karppaus.infon arkistoitu foorumi

Eli tuossa lainauksessa puhuttiin kahdesta eri asiasta, toisaalta fruktoosista (joka on hidasta, mutta jota ei viljoissa juuri ole) ja toisaalta kuituviljoista (joita väitettiin hitaiksi, mutta joissa ei ole fruktoosia). Irrallisissa lainauksissa kannattaa maallikonkin olla tarkka; näissä jutuissa erehtyvät asiantuntijatkin helposti - ja lopputulos voi silloin olla todella rumaa katsottavaa.

Mutta jatketaan nyt sitten vielä vähän.
Mikään suomalainen jauhettu viljavalmiste ei ole kovin matalan GI'n tavaraa, joten minä en kyllä kutsuisi niistä yhtäkään hitaaksi hiilariksi. Ne ovat koreintaan "hitaita" hiilareita. Kutsuuko Heikkilä - ja millä perusteella?

Ja vielä: viljasta saa oikeastikin matalan sokerikuorman ruokaa, mutta silloin se pitää syödä kokonaisina jyviä ja mieluiten vielä liottaa ja hapattaa tai idättää - ja uittaa rasvassa, jos rasvaa on. Näin sitä on vuosisadat syöty vanhoissa kulttuureissa, kehitysmaissa ja jopa Suomessa. Mutta koska viljaa ei tällaisena hitaana myydä Suomessa, siitä on turha vikistä tässä. Tavallinen valkoinen pöytäsokeri on yhtä "hidasta" kuin nykyiset kuituviljatuotteet. Mistä syystä viljamyslejä ja muita hitaiksi mainostettuja enemmän tai vähemmän puhdistettua tärkkelyksiä hidastetaan - puhdistetulla fruktoosilla... (argh ja sniff). Sen sijaan että syötäisiin vaikka porkkanoita ja omenoita jonkun normaalirasvaisen ruoan alkupalana...

Ja mitä tulee oikeasti-hitaiden-GI-hiilarien tai matalan sokerikuorman tai lähes-tärkkelyksettömän ruoan suosintaan (tämäkö nyt on sitä elssailyä? - se en muuten ole minä vaan iso joukko oikeasti matalan GK'n asiantuntijoita) verrattuna heikkilään tai ketogeeniseksi nimettyyn karppiin (siinä puolestaan ei edes Atkins ollut ensimmäisiä, vaikka muuten pioneeri olikin ), niin näistä tuskin löytyy voittajaa suuntaan tai toiseen, edes ajan myötä. Vertailuja on jo useampia ja niissä nämä suunnat ovat olleet (tilastollisesti ja terveille, siis) yhtä hyviä.

Yksilöstä riippuu, kumpi karppityyli istuu paremmin elimistöön ja psyykeen. Ugh.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Noi nyt olikin kaks eri asiaa. Heikkilä toteaa, että fruktoosi kohottaa triglyjä.

Mä en nyt jaksa tähän kokonaisia kappaleita siteerata. Lukekaa niitä kirjoja!

Toisaalla (eri asia) hän toteaa matalan GI:n ruuissa, että niissä insuliini tosiaan on pitkään hiukan koholla ja sen ajan elimistö käyttä energiakseen hiilihydraattia. Rasvaa ruvetaan käyttämään, kun hiilarit on ensin käytetty (loppuun). Tämä sisäänottovaihe on siis pidempi. Jopa niin pitkä, että siinä välissä ehtitään jo uudelleen ruokailla ja rasvaa ei silloin pääse palamaan. Viljat eivät kai sisällä fruktoosia, vaan niissä se hiilari on tärkkelyksen muodossa.

Mä en kylläkään oo mikään ravitsemuksen asiantuntija, mutta vähemmän nykyään enää uskon tuota virallista totuutta.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

No sitten ei voi mitään, ettei hänkään kaikkea sano ihan tarkalleen. Fruktoosi saattaa nostaa triglyjä - mutta vain yläkarpilla, ei muuten. Ja silloin glukoosi nostaa niitä melkein yhtä hyvin. Samoin tuo loppu liittyy vain ja ainoastaan yläkarppiin, ei karppiin. Perustelut löytyisivät vaikka niistä papan fysiologinan kirjoista

Heikkilä ei suuresti perustele eikä puolusta kantojaa, sanoo vaan. Mutta ainakin toistaiseksi hän on seuraavassa kirjassaan korjannut kantaa paremmaksi (jos on ollut aihetta, eli aika monessa asiassa). Ehkä näin käy tässäkin?

