Mimmimakia kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että diabetes I ja diabetes II tai siis pikemminkin insuliiniresistenssi (joka johtaa siihen II ja metaboliseen syndoomaan joillakuilla) voi olla samalla yksilöllä aivan hyvin. Insuliiniresistenssin syntyyn vaikuttaa, ylläripylläri, se läsnäolevan insuliinin määrä kehossa (jos nyt toki varmasti muutkin seikat), joten tykittämällä hurjat määrät inskaa, saa lisää ongelmia...
Mä uskoisin, vaikka A. Heikkilä en olekaan, että asiallisen kritiikin hänkin kestää, ihan siinä kuin kuka muu tahansa, mutta pastanjauhantaa ei (niin kuin en minäkään, eikä moni muu). Lisäksi asia menee mun mielestä niin, että jos ne asiat mistä hän puhuu on myös tavallisen tallaajan hyvin kohtuullisella vaivalla itse selvitettävissä (no ehkä ei ihan joka tutkimusta, mutta kuitenkin), niin tuskin hänen tarvii kaikkea pyöreäksi perustellakaan?
1. ykköstyypin diabeetikolla EI korkeat pistetyt insuliinimäärät aiheuta resistenssiä, resistenssiä 1.diabeetikoilla (vain joillakin) voi aiheuttaa pidempään korkealla olleet sokerit tai rankka ylipaino.
2.Se,että 1.tyypin diabeetikolla olisi samaan aikaan sekä 1.että 2.tyypin diabetesta tarkoittaisi,että hänen haimansa alkaisi uudelleen tuottaa jossain määrin insuliini,jota keho ei sitten pystyisi kuitenkaan hyödyntämään täysin jne.
3.ELI 1.tyypin diabeetikolla voi ilmetä satunnaista resistenssiä muitten seikkojen takia,mutta hänellä ei voi olla sam.aikaan sekä 1.että 2.tyypin diabetesta.