja rasvoja suosiva hoitotapa ei ehkä sittenkään ollut niin hyvä menestys, kuin annetaan ymmärtää. Vasta nykyaikaisella hoidolla diabeteksen todelliset hoitotulokset ovat parantuneet, eli lisäsairauksia esiintyy nyt huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Diabeetikkoja hoitaneena lääkärinä ja diabeetikkojen läheisenä olen voinut seurata lähes 30 vuotta hyvään diabeteshoitoon liittyviä menestystarinoita!
Terveisin Pirjo Ilanne-Parikka
*******