karppaus.infon arkistoitu foorumi

Tai minä raskaana ollessani 1500kcal päiväannoksilla (karppi-aikanani) niin 6kg 2vkossa?

Mä en olis pystynyt syömään niin paljon mitä se määrä kaloreita vaateis ja kyse ei ollut turvotuksista.
Ne kusin pönttöön ennen tuota punnitusta kun kävin lymfassa ja -5kg oli sen saldo.

Tuohon ei voi muuta sanoi kuin aamen. En pidä tuon "vieraan" hyökkäyksistä asiassa, josta ei tunnu olevan mitään käsitystä, vaan ainoastaan paperista lukenut, että mikä kalorimäärä lihottaa, tai laihduttaa. Voisin sanoa että turp kiinni, kun et mitään ymmärrä.

_________________
nobody never anywhere

Niinpä niin, vaan kun esim. 130 kiloisella kolmekymppisellä sohvaperunamiehellä jo elintoimintojen ylläpitäminen (perusaineenvaihdunta) vaatii sen reilut 2600 kcal... No jokainenhan saa tulla autuaaksi millä haluaa, vaikkapa sitten fysiikan lakien kieltämisellä.

Höpö höpö, energiaa ei synny tyhjästä. Nestettä voi kertyä kehoon paljonkin, kun munuaiset brakaa tjms. Lihominen, siis rasvan kertyminen kehoon, vaatii aina ylikalorit.

Voi hel... Nyt meni homma paksuksi, mikä hiton sohvaperuna minä olen ollut? Et olisi päivää kyydissä pysynyt kun metsää raivasin, tai jotain muuta esm pihalaatoitusten tekoa, timanttiporauksia jne.... Saakeli nyt meni maltti sohvaperuna ja kattia kans

_________________
nobody never anywhere

Eli 130 kiloisena kulutuksesi (=perusaineenvaihdunta+fyysinen työn vaatima energia) on ollut noin 4000 kcal/pvä, olet syönyt alle 2000 kcal ja kuitenkin lihonut vielä yli 30 kiloa. Malliesimerkki siitä, miten energiaa luodaan tyhjästä.

Kuten jo mainitsin, idiootit jotka omassa narsistisuudessaan ovat tietävinään kaiken ja oikeasti kuvittelevat että kalorilaskenta on ihan yhteenlaskua, riippumatta aineenvaihdunnan monimutkaisuudesta, eivät yksinkertaisesti pysty tajuamaan tätä asiaa ja heille on sitä aivan turha edes yrittää selventää. Jompikumpi niistä aivosoluista nyt vaan blokkaa sen tiedon sisään menon ja analyyttiseen ajatteluun ei kapasiteetti riitä - se söisi liikaa kaloreita. Harhakuva siitä että syöt 1 kalorin ja kulutat sen samaisen kalorin on kaikki mitä siitä tarvitseekaan tietää. Valitettavasti se ei mene ollenkaan niin.

Aineenvaihdunta ja ihminen ylipäätään on paljon paljon monimutkaisempi eikä se kumoa mitään fysiikan lakeja. Jo pelkästään teoreettiset kalorilaskennan energiamäärät ovat liian yksilöllisiä noin helppoon matematiikkaan kuin läpipaskot kuvittelevat sen olevan. Ihminen ei ole kuin auto jolla litralla pääsee sen minkä pääsee ja sillä siisti. Ihminen pääsee samalla kalorilla kilometrin tai kaksi, siihen vaikuttavat aika monet seikat, eikä vähinten ihmisten ja heidän aineenvaihdunnan tehokkuuden erot. Mutta ihan yksinkertaisesti se menee niin että syöt 1 kalorin, kulutat vain puoli kaloria sillä samalla tekemisellä mihin terve käyttää yhden kalorin, koska aineenvaihdunnan onglemista johtuen aivot ja lihakset, toisinsanoen koko ihminen toimivat vajaalla teholla. Jää vielä vialliselle kropalle puoli kaloria varaa laittaa talteen, tarvittiin sitä tai ei. Myönnän että esimerkki on karkea mutta niin se yksinkertaisimmillaan menee.

_________________
Prettys Womans in your town

Kaloriteoria on yhtä yksinkertainen kuin siihen uskovat ihmiset. He ajattelevat ihmiset samalla tavalla toimivaksi suljetuksi järjestelmäksi.