Sivulla 171 lukee vain, että fruktoosin on todettu kohottavan veren triglysidiarvoja. Ei sen kummemmin paneudu kysymykseen. Samassa kappaleessa samaten hän tyrmää maissitärkkelyssiirapin, jonka käyttö on lisääntynyt sen halpuuden takia. Sokereista hän suosittelee raakasokeria tai hunajaa, ketkä niitä tahtovat käyttää. Sokeri ei toki ole kielletty tässäkään ruokavaliossa, hän toteaa. Minusta yläkarppiin voivat kuuluakin.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Eli Heikkilä puhui siinä yläkarpista mutta jätti sen vain mainitsematta? NÄin minäkin olen hänt ymmärtänyt. HFGS eli High Fructose Glucose Syrup'ista täällä puhuttiin foorumin alkuaikaan paljonkin, saattaisi löytyä haulla. Yläkarppiruokavaliossa se on erinomaisen ikävää maksan toiminnalle; tämä lienee se syy, miksi silloin tällöin jenkeissä syytetään erityisesti virvoitusjuomia.

Sen sijaan lihavoitua kohtaa minun on todella vaikeaa ymmärtää. Ja siinä olen ainakin tähän asti ollut täsmälleen samoilla linjoilla Heikkilän kanssa (tai Heikkilä minun? ) Hänestäkin tietääkseni hunaja mausteena voittaa makeutteet - tai ainakin näin on ennen ollut.

Erityisen oudolta tuntuu suunta, jossa alakarppaukseen hyväksytään leseet tai täysjyvävilja tai lehtileipä, muttei hunajaa eikä hedelmiä (käytännön esimerkkinä pala monen täällä käyttämää lesepitsaa tai lehtileipää vs. teelusikallinen hunajaa tai puoli omenaa, mausteeksi). Tämä logiikka minulta on aina jäänyt ymmärtämättä??

Jos olet itse tuota mieltä, niin voinet selittää kantaasi?

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Minä ymmärsin, että Heikkilä nimenomaan piti raakasokerin tai hunajan kohtuukäyttöä harmittomampana kuin laajamittaista viljansyöntiä, edes täysjyvän. Minun lukusilmäni ei näe elsin ja Heikkilän painotuksissa juuri mitään eroa. Siksikin olis mielenkiintoista, jos els joskus lukisi vaikka tämän Heikkilän viimeisimmän ja kertoisi, löytääkö hän itse.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Aivan! Kaikki mitä olen Heikkilän tuoreimmista kannoista nähnyt tai kuullut (paria hiukan huolimatonta lainausta lukuun ottamatta) viittaa ruokapuolella kohtuullisen samanlaisiin linjauksiin kuin mihin meikäläisen vaatimattomat tiedot.

Mutta huomasitko, Mirka, että puutuin vain lainauksiin ja siihen miten asiat niissä sanotaan. Ja tarkoituksella: täällä on varmaan muitakin, jotka eivät ole kirjoja lukeneet, mutta kuuntelevat silti mielellään karppitoverien referaatteja niistä. Katsotaan nyt, tuleeko Heikkilöihin joskus tutustututtua kunnolla; ei se ole periaatekysymys (toisin kuin ketotikut melkein olivat, ja silti niitäkin tuli lopulta hankittua ).

Mutta luulisin, että nimenomaan kirjaa lukemattoman karpin kommenteista on jopa tiettyä etua: jos ja kun kommentoin vain referaatteja, tulee tarkistettua
a) miten kanssakarpit kirjan tekstin ymmärtävät ja
b) miltä heidän tulkintansa kuullostaa kirjaa lukemattomasta.
Kirjan lukemisen jälkeen muistaa myös sen, mitä siinä oikeasti sanottiin. Ja joskus se muuttaa luetun ymmärtämistä niin, että näet lainauksessa sen mitä halusitkin nähdä - eikä sitä mitä siinä sanottiin? Tämä lienee aika tärkeä asia, jos ajatellaan tiedon kulkua? Ja siitä tässä varmaan on enimmäkseen kyse?

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Hyvinkin. En toki osaa asettua Heikkilää lukemattoman osaan.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Minun alakarpille eivät sokerit kuulu. Mua välillä hämmentää tää väittely, että mikä on missäkin karppityylissä sallittua ja mikä ei. Jos joku haluaa syödä alakarpilla kerralla 20 g sokeria suklaana, niin kai se sitten on OK. On kyllä eri asia, miten tää sitten toimii käytännössä, jos on esim. painoa tarkoitus pudottaa.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

No tällä hetkellä syön sokeria suklaana ja taateleina ja hunajana. Eikä ikinä ennen ole paino ja nimenomaan rasvakilot (ei rasvaton massa) tippuneet sitä vauhtia kuin nyt.

Niin että se, mikä kenellekin toimii, voi olla kovin yksilöllistä. Mutta kaikki karppigurut tietävät, että tärkkelys on sokeria siinä tai enemmän missä tuo pöytäsokerin. Tärkkelystä vaan voi syödä enemmän - koska se ei maistu makealle. Siksi leipä, ja pasta ja peruna onvat minusta huomattavasti hankalampia kuin suklaa, viini tai hunaja. Ja tämä jopa toimii - ainakin meillä

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Kyllä minun(kin) mielestäni sen voisi noin "tulkita". Vähäinen määrä fruktoosia, tilanteessa jossa kuitenkin ollaan elimistön glukoosintarpeen osalta pääasiassa sen omavalmistusmoodissa ravinnon kokonaishiilihydraattimäärän niukkuuden johdosta, ei liene hankala (mikäli maksan toiminta on normaali fruktoosin osalta - aina ei ole).

Suurilla hiilihydraatimäärillä tilanne muuttuu ratkaisevasti fruktoosin määrän noustessa kovin suureksi ja siinä on alakarpin yhden kuivatun aprikoosin tai tuoreen omenanpuolikkaan fruktoosit kuin kärpäsenkakka valtameressä jos verrataan siihen kun yläkarppi viettää jatkuvaa sokeri ja tärkkelysjuhaa ja maksa itkee. ( koska sen fruktoosin käsittely poikkeaa glukoosin käsittelystä olennaisella tavalla ja muunnos pitäisi kuitenkin tehdä aikalailla sukkelaan ja sille ei ole varastopaikkoja kuten glukoosille)

Useimmat karpit kai pyrkivät välttämään nopeasti verensokeria nostavaa tärkkelystä, joten ne vähät hiilarit tulevat juuri sokereina (mm. vihanneksista ja maitotuotteista).

Tärkkelyspitoiset ruoka-aineet nostavat helposti verensokeria nopeammin kuin yleisimmin käytettävä sokeri, sakkaroosi, josta vain puolet on heti solujen käyttöön valmista glukoosia.

Imeytymisnopeuden lisäksi merkitsee myös ohessa tulevat ravinteet. Hedelmät ja tummat suklaat pärjäävät varsin hyvin ravintoainevertailussa esim. leseille.

Kunkin oma tilanne sitten määrää, miten paljon hiilareita ruokavalioon kokonaisuudessaan sopii.



Ei ole oikein mitään ylintä auktoriteettia, joka sanoisi, että "näin karppaat oikein, muut tyylit ovat väärin". On karppaavia yksilöitä ja keskimäärin asioista ollaan suunnilleen samaa mieltä, mutta näkemyserojakin löytyy. Hyvä näin.

_________________
Hyväkarppaava harrastelija.

Lisäksi sitten voi vielä käydä niin, että mieli muuttuu mitä kauemmin karppailee. Vielä vuosi sitten minäkin olisin sanonut, että alakarpille ei kuulu sokeri. Mutta niinpä itsekin pistelen nykyään suklaata alle 100g/pv hiilareilla.

Täsmennän sanomaani siten, että en lisää (valkoista) sokeria minnekään. Mun sokerit tulee maitotuotteista ja vihanneksista. Välillä sallin itselleni yhden palan tummaa suklaata ja hiljakkoin palautin kotimaisen omenan ruokavaliooni. Marjoista tulee myös sokereita ja niitä syön joka päivä aamupalaksi 1-2 desiä. Mun hiilarit on jossain 30-50 gramman välillä päivittäin. En pyri induktiohiilareihin, kun huomaan laihtuvani tällä hieman korkeammallakin hiilarimäärällä. Tällä tavalla ruokavalioni on sallivampi ja monipuolisempi. Sen sijaan viljatuotteet saivat mun painon pysähtymään, jollei suorastaan nousemaan. Tää kokeilu mulla oli keväällä. Silloin kokeilin täysjyväjauhoja ja leseitä. Mutta kokeilemallahan sen sitten tietää.

Joskus huomasin, että välillä hiilarimättö saa laiskan painonpudotuksen nopeutumaan. Siksi oonkin päättänyt, että tällainen mättö mulla on esim. sukulaisvierailulla.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Atkinsin vaikutuksesta minäkin olin tiukkana lisätyn sokerin suhteen pari ensimmäistä karppvuotta, mutta se meni pidemmän päälle turhan rajoittavaksi. Kun joutui karsimaan anjovikset ja sillit, konjakkisinapit, hunajan jugurtista ja kaupan prosenttisuklaan. Myöhemmin olen järkiintynyt siihen, että 1 tl hunajaa tai kirsikkahilloa viikossa, tai pari palaa perhesilliä ei hetkauta minua yhtään mihinkään. Isompia sokerimääriä viikkotasolla tarkasteltuna tulee maitotuotteista, tomaateista, jopa sipulista.

