Vieras kirjoitti:
Keitä on nämä asiantuntevat tutkija-kliinikkolääkärit? Uskon että Varpu Tavi on aika perusteellisesti selvittänyt ja tuosta yllä lainaamastani blogikirjoituksesta saa sen kuvan, että näyttö partikkelikoosta ei suinkaan ole niin selvää kuin täällä annetaan ymmärtää.
Mulla on pari syytä olla kiinnostunut nimenomaan apolipoproteiinimittauksista. En väitä apoja "täydelliseksi" arvoksi tai että ne ihmeenomaisesti poistaisi kaikki ongelmat, mutta ehkä joillain kriteereillä tän hetkisessä tilanteessa olisi upgradeerauksen varaa ja mahdollisuutta. Kristallipalloakaan ei ole saatavissa niin sillä välin tässä vois olla apo-mittauksista hyötyjä?:
1. Ratkaisukeskeisyys teoreettisen laitteistokustannuspyörittelyn sijaan. Apot on mahdollista mitata, nyt. Huslabissa tarvii lähetteen, mutta yksityislääkärin lähete käy myös.
2. Parempi ennustavuus. Apuväline diagnosointiin ja hoidon valintaan, kun ei olla pelkästään suuntaa antavien HDL/LDL -arvoja varassa. Lipoproteiinimetabolian vivahteiden valossa näiden aterogeenisyyden tulkinta ei todellakaan ole yksiselitteistä ja käypä hoito -suositus auttaa asiassa huolestuttavan vähän. Miksi tehdä töitä huonommilla työkaluilla??
3. Taloudellinen näkökulma yhteiskunnan kannalta. Huslabissa apoB/apoAI-mittauksen hinnaksi ilmoitettu 6 euroa. Ei poikkea tässä mielessä perinteisestä mittauksesta. Välillisesti voi johtaa merkittäviin säästöihin yhteiskunnan tasolla.
Suuntaa antavat luvut otetaan usein kirjaimellisesti vaikka tiedetään toisin ja niiden ylittäessä keinotekoisen tavoitearvon tulostimesta voi putkahtaa statiiniresepti. Koska tavoitearvo on huomattavasti pienempi kuin viitearvo, rajan ylittää huomattavan suuri prosentti väestöstä. Tällä hetkellä statiinien Number Needed to Treat luku primaaripreventiossa on korkea. Paremmin ennustavalla markkerilla tavoitetaan paremmin se potilasryhmä joka oikeasti voisi hyötyä hoidosta, esim joistain statiini
vaikutuksista. Hoidon ja seurannan kohdentaminen vähentää yhteiskunnan kustannuksia. Hoidosta hyötymättömien "hoitaminen" on hukkaan heitettyä rahaa, ja aiheuttaa turhia haittavaikutuksia, joiden hoitaminen voi maksaa edelleen. Esimerkkinä diabetes; vaikka se on harvinainen statiinien haitta, yksikin keissi tulee kalliiksi.
Tulee mieleen eräs tapaus: kokonaiskolesteroli 5,1+ EI muita riskitekijöitä -> statiinit.
4. Yksilönkannalta. Ei varmaan tarvi eritellä mutta esim.. diagnoosin/sairastumisriskinkasvun todennäköisyys olla oikea kasvaa, jolloin turhan "sairaudentunteen" kokemisen todennäköisyys vähenee? Vähemmän arpaan perustuvaa painostusta hoitohenkilökunnan tasolta? Mahdollisesti vähemmän turhaa lääkitystä, vähemmän turhia haittavaikutuksia, vähemmän turhien haittavaikutusten aiheuttamaa kiusaa, vaivaa, hoitoja, taloudellista menetystä? Bulkkistatiinit on halpoja, mutta on niitä hinnakkaampiakin edelleen käytössä. Tyypillinen reitti hinnakkaampien statiinien käyttöön on saada halvemmista ensin haittavaikutuksia. Tällaisen potilaan ominaisuudessa alkaisi jo aika paljon kiinnostaa hoidon määräävien tutkimusten tarkkuus.
Aloite kolearvojen kontrollointiin tulee usein lääkäriltä. Tietysti mittauksista ja hoidostakin voi kieltäytyä mutta mitä se tekee hoitosuhteelle, en tiedä, mutta jotain olen kuullut. Siksi olisi etu mitata parempia arvoja.
5. Lääketieteen kehitys
Lainaus tän hetken käypä hoito-suosituksesta, päivitystä odotellessa...
Lainaa:
Apolipoproteiinimääritykset eivät ole kliinistä rutiinikäytäntöä, vaikka on viitteitä siitä, että apoB/apoA1-suhde olisi erittäin hyvä valtimotaudin riskin indikaattori
Tavallaan tota vois sanoa redusoiduksi lauseeksi kun tietokannat on näitä viitteitä pullollaan. En oo yksinäni keksinyt että tästä on enemmän kuin viitteitä. Apot on tiedetty kauan, mutta ehkä kaikki "oikeat" tutkimukset (kuten 7 countries study?) ei ole "toimineet" riittävän hyvin näillä tai mitä ihmettä.
Miksi uskoa mua tai mitä sanon kenenkään sanoneen. Virallisen puolen lähteet kertoo loppujen lopuksi yllättävän paljon jos kiinnostusta riittää. Joskus täytyy vaan skipata sieltä se "asennekasvatusosuus".