Mikään kaloriteorian malleista ei ota huomioon nykytieteen käsitystä aineenvaihdunnasta, eli metaboliasta. Kaikilla ihmisillä EI ole samanlainen mikrobisto (etenkään suolistossa), kaikilla ihmisillä EI ole samanlainen mitokondrio, kaikilla ihmisillä EI hormonaaliset homeostaasit toimi samalla tavalla, osa voi käydä "viileämmin" kuin toiset, jolloin kehon lämmöntuottoon vaaditaan vähemmän energiaa jne jne jne.

Kaikenlisäksi lihavuutta määrittelevissä funktiossa ei tarkastella rasvamassaa, vaan kokonaismassaa, jolloin lihaksikkaan tai vesipöhöisen kohdalla tämä 1800-luvulla Adolphe Quételetin vakuutusyhtiöille riskiarviointiin kehittämä BMI-kaava menee päin metsää. Sen perusteella suurin osa esimerkiksi NFL-pelaajista ovat sairaaloisen lihavia, vaikka ovat huippukuntoisia. Tai UKK-kävelytestissä jos kaksi identtistä kaksosta kävelee samalla ajalla ja loppusykkeellä 2 kilometriä, on lihavampi kaksonen rapakuntoinen, vaikka todellisuudessa lihavampi teki enempi töitä ja on paremmassa kunnossa.

Tyhmintä on se, että tieteen perusta pitäisi olla vanhojen teorioiden kyseenalaistaminen. Meillä tämä näyttää menevän niin, että uskonnon tavoin käytämme näitä vanhoja "totuuksia" kaiken pohjana. Usein vieläpä niin, että keskiarvoistamme tutkimustuloksemme siten, etteivät ne sovi yhteenkään oikeaan ihmiseen. Eli vähän sama ajattelutapa kuin se, että one-size-fits-all vaatteet sopisi kaikille Kiinasta Amerikkaan.

Ehkä ongelma on myös siinä, että vertaamme itseämme toisiin ihmisiin. Me emme näe mikrobeja, geenejä ja muita pikkujuttuja. Näemme ulkomuodon. Ihmettelemme, miten lihava voi olla lihava vaikka hän syö kuin laihin tuntemamme ituhippi. Tai ihmettelemme, miten joku voi olla niin laiha, vaikka syö kuin hevonen. On läpipaskoja ja vaikeista ajoista selviytyneitä energiataltioijia. Tästä teemme helposti uskomattomia johtopäätöksiä, joilla ei oikeasti ole kuin vähäinen kausaliteettiarvo.

Korreloimalla saa osoitettua ihan mitä vaan, esimerkiksi sen, että ruisleipää syövät tuottavat enemmän suolikaasuja ja pilaavat ilmastomme. Ihme, kun tästä ei vouhkata. Ei tietenkään, koska karppaajathan eivät tuota suolikaasuja samalla tapaa, koska heidän bakteeristonsa on kunnossa.

Edellä joku nillitti perusaineenvaihdunnasta. WHO:n laskurilla voidaan laskea perusaineenvaihdunnan olettamia. Tollaselle 30-vuotiaalle sohvaperunalle laskuri näyttää "hengissäpysymiskulutukseksi", eli perusaineenvaihdunnaksi 3127 kcal/vrk ja kokonaisaineenvaihdunnaksi 5003 kcal/vrk. Eli jos tällainen ihminen laitetaan syömään 2000 kcal/vrk, energiavajeeksi tulee n. 3000 kcal/vrk, joka tarkoittaisi sitä, että hän laihtuu kolmessa vuorokaudessa noin kilon (rasvakudos on noin 7000 kcal/kg). Näinhän tämä ei tietenkään mene. Ensinnäkin laskentakaava on päin persettä näin suurille ihmisille, toiseksi lihavuuden idea on pyrkiä pitämään saavutettu energiavarasto (ns. painomuisti), jolloin sen vähentämiseen pyrkivät toimenpiteet ajavat metaboliaa säästöliekille jne jne. Ehkä kaavasta voi yrittää löytää sopivaa kalorivajetta, siis ei liiallista, jolla laihtuu ilman että keho alkaa säästelemään. Tai sitten ei. Ehkä on parempiakin mittareita, joista ihminen tietää laihtuvansa ilman, että kroppa on säästöliekillä.

Kaloriteoriaan pohjaavat "älyköt" päättelevät, että ahaa, rasvassa on 9000 kcal/kg, proteiineissa ja hiilareissa 4000 kcal/kg ... tämähän tarkoittaa sitä, että koska rasvan energiatiehys on kaksinkertainen muuhun verrattuna, vähennetäänpä rasvaa! He eivät ymmärrä biokemiallisten reaktioiden vaatimaa enegiaa eikä sitä, millaista mikrobikantaa mikäkin ruokavalio sisällämme elättää. Geneettisistä muutoksista puhumattakaan. Muista tekijöistä puhumattakaan, kuten esimerkiksi stressistä (sekä sisäsyntyinen että ulkoinen), joka mielestäni toimii edelleen huomattavasti paremmin selittävänä tekijänä kuin moni muu.

Näiden ravitsemusvalopäiden lähtökohtana on tarkastella ihmistä sellaisena objektina, jota aivopestään syyllistämällä ja ohjaamalla ihmistä kuluttamaan sellaisia tuotteita, jotka eivät ole ihmisravintoa. Esimerkkinä Nutrilet. Luodaan mielikuva siitä, että olet luuseri kun olet lihava. Ihminenhän tuppaa hakemaan toisten ihmisten hyväksyntää ja matkimaan menestyjiä. Meille näytetään mediassa langanlaihoja ihmisiä, joissa tärkeintä ei ole katsoa pään sisällystä, vaan onko naisilla haararako avoin ja miehillä sixpäk. Kukaan ei kerro, ovatko nämä "ihanteemme" täysipäisiä vai ei, koska kuva ei sitä näytä. Tätä "epäterveen ihmisen muotokuvaa" meidät kuitenkin laitetaan tavoittelemaan, koska se myy hyvin. Mutta onko laihat muka terveempiä ja onnellisempia kuin lihavat? Onko ruumishuoneilla pelkkiä lihavia? Ovatko pitkään eläneet langanlaihoja? Lihavan saa kyllä masentumaan sillä, että hän on lihava, vaikka ei varmasti tahdokaan olla lihava. Vielä enemmän hänet saa masentumaan, kun hän laihduttaa. Siihenhän on tietysti lääkkeitä, joilla sekoittaa entistä enemmän kehon homeostaasia.

Kaipa tämä ihmisten jalostus tähtää samaan mihin lehmien jalostus on tähdännyt: meidät jalostetaan helposti lypsettäviksi (= maksa veroja ja elätä virkakoneisto) tuotantoeläimiksi, joista parhaan tehon saa stressaamalla ja lääkkeillä.

Juuri tällä hetkellä YLE:n aamutv:ssä ihmetellään, mihin pieni ihminen voi luottaa terveysasioissa. Schwaab voivotteli, että voi kuluttajaparkaa, kun he lukevat muita kuin luotettavia nettisivuja. Jos hän saisi päättää, karppaus.info pitäisi poistaa ja kaikki karppaajat huostaanottaa

Voisiko joku nyt vihdoin kertoa miten on mahdollista, että fyysisesti vaativaa työtä tekevä iso kaveri, joka kuluttaa päivässä noin 4000 kcal, lihoo kymmeniä kiloja vaikka syö alle 2000 kcal? Mistä tuo lihomiseen vaadittava energia otetaan? Valosta?

Ei ole.
Tuo alikaloreilla lihominen on todistettu parissakin kliinisessä kokeessa.
Hassua kyllä, kropan kulutus riippuu, ei vain liikunnasta, vaan myös hormooneista.
Ja siitä mitä ruokamme ja terveytemme niihin vaikuttaa.

Toki sanon sen ihan turhaan tässä(kin) ketjussa.
Kuten pari edellistä jo sanoi, näiden tiedontonavien päähän ei ole ennenkään mahtunut kuin se oma teoria.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Yritätkö nyt siis väittää, että 130 kiloinen mies joka tekee fyysisesti vaativaa työtä tekevä kuluttaa alle 2000 kcal päivässä?

^^Mutta eihän tuo sinällään ole vastaan kuluta vähemmän ja laihdu -teorian kanssa? Tekee vain kyseenalaiseksi sen, että kuinka järkevä jotain kaloreita on laskea, kun matkalla on niin pirun monta muuttujaa ja sen kulutuksen arviointi eri makroilla ja mikroilla on niin vaikea arvioida.

Ja itsekin olen todisteena siitä, että karppaamalla saa kyllä syödä aika paljon, että paino nousisi mitenkään merkittävästi. Tarkkaa kalorimäärää ei ole tiedossa, mutta sen tiedän, että samalla kalorimäärällä hiilarivetoisella ruokavaliolla olisi paino noussut paljon tehokkaammin. Itsellä siis tällä hetkellä tilanne, että painoa pitäisi saada nostettua.

