karppaus.infon arkistoitu foorumi

Taas kerran tunteet käyvät kuumina keskustelussa karpatako vai ei. Jostakin kummallisesta syystä monien on vaikea tajuta, ettei juuri se itselle sopivin vaihtoehto ehkä olekaan paras mahdollinen kaikille maailman ihmisille.

En tiedä, mikä tässä on niin rakettitiedettä, mutta elävässä elämässä kuitenkin on niin, että me ihmiset olemme kovin erilaisia. Meillä on erilainen terveydentila, elämäntavat, aktiivisuustaso, mieltymykset, kulttuurit – meillä on jokaisella ainutlaatuinen elimistö ja aivotkin. Miten ihmeessä kukaan voi kuvitella, että meille jokaiselle sopisi täsmälleen samanlainen ruokavalio?

Joskus vuonna 2003 kehitin suomen kieleen uuden sanan “hiilihydraattitietoisuus”. Halusin luoda sateenvarjokäsitteen, jonka alle mahtuisivat erilaiset suuntaukset ruokavaliossa, jossa kiinnitetään huomiota juuri hiilihydraatteihin. Minusta oli alun alkaen päivänselvää, ettei ole kyse vain yhdestä vaihtoehdosta ja mustavalkoisesta totuudesta, vaan harmaan eri sävyjen koko kirjosta.

Luennoillani esitän asian tavallisesti näin:

Hiilihydraattitietoisuus
Sateenvarjokäsite, jonka alle mahtuvat

Vähähiilihydraattinen ruokavalio, joka sopii osalle ihmisistä mitä mainioimmin, ja ruokavaliohoitona esimerkiksi atoopikoille, diabeetikoille ja sokeririippuvaisille.
Hiilihydraattien osuus ruokavaliossa 5 – 20%.

Vähempihiilihydraattinen ruokavalio sopinee enemmistölle ihmisistä, toimii myös ruokavaliohoitona esimerkiksi atoopikoille, diabeetikoille ja sokeririippuvaisille.
Ruokavalio perustuu runsaalle kasvisten ja marjojen syönnille, kohtuulliselle hedelmien syönnille ja joukkoon mahtuu pieni määrä täysjyvä- tai gluteenitonta viljaa.
Hiilihydraattien osuus ruokavaliossa 20 – 40%.

Runsashiilihydraattinen ruokavalio, joka ei aiheuta ongelmia osalle ihmisistä, jotka ovat geneettisesti ja hormonaalisesti hiilihydraattien syöntiin sopeutuneita, urheilevat paljon
ja/tai tekevät raskasta ruumiillista työtä. Runsashiilihydraattisestikin voi syödä tietoisesti. Silloin valitaan hyviä hiilihydraatteja 40 – 60% ruokavaliosta.

Vaihtelu-ruokavalio, jossa hiilihydraattien määrää ruokavaliossa vaihdellaan jaksoittain – tietoisesti. Erityisesti kehonrakentajat ja muut vakavissaan treenaajat käyttävät tätä keinoa rasvanpolton vauhdittamiseen.

Nollahiilihydraattinen suuntaus ei kuulu hiilihydraattitietoisuuteen. Sen voi niputtaa samaan ryhmään vaikkapa valonsyömisen tai horoskooppidieettien kanssa.

Miksi ihmeessä ylipainoisen, kakkostyypin diabetesta sairastavan sohvaperunan pitäisi syödä samalla tavoin kuin aktiivisesti urheilua harrastavan terveen ihmisen?

Ja pieni vinkki änkyröille, jotka parhaillaan savu korvista nousten aikovat antaa näppiksen taas laulaa: silloin, kun ruokavalio on ihmiselle sopiva, se pitää hänen mielensäkin iloisena ja tyytyväisenä. Ei sellaisella ihmisellä ole mitään tarvetta kiukutella netissä, että muiden ihmisten olisi nyt käännyttävä hänen ruokauskontoonsa. Muutamia änkyräkommentoijia lukiessa tulee väkisinkin mieleen, että ovatkohan heidän aivonsa sittenkin saaneet liian vähän sokeria, kun noin kiukuttaa?

,,, vaan keskivertoa älykkäämpiä, ehkä siksi olemme hieman kärkeviä . Karppaaja on aina ollut kapinallinen, hän ei hyväksy auktoriteetteja ja ylhäältä annettuja ohjeita,,,.

Päivittäisissä makroissani hiilarit ovat tietääkseni suunnilleen 30% normaalisti. Ihan VHH:ta hyvinkin.



Tuossa kunnollista proteiinia on ainoastaan pikkasen aamulla, hiukan lounaaksi ja illalla vähän. Viljan proteiini nyt on mitä on. Pointti on se, että hyvää proteiinia on liian vähän ollakseen kunnollista VT:tä. Ei tollaista ateriointia kukaan täysjärkinen tutkija suosittaisi.

En ole itse kuullut ikinä että VT lajittelisi proteiineja mitenkään -paitsi ehkä siten päin että lihaa tulee välttää kun se aiheuttaa tautia jos toistakin.

No nyt kuulet. VT-suosituksissa suositellaan kaksi lämmintä ateriaa päivässä lautasmallin mukaan kasattuna: puolet lautasesta kasviksia, neljäsosa lihaa tai kalaa, neljäsosa perunaa, riisiä tai pastaa. Lisäksi suositellaan vähärasvaisia maitotuotteita proteiininlähteiksi.

olihan tuossa mainittu tuo risotto. Luultavasti se on ollut lämmintä ja sisältänyt lihaa/kalaa. Toisen lämpimän siihen ehkä olisi voinut mukaan ottaa, mutta mites sitten kun kalorit ei enää riitäkään kun leipää pitää olla 6-9 palaa?

Risotossa ei ole lihaa/kalaa kuin nimellisesti. Neljäsosa lautasesta pitäisi olla lihaa/kalaa. Neljäsosa. 1/4. Ja helpomminhan kalorit riittää jos syö enemmän Mutta suosituksiahan nämä, ei kai ketään pakoteta syömään 6-9 palaa leipää. Tai neljäsosaa lautasesta lihaa/kalaa.

Risotossa ei ole lihaa/kalaa kuin nimellisesti. Neljäsosa lautasesta pitäisi olla lihaa/kalaa. Neljäsosa. 1/4...

Vanhentunutta tietoa on tuo.
Nykyiset ja kaikin puolin viralliset ynnä tuoreet opiskelijaruoan ohjeet ovat tässä (taitaa näkyä vain rekkautuneille):


... ja sen mukaan risottoon ei tarvita lihaa isoja määriä. Ei siihen eikä muihinkaan laatikko-, vuoka-, soppa- tai pataruokiin.
Eikä edes lautasmallin pääruoan tarvitse sisältää lihaa tai lihankaltaisia, vaan kasvisruoka jossa on edes jotain valkuaista riittää
hyvin.
Puhumattakaan sallitusta ja terveellisestä täysjyväpuuroateriasta, johon lisäksi riittää salaatti, maito, leipä ja levite

Järkeä saa käyttää kun tulkitsee suosituksia.

THL:n suosittelema lautasmalli on sama kuin ennenkin. Neljäsosa lautasesta lihaa/kalaa. Jos lounas tulee kuitattua puurolla tai salaatilla, niin sitten varmaan kannattaa syödä päivällisellä tuplaten lihaa/kalaa. Järkeä saa käyttää kun tulkitsee suosituksia.

Yllä olevat opiskelijan ateriasuositukset ovat THL'län virallisesti hyväksymiä. Ja lounas on usean opiskelijapäivän ainoa lämmin ateria.

Valtionhan ei tarvitsisi tukea aterioita ensinkään. Lähes ilman kun saa, niin on turha valittaa ruuan laadusta. Ja on opiskelijan oma valinta käyttäkö opintolainansa illalla kaljoitteluun vai syömällä kaksinkertaisen liha/kala-annoksen.

Kysehän ei ollut siitä onko niissä valittamisen aihetta vai ei, vaan siitä, että ne laitos/opiskelijaruokasuositukset ovat THL:n siunauksella THL:n ravintosuositusten mukaisia.

Toisaalta THL suosittelee neljäsosaa lautasesta lihaa/kalaa. Jos siis haluaa syödä suositusten mukaan, niin puurolounaspäivänä syödään illalla tupla-annos lihaa/kalaa ja jätetään ne kaljat juomatta.

Vanhentunutta tietoa on tuo.
Nykyiset ja kaikin puolin viralliset ynnä tuoreet opiskelijaruoan ohjeet ovat tässä (taitaa näkyä vain rekkautuneille):



... ja sen mukaan risottoon ei tarvita lihaa isoja määriä. Ei siihen eikä muihinkaan laatikko-, vuoka-, soppa- tai pataruokiin.
Eikä edes lautasmallin pääruoan tarvitse sisältää lihaa tai lihankaltaisia, vaan kasvisruoka jossa on edes jotain valkuaista riittää
hyvin.
Puhumattakaan sallitusta ja terveellisestä täysjyväpuuroateriasta, johon lisäksi riittää salaatti, maito, leipä ja levite

Valtionhan ei tarvitsisi tukea aterioita ensinkään. Lähes ilman kun saa, niin on turha valittaa ruuan laadusta. Ja on opiskelijan oma valinta käyttäkö opintolainansa illalla kaljoitteluun vai syömällä kaksinkertaisen liha/kala-annoksen.

Toisaalta THL suosittelee neljäsosaa lautasesta lihaa/kalaa. Jos siis haluaa syödä suositusten mukaan, niin puurolounaspäivänä syödään illalla tupla-annos lihaa/kalaa ja jätetään ne kaljat juomatta.