karppaus.infon arkistoitu foorumi

En tiedä paistaako se ollenkaan läpi kirjoituksistani (pyytelen anteeksi enkä haluaisi loukata), en siis ole provosoitumista hakeva trolli, ihan vain oikeasti haluaisin mietteitä / vastauksia kysymyksiini...

--


Hmm... miksi se on sitten alunperin noussut hälytyslukemiin?

Enköhän jo sen alunperin kertonut. Vääränlaiset suositukset ruokatottumuksien suhteen. Omalta kohdaltani voin kertoa noudattaneeni ns. terveellistä niukkaenergistä laihdutusruokavaliota hyvinkin suuren itsekurin kanssa vuosikausien ajan. Olin ns. hyvä oppilas, kun työterveydessä jaettiin syömisohjeita. Näillä kehitinkin itselleni vakavan aliravitsemustilan elimistööni joka näkyi ulospäin entistä suurempana omenalihavuutena. Omenavatsa kertoo käsittääkseni jo aivan selvästi heikentyneestä sokerinsietokyvystä tai insuliiniresistenssistä. Jos kroppaan kehittyy omenavatsaa, kannattaa siis melkoisen pian ruveta miettimään, miten sokerikuormaa elimistössä voi vähentää. Tai ainakin kannattaisi mennä otattamaan verikokeita. melkoisen pian omenavatsan suurenemisen myötä myös verikokeissa näkyy heikentyntynyt sokerinsieto.

Suuressa lihavuudessa on perimmältään kysymys vakavasta aliravitsemustilasta kehon tarpeisiin nähden. En usko pätkääkään kaloriteoriaan enkä nykymediassa oleviin virallisiin terveyssuosituksiin. Perinteistä lautasmallia tiukasti noudattaen lihoin hirvittäviä määriä, koska oma elimistöni ei kestänyt tuota suositeltua hiilarikuormaa. Hiilarithan nostavat verensokerin ja sen jälkeen puskee insuliinia elimistöön. Tämän jälkeen katastrofi onkin valmis, jos on jo kehittänyt itselleen syömisillään heikentyneen sokerinsietokyvyn.

Toivottavasti vieras tajuaa tämän aiemmin, kuin itse on kokemassa samaa tilannetta. Sitä toivon mitä lämpimimmin. Kyse ei ole siis pelkästään siitä paljonko syö, vaan siitä MITÄ SYÖ!

Vääränlaiset ruokasuositukset ja tottumukset, okei... jos tämä olisi tosiaan ainoa syy, mikseivät kaikki ihmiset hyvinvointivaltiossa ole lihavia? --- Mikä taas johtaa minut kysymyksen äärelle, onko lihavuus osittain geneettistä?

...ja tämä vieras on karpannut jo vuosia, ei tosin laihdutusmielessä.

Jos oikeasti haluaisit keskustelua, käyttäisit joka kerta samaa nimimerkkiä. Tai jopa rekkautuisit,
jotta muutkin pääsisivät näkemään, mitä kirjoitit viimeksi, eikä tarvitsisi jokaisen joka kerta alkaa alusta näitä vääntöjä
- monesti jopa samasta asiasta.

Sen vielä ymmärtää, ettei terve osaa ajatella sairastuneen tavoin,
mutta alentuva ihmettely kerta toisensa jälkeen ei kuullosta keskusteluhalukkuudelta.
Eikä muuten myöskään erityisen hyvältä tai kohteliaalta keskustelutavalta.

Mutta ilmeisesti et sitten halua noin läheistä kontaktia omiin menneisiin ajatuksiisi - tai varsinkaan niihin uusintoihin.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Voihan sen noinkin ajatella. Mutta geenit tarvitsevat jonkin triggerin aktivoimaan ne. Sitten kun se triggeri on olemassa, niin tuollainen ajattelu "jaaha, farkut hiukan kiristävät, katsonpa taas hiukan tarkemmin mitä syön / käynpä lenkillä" ei auta yhtään mitään.

On ylimielisyyttä ajatella, että ne lihavat eivät olisi ajatelleet ja tehneet noin.