_________________
"Experience is not what happens to you; it's what you do with what happens to you." - Aldous Huxley

Pölinöitä vol. 4 ja palstaunelmia

Oulaliina jolkottelee kohti puolikasta

Eiköhän se avainsana ole edelleen se kasvuhormoni insuliini. Ei tule lihasta, eikä läskiä, ilman sitä. Siksi hiilarihöttö toimii liipaisimena lihomiseen. Tai miksei lihaksen tuottoonkin. Ehkäpä hyperinsulinismista kärsivä saa nopeammin lihaksia kuin normaalin sokeriaineenvaihdunnan omaava? Lihaksethan suojaavat myös diabetekseltä. Miksihän diabetesriskin omaavia ei laiteta bodaamaan, pumpaten samaan syssyyn vähän muitakin lihasta kasvattavia hormoneita?

Ei kait tuo sitä tarkoita? Kyse oli kokonaismassan pienenemisestä, eli siitä, mitä me ajattelemme "laihtumisena". Voihan olla, että 130 kiloinen mies jopa lihoo, kun tekee fyysistä työtä ja syö hiilareita, jotka sitoo vettä.

Katsoppa vaikkapa Hollannin Nälkätalvessa tapahtuneita asioita http://en.wikipedia.org/wiki/Dutch_famine_of_1944 ... lapset, jotka syntyivät nälänhädän aikana, omaavat sellaisen metabolian, joka pyrkii taltioimaan kaiken mahdollisen "pahan päivän varalle". Eli hurjan tehokas insuliini. Ihan samalla tavalla kitudieeteillä (kuten Nutrilet) ohjelmoi metaboliaan osallistuvat geeninsä siten, että ne alkavat taltioimaan kaiken mahdollisen tulevia pahoa aikoja varten. Tätä ei puretakaan ihan helposti, etenkin, jos kituilulla on syöty ne lihakset, jotka sitä energiaa käyttäisivät.

No mistä se 130 kiloinen mies saa tarvittavat kalorit fyysiseen työntekoon, elintoimintojen ylläpitämiseen ja vieläpä lihomiseen, jos hän syö alle 2000 kcal?

Yritätkö nyt siis väitää, että hän saa energiansa kahteen ensimmäiseen omista rasvavarastoista, glykogeenivarastoista ja lihaksista, mutta kehonsa sitoo samaan aikaan niin paljon nestettä, että hän lihoo, korjaan, paino nousee, aina 160 kiloiseksi asti?

Ihme kameli jos noin paljon pystyy nestettä keräämään, miten pysyy edes kasassa saatika kykenee fyysisesti vaativaan työhän. Anyway, itse miellän lihomisen ennen kaikkea rasvamassan lisääntymiseksi.

Nimenomaan riippuu tarkasteluajanjaksosta. Pitkällä aikavälillä varmasti laihtuu (ja mistä laihtuu riippuu pitkälti mm. proteiineista ja lihasten tekemästä työstä), se on selvä, mutta lyhyemmällä aikavälillä tarkasteltuna voi hyvinkin "lihoa".

Se, mikä tuo aikaväli sitten on, on hyvinkin spekulatiivinen ja yksilöllinen juttu. Kyse tuskin on mistään painonnostajasta, joka tiputtaa painoansa ennen kisaa 30 kiloa parissa viikossa ja kisan jälkee "lihoo" takaisin, siis massan suhteessa. Eli ne joille vaikkapa Cunninghamin kaava toimisi.

Se, minkä verran säästöliekillä käyvän ihmisen keho kuluttaa energiaa onkin jännempi juttu. Oletamme, että kulutamme 4KJ per painokilo, vaikka nimenomaan BMR (Basal Metabolic Rate) vaihtelee ihmisillä hurjasti http://en.wikipedia.org/wiki/Basal_metabolic_rate, joka pitäisi antaa osviittaa siitä, että yksi ja sama laskentakaava ei meihin päde. Olettaa voi, mutta vain kokeilemalla tietää.

Loppulässytys: ehkä on turha mennä näihin nyansseihin, koska muuttujia on niin paljon, ettemme voi kokonaisuutta täysin hahmottaa. On kuitenkin selvää, että on paljon lihavia ihmisiä, joiden paino ei meinaa laskea "vaikka mitä tekisi". Eli kropan hormonaaliset säätelytekijät ovat niin sekaisin, että ne eivät anna periksi saavutetuista kiloistaan, psyyke mukaanlukien. Tästä syystä kai lihavuusleikkauksetkin on keksitty, koska yksilö ei voi tapella sisältä tulevia hormonaalisten signaalien kautta tulevia tunteita vastaan? Etenkin kun psykoterapia nähdään mörkönä. Onnistumisprosentti taitaa olla nykyisin alle 10 ravitsemusterapeuteilla. Lihavuuslaikkaus palauttaa nämä kylläisyyshormonien ja energiabalanssiin osallistuvien hormonien toimintaa (leptiini, greliini jne peptidit). Lähes saman saa aikaan järkevillä ruokavalinnoilla ja karppaus näyttäisi olevan yksi sellainen.