Toinen kysymys on, jos on kovin makeanhimoinen, silloin kaiken makeutetun karsiminen ainakin ensi alkuun voi olla järkevää. Mutta minä en ole ollut makeanhimoinen yli kahteenkymmeneen vuoteen.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

"Review
Fructose, insulin resistance, and metabolic dyslipidemia
Heather Basciano , Lisa Federico and Khosrow Adeli
Clinical Biochemistry Division, Department of Laboratory Medicine and Pathobiology, Hospital for Sick Children, University of Toronto, Toronto, Ontario, Canada
"

http://www.nutritionandmetabolism.com/content/2/1/5

Jutun alaotsikoita:

Abstract
Emerging epidemic of the Metabolic Syndrome
Nutritional factors influencing the development of the Metabolic Syndrome
Carbohydrates and the link to the Metabolic Syndrome
Fructose metabolism
Fructose and insulin resistance
Fructose: a highly lipogenic nutrient
Mechanisms of fructose induced lipoprotein overproduction
Concluding remarks
-----------------

Elintarviketeollisuudelta voisi kysyä: Miksi?

High-fructose diet alters lipid metabolism
Julkaistu 04.01.2007 - 17:06

NEW YORK (Reuters Health) - Four-week fructose supplementation increases plasma triacylglycerol and glucose concentrations in healthy subjects, according to recent findings. However, the high-fructose diet did not cause ectopic lipid deposition or insulin resistance.

"High fructose consumption is suspected to be causally linked to the epidemics of obesity and metabolic disorders," Dr. Luc Tappy, of the University of Lausanne, Switzerland, and colleagues write. "In rodents, fructose leads to insulin resistance and ectopic lipid deposition," they note. "In humans, the effects of fructose on insulin sensitivity remain debated, whereas its effect on ectopic lipids has never been investigated."

In a study published in the December issue of the American Journal of Clinical Nutrition, the researchers examined the effect of moderate fructose supplementation on insulin sensitivity and ectopic lipids in seven healthy male subjects at baseline, 1 week and 4 weeks.

The high-fructose diet resulted in significant (p < 0.05) increases in fasting plasma concentrations of VLDL-triacylglycerol (72%), total triacylglycerols (36%), and leptin (48%) within 1 week. Lactate increased after 2 weeks (49%), and glucose increased after 4 weeks (5.5%).

There were no significant effects on body weight, body composition, and mean blood pressure. No significant changes were observed in intrahepatocellular lipids, intramyocellular lipids or insulin sensitivity.

"An increase in plasma triglyceride may confer an increased risk for cardiovascular diseases, and this effect of fructose is concerning," cautioned Dr. Tappy in an interview with Reuters Health.

"Otherwise, we observed no effect on whole-body insulin sensitivity," muscle or hepatic lipids, he noted. "This may indicate that healthy lean individuals adapt their metabolism to an increased fructose intake."

The author noted that while healthy lean, young subjects appear to adapt to an increased fructose intake, this may not be true for other subgroups of individuals, based on factors such as genetics, age and weight.

"We are in the process of studying the effects of fructose in subgroups of individuals with a family history of type 2 diabetes (genetic factors), in overweight individuals, and in middle-aged individuals."


Lähde : Am J Clin Nutr 2006;84:1374-1379.

Potkaistaanpas tämä ylös jos vaikka jollain sattuisi olemaan sanottavaa tähän nykyajan fruktoosikatastrofiin.

Paljonkos Prisman uuden terveyssarjan viidessä suositellussa hedelmäkilossa olisikaan fruktoosia???

Tai kääntäen, kuinka suuri osuus päivän kaloreista voisikaan tulla hedelmistä ilman että fruktoosi alkaisi olla ongelma??? Ja mistä ne loput...?

Jatketaan:

Jos pitäisi elää vain hedelmillä, niin 2000 kaloria tarkoittaisi noin 250g fruktoosia päivässä... mikä siis on paljon. Tai suoraan sanottuna liikaa ihmisen metabolialle.

Ja jos 50% hiilarikaloreita riittää,
- niin sittenkin hedelmistä tulisi jo fruktoosia jo 125g. Mikä on edelleen liikaa.
- vihannekset eivät auta tässä käytännössä yhtään, koska a) niistäkin saa sekä fruktoosia että glukoosia ja b) niistä saa polttoainekaloreita vielä vähemmän.

Eiköhän tuo lasku jo kerro fruitismin "terveellisyyden" kääntöpuolesta?

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)