Sellaiset +-5kg painonmuutokset voivat selittyä sillä, että on tullut vaan syötyä vähän ylimääräistä tai liian vähän, mutta jos paino nousee/laskee enemmän ilman mitään ihmeempiä muutoksia niin jotain muuta on pielessä. Aika monesti jätetään ottamatta huomioon esimerkiksi se, että painon noustessa myös kulutus kasvaa (isomman massan liikuttaminen vie enemmän energiaa). Se logiikka, että jos syöt 100 kcal päivässä ylimääräistä niin lihot niin ja niin paljon toimii vaan alkuun, kunnes energiankulutus on noussut sen 100 kcal. Jos haluaisi lihoa jatkuvasti kalorilakien mukaan, syömisten määrää pitäisi jatkuvasti nostaa sitä mukaa kuin painoa tulee lisää, jotta kaloriylimäärällä saisi kompensoitua kulutuksen nousun...

Musta on jotenkin irvokasta, että laiha saa syödä kesähelteellä jäätelön, mutta lihavalle se sama jäätelö on herkuttelua joka pitäisi ilman muuta jättää välistä. Ja sitten se sama laiha saattaa vielä jäätelönsyönnin lomassa ohjeistaa lihavaa syömään vaan vähemmän ja käymään (vielä useammin) lenkillä. Niinpä täällä foorumilla on monia pahasti ylipainoisia, jotka saattavat esim. pyöräillä 30 km päivässä (5-7 päivänä viikossa) ja syödä alle 1500 kcal - miettien että pitäisikö vähentää kaloreita vai lisätä liikuntaa, jotta se jumitus häviäisi.

sokerikoukusta voi olla yllättävän vaikeaa päästä. varsinkin kun useimmille se on lapsesta asti opetettua. ja varsinkin jos yritetään käyttää vääriä keinoja. sokerilla en siis tarkoita pelkästään jotain suklaata ja limuja, vaan myös esim leipää (ja varsinkin leipää). tietysti sitä voi olla vaikeaa ymmärtää, jos itselle sokeri ei ole mikään ongelma.

ei se oo helppo monien alkoholistien juomistakaan lopettaa, sama juttu tupakoitsijoilla. vaikka varmasti tietävät, että vaarantavat terveytensä.

_________________
iherb.com alennuskoodi ensitilaajalle LEH741

Toki lihavuus on pitkälle geneettistä. Lihavuutta näyttää myös aiheuttavan äidin odotusajan väärä ruokavalio, tulehdukset, stressihormonit sekä epäedullinen suoliston mikrobifloora. Uusia tekijöitä tutkimus löytää koko ajan lisää. Ravinto on tosiaankin vain yksi tekijä muiden joukossa. Ylipainoisten syyllistäminen on siis niin idioottimaista kuin vain voi.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Nyt tais käydä kuten ennen aikaa koulussa notta syytetään väärää henkilöä tunnin häirinnästä. Luulenpa, että els tarkoittaa meikämannea eikä suinkaan mietteliästä? Eipä siitä sen enempää, jatkakaa.

t.toinen vieras

Mielestäsi tämä ei ole syömishäiriötä?

Kyse voi todella olla geeniperimästä. Hiljattain tuli Prisma -dokumentti, " Kuka lihoo, kuka ei", jossa toistettiin Vermontin vankilassa 1967 tehty koe. Kokeessa oli huomattu, että jotkut luonnostaan hoikat vangit, vaikka söivät aivan järjettömiä määriä kaloreita päivässä, eivät enää lihonneet tietyn " kyllästymispisteen" jälkeen. Heistä ei tullut sairaalloisen ylipainoisia, vaikka syödyt kalorimäärät oli sairaita.

Ruotsalainen tohtori Fredrik Nyström toisti tämän kokeen, valitsemmalla kokeeseensa luonnostaan hoikkia ihmisiä. Heidän tehtävänään oli kuukauden ajan syödä 10 000 kaloria päivässä. Sillä ei ollut väliä, mitä söi, mutta tuon verran oli syötävä. Koeryhmä veti niin rasvoja kuin hiilareita, kuin kaikenlaista muuta. Lopputuloksena oli, että useimmat heistä lihoivat muutaman kilon, mutta kukaan ei mitenkään hillittömästi. Yksi heistä, aasialainen lääketieteen opiskelija, ei lihonut juuri lainkaan, vaan hänen aineenvaihduntansa vain kiihtyi. Sen seurauksena hänen lihasmassansa alkoi kasvaa!m Miehen elimistö alkoi kasvattaa lihaksia ylimääräisillä kaloreilla. Siis vaikka koehenkilöt, hän mukaan luettuna, eivät urheilleet eivätkä käyneet salilla tuon kokeen aikana.