Tämä minuakin vaivaa tässä keskustelussa. Vaikka insuliinitaso olis mitä tahansa niin pakkohan sitä läskiksi varastoituvaa energiaa on jostain tulla ja mistä muualta se voi tulla kuin suun kautta? Energia ei synny tyhjästä tai muussa tapauksessa ikiliikkujan arvoitus on ratkaistu täällä karppilassa.
Haluaisin kans nähdä 130 kg painoisen fyysistä työtä tekevän miehen joka lihoo 2000 kcal dieetillä 160 kiloiseksi.

En ihan tarkkaan tiedä kuinka paljon on kolme voileipää aamulla, eli normaalia kaupasta ostettua viipaloitua leivän viipaletta, siinä pari kolme leikkelemakkaran + juusto + Oivariini, tuossa oli aamupala + kahvi ilman sokeri, päivälliseksi 1 - 3 perunaa + salaatti + kastike, tai pihvi, tai kalaa, sama määrä kaikille perheen jäsenille. Iltapalaksi viili + jotain marjoja päälle ja mahdollisesti esm vaahterasiirappia tilkka. Tuossa päivän ateriat, noiden päälle tuli aika usein 2 - 3 × 4 cl viskiä. Päivän tein raskaita töitä, sellaisia joihin sinusta ei taatusti olisi. Tuossa on päivän ateria ja saat laskea ihan vaikka yläkanttiin kalorit, mitä sait aikaan.... vaimo ja lapset voi tuon todistaa, mutta tuskin sinä sitä uskot

_________________
nobody never anywhere

Jotta tätä voisi yhtään pohtia pidemälle, pitäisi tietää:
1. Mikä on lihasten osuus lähtötilanteessa ja mikä on BMR.
2. Mikä % tuosta 30 kg painonnoususta on rasvakudokseen tallentunutta rasvaa, mikä % nestettä ja mikä lihaskudoksen delta on.
3. Mitä on fyysinen työ? Jos lapioi päivät pitkät, niin varmasti on kulutus kovaa, mutta onhan myös moni puutarhatyö huomattavasti fyysisempää kuin toimistossa istuminen?
4. BMR:n osuus on kuitenkin usein suurempi kuin liikunnalla kulutettu energia, ellei nyt satu olemaan nuori ja malliin Phelps, joka sotkee altaassa aamusta iltaan.

Sekin on tietyst totta, että me lihavat "emme muista" mitä olemme syöneet, koska syöminen on niin autonominen tapahtuma. Eli ruokapäiväkirjat jne tuppaa valehtelemaan. Jos haluttaisiin olla todella tarkkoja, pitäisi ihminen kytkeä kaasuanalysaattoriin ja mitata lämpö, CO2 (joka kertoo siitä ruoka-aineiden hapettumisesta) ja vaikkapa laktaatti. Monella matalan BSR:n omaavalla saa olla pirusti vastusta polkupyöräergometrissä, ennen kuin metabolia "herää", eli ramppi jossa ihminen alkaa tuottamaan CO2:ta oikein tosissaan. Eli osa on vain diiseleitä, kun toiset ovat superbensalla kulkevia. Ehkä tulevaisuuden geenimanipulaatiohoidot ratkaisee tämänkin ongelman.

Yleisesti ottaen näyttää siltä, että turhan moni on pilannut terveytensä kitudieeteillä. Ongelmat alkaa näkymään ties minkä elimen pettämisenä, kilpirauhasesta haimaan. Jos on sairaaloisen lihava, pitäisi ensin poistaa stressitekijät (kortisoli tasot alas), sitten syödä muutama kuukausi siten, että suoliston bakteeristo palautuu "normaaliksi" ja keho tajuaa, että ruokaa on tulossa. Samalla kannattaisi kehitellä niitä lihaksia ja vasta kun nämä on kunnossa, alkaa etsimään sitä kohtaa, jossa elimistö ei vielä säätele mutta polttaa varastoitua energiaa (senhän näkee monella eri tapaa milloin rasvaa poltetaan).

Tulihan se lopulta sieltä Nyt kun tiedostat ongelman, on se myös selätettävissä