meli kirjoitti:
Olen miettinyt tätä bakteerikanta-asiaa suun(kin) kannalta. Miten syöty ruoka vaikuttaa suun bakteerikantaan?
1) Olisiko kariogeenisilla bakteereilla huonommat mahdollisuudet kolonisoitua suuhun, jos ruuan mukana tulee paljon muita bakteereja? Mutu: steriloitua (ja mahd. sokeripitoista) ruokaa syövän suuhun on helpompi kariesbakteerien kolonisoitua. (Kai taistelutantereella sai mutuilla?)
2) Kauanko kariesbakteerit selviytyvät suussa ilman ruokaa (sokeria?)?
1. Kasvuolosuhteet ratkaisee kolonisaation. Mikäli suu omaa sopivan Ph:n, lämmön bakteerien jakaantumiselle, ravinteet ja kosteuden, niin bakteerikannat jakautuvat sen mukaan. Kolibakteerit vaihtavat energialähdettään sujuvasti glukoosista laktoosiksi ympäristössä olevan ravinteiden mukaan. Streptokokille tämä sopii kuin nenä päähän. Eli bakteerit voivat auttaa toisiaan selviytymään tai kilpailla samasta ravinnosta kuin muut ja alkavat erittämään entsyymeitä, jotka pyrkii tuhoamaan kilpailevan bakteerin.
2. Mutansin sukulaiset elää biofilmissä (tai plakissa) noin 18 päivää ilman sokereita tai tärkkelystä. Tämän
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC182857/ mukaan bakteerikannan kasvu kestää 2,4-8,3 tuntia olosuhteista riippuen. Bakteerit tuppaa jakautumaan (eli kaksinkertaistumaan) parhaimmillaan joka 20. minuutti.
Ikenistään kannattaa pitää huoli. Etenkin tautiaikoina. Vatsahappoa alentavia lääkkeitä ei kannata käyttää, sillä vatsahapot kyllä hoitaa valtaosan pöpöistä. Tai jos haluaa "koprofagiaa" harrastaa, kannattaa ottaa muutama Rennie, jotta kakka selviää hapottoman vatsan läpi.