http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/tiede-ja ... oo-kuka-ei

Tästä voisi päätellä, että jotkut ovat puolestaan perineet lihomisgeenit, eikä heidän tarvitse syödä hillittömästi verrattuna muihin lihotakseen. Jotkut lääkkeet voivat samaten sotkea metabolian, kuten jotkut psyykelääkkeet ja aiheuttaa kymmenien kilojen lihomista lyhyessä ajassa, eikä tämä lihominen tapahdu syömällä. Lääkkeet voivat vaikuttaa unen laatuun, jonka taas tiedetään vaikuttavan lihomiseen, joten olisiko herkästi lihovien ihmisten univalverytmissä jotain erilaista verrattuna hoikkiin?

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutk ... 5257748479

Mä tunnen tuollaisia ihmisiä, joilla ei mikään määrä ruokaa näy missään. Kalliiksi tulee. Kerrattain katsoin tuon nuoren miehen iltapalaa vierestä, se oli tällainen: 1pss ranskanperunoita, ½ pakettia kaupan lihapullia, ½ pakettia (ts jotain 10 viipaletta) paahtoleipää voilla, metukalla ja juustolla, 1l sinistä maitoa, reilusti ketsuppia yms mausteita. Lopetettuaan mietti, että mitähän söis jälkkäriksi? ½l jätskiä. Tätä samaa veteli illasta toiseen, viikosta toiseen jne lihomatta grammaakaan. Aloitti myös lihasten kasvattamisen salilla (no tuolla ruokavaliolla voi sanoa, et heikkoo on), söi megamass tms proteiinijuttuja monta kymmentä kiloa ja sai tasan 2 kiloa painoa lisää. Liekö läskiä? Se siitä kokeilusta, tuli kuulemma kalliiksi.

_________________
Baltazar ei muistanut mitään. Hän ei nimittäin ollut syönyt joka-aamuista kananmunaansa. Munia ei ollut seuraavanakaan aamuna, Baltazarin aivot menivät aivan solmuun!

Jos ongelma ei ole sairaus, niin kyseessä on lähes poikkeuksetta liikunnan puute. Ihminen on biologisesti tarkoitettu kuluttamaan vähintään 700-1500 kcaloria päivässä liikkumalla. Jos tuota ei kuluta, niin kroppa pysähtyy, rupeaa vieroksumaan itseään ja alkaa tehdä omituisia temppuja. Usein se. mm. yrittää korvata liikunnan syömisellä. Tästä seuraa holtiton lihominen. Minulla on tästä omakohtainen kokemus masennusvuosiltani. Kun masennuksen jälkeen pääsin taas liikkeelle, niin kropan monet vaivat ja syömisongelmat korjaantuivat itsestään.

Enkä nyt tarkoita, että kulutetut kalorit sinänsä olisivat avain laihana pysymiseen, vaan liikunta ohjaa oikeaan syömiseen ja pitää kropan vastaanottavana monenlaiselle ravinnolle ja estää liikasyömisen. Jos liikunnan jälkeen tekee mieli syödä kohtuuttoman paljon, se kertoo siitä, että liikuntaa on ollut päivän aikana liian vähän. Kun rasitus nousee tarpeeksi, mieli voi hyvin ja ruumis osaa säädellä itseään.

Karppauksessa monien kohdalla onkin kysymys siitä, että biologisen olemuksen toteuttaminen pyritään korvaamaan ruokavaliolla. Yksi karppaajan perustyyppikin on liikuntaa välttelevä, aggressiivisesti tavoitteellinen ja ongelmansa ulkoistava ihmistyyppi, jonka on vaikea löytää elämäänsä tasapainoa. Näitä ihmisiä vaivaa stressi, kiihkeä elämä ja syyllisten osoittelu.

Ihmiset ovat rakenteellisesti hyvin erilaisia ja BMI referoi vain painoa ja pituutta. Olen "missin mittainen mies", 178 senttiä, mutta herra paratkoon jos missillä olisi raajani naamasta puhumattakaan.
Meillä on yhteinen BMI vaikka lenkkarini koko on 46 ja syli yli 2 metriä, ranne on paksumpi kun missien nilkat (Ø 21cm) jopa hauista löytyy vajaa puolimetriä. Harrastin, nyrkkeilyä, kädenvääntöä ja kuulantyöntöä.
miten paljon sitä oikein pitää syödä että syö itsensä... no, niin isoksi? http://www.aminasikainen.com/filetc/val ... olaiso.jpg
Isoksi synnytään painaviksi lihotaan, kun puhutaan isoista miehistä minä olen vielä kääpiö.

_________________
Nerous on vain tavallista suurempaa kärsivällisyyttä.

Lisään tähän vielä sen, että lajien välisissä vertailuissa ihminen on yksi kestävimmistä ellei kestävin laji. Ihmisellä ei ole räjähtävää voimaa tai nopeutta, mutta hänellä on kestävyyttä. Hän pystyy kävelemään pitkiä matkoja ja toimimaan yhtä mittaa pitkiä aikoja. Ihminen on kehittynyt liikkumaan paljon.

Nykykulttuurissa kestävyyseläimen perusluonto ei toteudu. Onkin nurinkurista, että jaksamme vouhkata ruokavaliossamme siitä ja tästä ja kiinnittää huomiomme pieniinkiin yksityiskohtiin, mutta samalla lyömme laimin hyvinvointimme perustan eli kestävyyseläimen lajityypillisen käytöksen toteuttamisen.

Eläinlääkäri määrää koiran liikunnan puutteesta aiheutuviin ongelmiin ensisijaisesti lisää liikuntaa. En ymmärrä, miksi tätä samaa logiikkaa ei käytetä ihmisiin. Jostain syystä yritämme kiertää ilmiselvät ongelmia aiheuttavat asiat.

Karppauksessa tämä ristiriita korostuu entisestään, koska karppien on tapana vedota luonnollisuuteen. Esimerkiksi viljat eivät kuulemma kuulu ihmisen ruokavalioon (tästä ovat kylläkin jotkut kivikauden ruokavalioihin tutustuneet eri mieltä), mutta samalla unohdetaan se, että elämä kivikaudella oli jatkuvaa liikkumista. Minua ihmetyttääkin se, että karppauksessa liikunta ja ruokavalio erotetaan toisistaan. Harvoin karppaajia muistutetaan siitä, että lajityypillisesti ihmisen kuuluisi olla hengästynyt ja hionnut useita tunteja päivässä.

Tuohan totta, mutta mahdoton toteuttaa urbaanin ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Toisaalta haetaanko 24/7 hikiliikunnalla pitkää elämää vai hyvää oloa. Noin tilastollisesti maratoonarit menehtyvät siinä kun paikallaan pysyvät tavikset. Kohtuus kaikessa myös liikunnassa, se ei yksin ratkaise terveysongelmia, siitä on toki hyötyä.
Pohjois-Karjaprojektin miehet olivat raskasta ruumiillista työtä tekeviä, heiltä ei todella puuttunut liikuntaa. Miesten kokonaiskulutus oli luokkaa 4000 ...8000 kcal/vrk eivätkä he silti lihoneet, mutta muita vaivoja oli vaikka toisille jakaa. Totuus on se, että raskas ulkotyö, jatkuva rääkki kuluttaa ihmistä, sen huomaa tuolla maalla varsin hyvin. Sieltä löytyy vähemmän kohtalaisen terveitä 8 kymppisiä miehiä. Kevyttä työtä tekevien ennuste on paljon parempi, vaikka he eivät tee 24/7 sitä hikiliikuntaa.

_________________
Nerous on vain tavallista suurempaa kärsivällisyyttä.

Omalta kohdaltani voinen ainakin todeta, että ylipainoon (30v, 170cm, 110kg) on aika pitkälti kaksi ratkaisevaa syytä:

* Lohtu-/Ilo-/stressisyöminen.. Kun jo lapsesta on oppinut elämään syödäkseen, niin siitä tavasta on aika pirun vaikea päästä eroon. Eikä tilannetta ainakaan helpota se, että liian usein tulee asetettua toisten etu oman edun edelle, josta seuraa aika automaattisesti epäsäännöllistä ruokailua, ahmimista ja ennen kaikkea.. huonoja valintoja ruuan suhteen.
* Yksipuoleinen perusruokavalio joka koostui päivästä toiseen pitkälti täysjyvä-/ruisleivästä, peruna/riisi/makaroni lisukkeesta, lihasta/kanasta ja muutamasta rehusta (salaatti,tomaatti,kurkku).

Että sinänsä ei tuo syy ylipainoon mitenkään niin kovin mystinen ole, eikä paino todellakaan yhdessä yössä ole tullut (joskus 10-vuotiaana taisin aloittaa ensimmäisen dieetin). Olihan sitä tietysti hienoa vedota lihaviin soluihin/masennukseen/auringonpilkkujen aiheuttamiin ruuansulatusvaivoihin/oikeastaan mihin tahansa missä ei tarvitse myöntää omaa virhettään, mutta ikävä tosiasia vain on se, että vika on siinä ettei osaa sanoa ei, sen enempää toisille kuin itselleenkään.
Se miten karppaus tähän kuvioon sopii on se, että olen jo useamman vuoden miettinyt tätä asiaa, lukenut muutaman kirjan aiheesta ja nyt kuukausi sitten innostuin vihdoin kokeilemaan tätä (loppujen lopuksi, tämä taitaa olla niitä ainoita dieettejä/ruokavalioita mitä en ole vielä koittanut) mutta ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä, että tämänkin projektin turmioksi koituu juuri tuo perusruokavalion yksipuoleisuus (kun jättää pois puolet niistä ruoka-aineista mitä yleensä on tullut käytettyä niin salaatti/liha/kana tulee melko nopeasti korvistakin ulos).
Vaan kuten sanottua, tämä on vain oma $0.02 aiheesta

Miksi sitten syöt yksipuolisesti? Hanki kirjastoista ja divareista keittokirjoja ja etsi uusia ideoita. Jopa viljavammaiselle karpille riittää maailmassa kokeilemattomia ruokaohjeita enemmän kuin elinpäiviä (teen juuri kiinalaista kaalisalaattia maapähkinäkastikkeella).

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

joo.Ei viljojen ja muiden runsashiilihydraattisten aineiden poisjättäminen tee ruoasta vielä yksipuolista.Kyllä maailmasta vaihtoehtoja löytyy.Itselläkin tuo ruokapuoli tahtoo jäädä yksipuoliseksi ihan omasta valinnasta/vuorotyöstä johtuen,mutta ei sekään tee ruoasta vielä tylsää.Hyvät tutut maukkaat raaka-aineet menee päivästä toiseen.En todellakaan kaipaa pastoja ja riisejä.Perunaa tulee syötyä jonkun verran.Vähän vuodenaikojen mukaan tulee sitten sovellettua.Niinkuin mirka kirjoitti,erilaisia ruokia riittää vaikka erilainen jokaiselle jäljellä olevalle elinpäivälle.Ja ihan ilman riisejä ja pastoja tai teollisia eineksiä.Itse toivon itselleni noita elinpäiviä näin 31 vuotiaana ainakin 21 900:aa.

_________________
*Rolling Stones fanin krapula ei näy ulospäin.

Jos ihminen olisi tarkoitettu savuttomaksi,niin kai me synnyttäisiin ilman tupakkaa suupielessä?

*onkohan mulla oikean puolen alimmainen kylkiluu poikki?

Mulla ainakin on ruokavalio monipuolisempi nyt kuin ennen, kasviksia on tullut ruokavalioon n. 80% enemmän, makua sitävastoin on 100% enemmän.
Miten sitä joskus saattoikin syödä kevyt "kermoja" ja muita kevytvalmisteita, nyt alkaa ruokakin maistumaan siltä miltä pitäisikin.
On alkanut kiinnittämään huomiota enemmän aineksien alkuperään, lisäaineisiin, luomuun ja kaikkeen mahdolliseen mihin ei ennen osannut kiinnittää huomiota ja paljon on jäänyt puolivalmisteita pois..
Nyt kun "uskaltaa" käyttää rasvaisia tuotteita ja pakostikkin tulee käytettyä kasviksia, on herännyt kadoksissa ollut intohimo ruoan laittoon..

_________________
Kliks--->Ketogeeninen ruokavalio, liikunta, ketoosi ja biohakkerointi.
Kliks-->Jäbän kokkailut, osa II..
Kliks->Jäbän kokkailut, osa I..
Kliks->Instagram täsä