els kirjoitti:
Toistanpa alkuun lisäämäni ja jo muualla puhutin jatkon, kun tämä vanha ketju putkahti pintaan (ei tällaisille jankkaajille varmaan tarvitse joka kerta käyttää uusia sanoja?).
Eli alkajaisiksi: ne sademetsät tapetaan soijaÖLJYtuotannon takia. Rehuproteiini on siinä vain sivutuote, siinä missä rypsinnaatit ja viljanleseet. Ne sademetsät tapetaan muun kuin ruokatuotannon takia. Mutta jos joku nyt haluaa ihan ehdottomasti olla ekologinen, vastaus on erittäin yksinkertainen: ÄLÄ SYÖ TEKNOSOIJAA äläkä MITÄÄN SOIJAPROTIINIVALMISTEITA niin et tue epäekologista öljytuotantoa. Karpit jo tietävät muutenkin että varsinkin soijaöljyn syönti on terveysuhka, jolla on kerralla onnistuttu levittämään elintasotaudit halki maailman, ja tasapuolisesti sekä rikkaille että köyhille...
Suomeen tuotiin 200 miljoonaa kiloa soijaa vuonna 2005; tästä 96 % käytettiin eläinten rehuksi. Se menee pääosin sioille ja broilereille, koska naudat eivät soijaa juuri siedä. Syömällä broileria tukee tätä tehotuotetun soijan tuotantoa.
Soijaöljyn huono O6/O3-suhde on kyllä todellinen riski, jos sitä käyttää paljon ja muuten ravinnossa on vähän O3:a. Uskon, että elintasosairaudet ovat osin soijaöljyn syytä.
Esim. Alpro Soya ja monet muut soijaruokatuottajat eivät käytä sademetsäalueilla tuotettua soijaa ja ostavat soijansa suoraan viljelijöiltä globaalien markkinoiden sijaan. Sademetsiä hakataan käytännössä kahdesta syystä:
1.) laidunalueiksi lehmille, että länsimaalaiset saisivat edullista pihviä
2.) Soijantuotantoon, että länsimaalaiset saisivat edullista rehua että voivat kasvattaa broileria, sikaa ja muita eläimiä. Oheistuotteena saadaan soijaöljyä.
Per pinta-ala soija on tehokkain proteiinintuottaja kaikista kasveista. Se tuottaa yli 15 kertaa enemmän proteiinia per hehtaari kuin mitä naudanlihantuotanto samalla alueella tuottaisi.
Ne. jotka hehkuttavat lähiruoan puolesta voisivat lukea tämän:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/L%C3 ... 5233404787Lainaa:
Lähiruoka ei olekaan ilmastoystävällistä
Julkaistu: 19.1.2008 21:40, Minttu Mikkonen
helsingin sanomat
Lähiruoka ei olekaan ilmastoystävällistä
Lähellä tuotetun ruuan suosimista ei voi perustella kuljetusmatkojen hiilidioksidipäästöillä, kuten tähän asti on tehty. Vaikka ruoka tulisi Suomeen toiselta puolelta maapalloa, matkasta ei voi päätellä sen ympäristövaikutuksia.
Kuljetusten osuus koko tuotantoketjun hiilidioksidipäästöistä ja niiden aiheuttamista ilmastonmuutosvaikutuksista on hyvin pieni, osoittavat Maatalous- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimukset.
Kuljetusmatkojen pieni osuus selittyy suurilla kuljetuserillä. Jos vaikkapa Brasiliasta tuodaan Suomeen tavaraa isolla rahtilaivalla, ympäristötaakka jakautuu kaikkien tuotteiden kesken ja yksittäisen tuotteen osuus jää pieneksi.
"Enemmän vaikuttavat esimerkiksi viljelyosaaminen, sääolot ja maaperän kasvukunto", kertoo vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta MTT:stä.
Ilmastonmuutoksesta huolestuneen kuluttajan kannattaa kiinnittää huomiota omiin ostosmatkoihinsa. Niiden ilmastonmuutosvaikutus on kuljetuksista suurin.
Sillä, kulkeeko autolla, bussilla vai kävellen ja ostaako kerralla ison kassillisen vai pari tuotetta, on ratkaiseva merkitys. Eniten "hiilireppua" kasvattaa, jos käy autolla hakemassa vain yhden tuotteen.
Jos taas ajatellaan pelkästään ilmastovaikutuksia, on kannattavaa tuoda suomalaisten suosikkivilja ruis parempien satojen maista, joissa rukiin viljelyssä ei ole laatuongelmiakaan. Toisaalta silloin siirrämme ympäristövaikutukset toisille, Katajajuuri huomauttaa. Esimerkiksi Saksassa rukiin sadot ovat kaksinkertaiset Suomeen verrattuna. Viljan kuljettaminen laivalla Itämeren yli ei juuri lisää ympäristökuormitusta.
Aina kuljetuksissa ei tunnu olevan järkeä. Naudan- ja sianlihan suurimmat tuontimaat ovat läheiset Tanska ja Ruotsi mutta broilerinlihan Brasilia.
Norjalaista kalaa viedään Aasiaan jalostettavaksi ja tuodaan myyntiin Norjaan. Kiina taas kasvattaa tomaatteja vain Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, koska kiinalaiset eivät itse syö niitä.
Tuosta lentorahdista sen verran, että luomutomaatteja tuodaan ilmeisesti Israelista lentokoneella, mutta esim. espanjalaiset tomaatit tulevat maa- ja meriteitse. Yleisesti ottaen vain joitain erikoishedelmiä tai -vihanneksia tuodaan lentokoneella. Lähinnä jotain harvinaisia hedelmiä Afrikasta, carambolaa sun muita.
Lentorahti tuottaa 540g/rahtikilo/1000km CO2-päästöjä (Tiede-lehdestä luku ja se on keskiarvo 1200km lentomatkalle, pidemmän lennon kohdalla luku on pienempi, mutta käytetään tuota ettei vähätellä).
Naudanlihan tuotanto tuottaa 36400 grammaa CO2-ekvivalentteja per tuotettu kilo. (lähde:
http://dx.doi.org/10.1111/j.1740-0929.2007.00457.x ) kun taas soijan tuotanto tuottaa alle 500g CO2-päästöjä (lähde, liite R tästä VTT:n tutkimuksesta:
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2006/T2357.pdf )
Ei tunnu lentorahtikaan siinä kovin merkittävästi... vaikka soija olisi käytetty lentokoneella maailman ympäri, on se ekologisempaa kuin naudanliha ilmaston kannalta.
_________________
http://tuukkasimonen.blogspot.com - Harhaluuloja ilmastonmuutoksesta. En itse ole karppaaja vaan vedän hiilareita niin paljon kuin sielu sietää. Syön vegaanisesti ja mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa.