Vieras kirjoitti:
Et kai vain noin karppaajana koita väittää, että suklaapatukka on terveellisempi koska siinä on rasvaa?
En. Vaan sitä, että rasva sisältää n. kaksinkertaisen määrän energiaa kuin hiilihydraatit. Jos siis syöt suklaapatukan sisältämän energiamäärän verran kaurapuuroa, tulet syöneeksi paljon enemmän. Toiseksi, se kaurapuuro nostaa verensokeria enemmän, jolloin insuliinin vaikutuksesta saa kylläisen olon nopeammin.
Vieras kirjoitti:
Muistaakseni aivot nostavat insuliinia vasteena glukoosille, josta päästään seuraavaan juttuun
Kyllä, mutta jo pelkkä (minkä tahansa) syöminen nostaa insuliinia, ja 100g proteiinia nostaa insuliinia saman verran kuin 100g hiilihydraatteja.
Vieras kirjoitti:
Sakkaroosi ilman ravintokuitua niinkuin vaikka limsat ja karkit ovat yhtä tyhjän kanssa, se happisidos katkeaa jo suussa. Glukoosiosa sakkaroosista on siitä kiitollinen, että se mitä ei käytetä heti varastoidaan pääasiassa glykogeeniksi. Fruktoosi taasen on melko haitallista sokeria nimenomaan koska se pitää käsitellä maksassa ja sen sivutuotteena syntyy mm. happoja ja rasvoja. Vertaus viinaan ei ollut huono..
Katkeaa siltä osin kuin syljen amylaasi
riittää sitä pilkkomaan. Jossain imeskeltävissä karkeissa näin saattaa toki käydä, mutta muissa ei juurikaan.
Vieras kirjoitti:
En ole perehtynyt glykeemiseen indeksiin, mutta nopealla wikisilmäyksellä se on melko nurinkurinen siihen nähden mikä on hyväksi.
Käytännössä se on suhdeluku (joko suhteessa glukoosiin tai vehnään) kuinka nopeasti ruoan hiilihydraatit muuttuvat vereen glukoosiksi.
Glykeeminen kuorma sitten on se käytännön vaikutus verensokerin nousuun. Korkea GI ja paljon hiilihydraatteja = korkea GK. Korkea GI ja vähän hiilihydraatteja = matalampi GK.
Vieras kirjoitti:
Valottaisitko vielä vähän valottaa tätä insuliinikierrettä, en oikein tajua mitä haet takaa. Normaalisti toimivassa elimistössä ei tuota verensokerin pudotusta insuliinin toimesta tapahdu. Oltaisiinko tässä jo pikkuhiljaa sen alkuperäisen kysymyksen vastauksen juurilla?
Juurilla ollaan. Siis nimenomaan terveessä elimistössä tuo pudotus tapahtuu. Ne keillä sitä ei tapahdu, ovat ykkös- tai kakkostyypin diabeetikoita.
Insuliinin määrä veressä mukailee glukoosin määrää. Mutta koska insuliinineritys on reaktio verensokerin tasoon, insuliinia erittyy aina vain enemmän (elimistö pyrkii "liikamäärään"), kunnes verensokeri kääntyy laskuun, jonka jälkeen eritys vähenee.
Kun verensokeri saavuttaa normaalitason, on insuliinia edelleen liikaa ja verensokeri putoaa normaalitason alapuolelle. Eli, mitä korkeampi sokeripiikki, sitä korkeampi insuliinipiikki ja sitä alemmas verensokeri putoaa insuliinipiikin seurauksena. Ja kun verensokeri ja insuliini ovat alhaiset, pitää taas syödä.
Tässä sitten tulee ongelmaksi se rasvaton laihduttaminen, jossa ruoan glykeemistä kuormaa saatetaan kasvattaa korvaamalla rasvakaloreita hiilareilla, eli tuotetaan korkeampia sokeripiikkejä (kumpaankin suuntaan). Laihduttamisen ajan tuo vielä voikin toimia, koska elimistö hyödyntää tehokkaasti rasvaa ja hiilareiden saanti on rajoitettua, mutta paluu normaaliin (entistä rasvattomampaan) ruokavalioon sitten viimeistään tuo tuon mainitun glykeemisen kuorman ongelman.
Vieras kirjoitti:
Kroppa säätelee energiatasapainoaan aina verensokerin perusteella. Energiatarve riippuu aktiviteeteista.
Elimistöllä on useampia kylläisyyshormoneita kuin vain tuo insuliini. Eräs merkittävä sellainen on leptiini, joka karrikoituna toimii samoin kuin insuliini - mutta rasvalle. Rasvakudos erittää leptiiniä, ja käytännössä katsoen leptiinitaso kertoo elimistölle sen kuinka paljon varastorasvaa sinulla on. Nyt ongelmaksi muodostuu tuo korkea glykeeminen kuorma ja korkea insuliini, sillä insuliini estää leptiinin tarttumisen reseptoriin. Vaaka voi kertoa, että olet 170cm ja 110 kiloa, mutta elimistösi kuvittelee sinun olevan 170 cm ja 35 kiloa, koska se kuvittelee, ettei leptiiniä erity kun se ei tartu reseptoriin.
Energiatarve toki riippuu aktiviteeteista, mutta kehosi paikkaa sitä energiatarvetta siten, että yksinkertaisesti sitten syöt sen energiatarpeen mukaisesti.
Vieras kirjoitti:
Vihertekstailin vastaukset tonne väliin, ei kommentoidut kohdat itsestäänselvyyksiä. Muuten yleisesti tästä ketjusta aika mielenkiintoista kuinka moni valittelee kilpirauhan vajaatoiminnan olleen syy lihomiseen, ja jos en ihan väärin ymmärtänyt niin se taas oli seurausta erilaisista ihmedieeteistä?
Nimenomaan näistä ihmedieeteistä. Niille ei kenenkään kannata ryhtyä. Kaikenmaailman kitukuurit (etenkin jatkuvalla syötöllä) kyllä pilaavat metabolian helposti.
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
). Itselläni karppaamisen aloituksen pääsyynä oli ennätyslukemiin päässyt elopaino, jonka halusin normaalimmaksi. 
.. Niiden jälkeen lähtikin melkein taju, ja usein olikin otettava päikkärit, jonka jälkeen sitten taas olikin nälkä- todella järkkyä se kierre.. Moisesta olen päässyt eroon ja syön nykyään vain nälkääni, kunnollista ravintoa 
.
.
..
.
. Mieluummin koukussa liikuntaan kuin roskamättöön, heh. Mulla vaikuttaa liikunnan jälkeiseen nälkään/ nälättömyyteen se miten ja mitä olen syönyt aiemmin sinä päivänä, kuinka pitkä aika syömisestä on ennen liikuntaa sekä myös minkälaisesta liikunnasta on kyse ja sen kestosta. On kuitenkin eri asia esim käydä jossain yhellä tanssitunnilla kuin vaikka vetää joku kombo, johon sisältyy esim kuntosalia, kävelyä (todella reipasta) ja vaikka tota tanssiakin ja kesto on 2-3h.. 
