Kanuuda kirjoitti:
Onpahan pakko työntää oma lusikka soppaan.. Ite oon hoidattanut autoimmuunisairasta koiraani vuosia homeopaatilla. Samasta ai-sairaudesta kärsii liian moni koirarotuni edustaja. Mutta verraten toisiin sairaisiin, omani porskuttaa huomattavasti paremmassa kuosissa. Sairaus näkyy ulkoisesti rajuina iho-oireina.
Homeopaatin hoitojakson jälkeen kun räjähdys on saatu kuriin, on maailma taas mallillaan. Tokikin lisänä ja puolustuksena on aidon ruoan syöttäminen (raakaruokinta, ei papanaa). Mutta sittenkin on niitä "terveempiä" rodun edustajia, jotka juoksevat puolet pienemmillä iho-oireilla eläinlääkärissä hakemassa ab-kuureja, jotka muutes pitenee kerta kerralta. Kun taas mie saan stopattua homeopaattisilla aineilla homman siihen.
Pointti: Vaikken olekaan kaikista herkin uskomaan asioita, niin koira ei ymmärrä lumelääkkeen ja lääkkeen eroa. Ja siinä on miun vankka usko asiaa kohtaan; kokemus.
Nisäkkäillä on sellainen hassu tapa, että hoivaavat toisiaan ja jälkikasvuaan ihan pienestä pitäen. Se "hoito" tai "hoiva" itsessään
nostaa serotoniinitasoja ja lieneekin vaikuttava mekanismi elukoiden homeopatian takana.
Ruokinnalla on iso merkitys koirankin hyvinvointiin ja sairastamiseen; noissa kuivaruoissa kun yleensä on viljaa (yllätys...) ja koirat ovat lihansyöjiä lyhyine suolineen, niin kuivaruoka ei ole millään tapaa koiralle sopivaa ravintoa (mikä tietysti vaikuttaa sairasteluihin ja paranemiseen).
Kanuuda kirjoitti:
Sen vielä haluan sanoa, että homeopatia toimii sillä idealla, että keho laitetaan hommiin. Ihan kuten meidän toteuttamat ruokavaliotkin. Eli syö hyvin, voi hyvin -tyyppisellä idealla. Anna kropalle aseet oikeaa ongelmaa vastaan, älä hoida oireita silmät ummessa tietämättä mistä se juontaa juurensa.
Niin laitetaan, kun ei niissä homeopaattisissa valmisteissa ainakaan mitään ole mikä sitä kehoa auttaisi, saati sitten hoitaisi hommat kehon puolesta.