karppaus.infon arkistoitu foorumi

Aivan, kuten itse minulle kirjoittamassasi yv:ssä kerroit, että tekstini ovat "alararvoista".

Papan teksteistä minäkin pidän. Pappa on todellakin perehtynyt aiheeseen, nostan hattua. Samoin Wi:n superälykkyyttä arvostan, Elsin mahtavaa tietämystä kolesteroleista, Ilkan tietämystä rasvahapoista, Elkan pisteliään terävää tietoa rasvoista, Chimanin vaatimatonta, mutta niin asiantuntevaa otetta, Poppamiehen intoa.

Mutta kuten sanoit, Ari: minun tekstini ovat "alararvoista" - miksi siis tarraat niihin?

edit: korjattu lainattu teksti eksaktiin muotoon.

Ja mitä taas tulee verputkiloijen tukkeentumiseen niin tuosta alkajaisiksi... ai että missä siellä on se kauheen kova maitorasva... (ei missään... eikä se energiakäytösä mithän tuki vaan palaa ihan ilosesti eikä sitä (niitä mansikin rasvahappoja) ole millään lapulla korvamerkitty elimistössä haitalliseksi... koko roska on ihan huuhaata, ihiminen voep vaikka elää liki voilla koha hiuka saa sekaan muutaki... "heiniä yms")

ja kahtoo nyt ihan vaikka ottalampun kanssa niitä nuolia... mistä on peräsin VLDL ja LDL... neet muuten ei tule sieltä sualesta mistä se voi kulkee ihan muualle...

http://www.biocarta.com/pathfiles/h_LDLPathway.asp

ja löytyypi muutakin:
(on muuten eräs kohta jossa löytyy NSAID, COXIBIT ja prostaglandiinisynteesi, ihan mielenkiintoseen kohtaan vaikuttavat nuo kaikki viattomat pikku lääkkeet... noin sivuhuomautuksena kun sattu silmään: http://www.biocarta.com/pathfiles/h_eic ... athway.asp )

http://www.biocarta.com/genes/Metabolism.asp

ja tuoltahan sitte pääsee muihi juttuloihin...
http://www.biocarta.com/genes/index.asp

minä kun olen lukenut noita sinun juttuja ja sinä suosit paljonkin kalaa etenkin rasvaista kalaa, juuri niiden rasvahappojen takia.

mutta nyt ..panetko leikiksi?
kysehän oli terveyttä edistävästä (veren arvoihin myös) rasvan määrästä ja laadusta

_________________
Mukana ollut yli 19 vuotta.
Minun ennen ja jälkeen kuvat.
HH on aika vähissä, keltuaista, lihaa, kalaa. Olen öljytön ja en syö viljaa, pähkinöitä, hedelmiä ja vihanneksia. C:tä otan vielä purkista.

Voisiko joku MODE siirtää tämän Taistelutantereelle? Ei sillä
ole mitään tekemistä tämän osion kanssa.

-yupik

Ehdit ensin, ajattelin aivan samaa. Toivottavasti aloittanut vieras, joka ei halunnut riidellä ja aivan oikein aloitti sen täällä, sai vastauksen kysymykseensä.

_________________
"Remember, eating fat is not what makes you fat, it’s the inability to burn fat that makes you fat." Rosedale
"I will never be hungry again"

Kyllä mutta mitä pahaa on voissa? Kunhan saa monipuolisesti rasvaa niin awot... kyllä siihen voi vaikka lusikoida voita kunhan saa muutakin. Itseasiassa voissa saattaa olla paljonkin hyvää.. on lyhykäsiä tyydyttyneitä.. on lehmän pötsissä syntyneitä transrasvoja jne...

Silloin kun ihminen ei syö mainittavia määriä nopeita hiilihydraatteja ym teollisuusmoskaa pysyy maksa kondiksessa ja kun rasvaa käytetään pääenergialähteenä on oikeastaan sama mitä niistä poltetaan...tyydyttyneet ja yksityydyttymättömät ovat erinomaista yksinkertaista poltettavaa. Sillä mikä jonkin rasvahapon sulamispiste on ei ole paljoakaan merkitystä. paitsi kun PaHa:n tyyliin katsellaan viemäriin hyytyvää kinkun paistorasvaa ja kuvitellaan että noin se tukkee veriputkiakin se PaHa rasva... pitää muistaa miten rasvaa kuljetetaan elimistössä!!! Otetaan sitä sitten varastosta tai ravinnosta poltettavaksi ja muuhun. Sillä ei ole mitään tekemistä sen meidän silmillämme näkemän fysiikan kanssa kun katselemme kovaa voipakettia jääkaapissa tai juoksevaa oljyä pullossa... ne ovat silloin nimittäin aivan eri olosuhteissa... elimistön biokemian ja fysiologian ulkopuolella antamassa meille vain harhakuvitelmia asiasta -- syödään vaikka kynttilää. Toki vanhakantainen kovarasva -pehmeä rasva on aika hassu ja harhaanjohtava... kovaa on niinko yhen herran pähkinät.

EDIT: ai niin se kala... niin... "syökää sitä kalaa"! Koska tarvitsemme moniin, hyvin moniin, tarkoituksiin "rakennerasvoja" joita kaikkia ihmisen elimistö ei kykene valmistamaan. Yksi sellainen on alfalinoleenihappo ja/tai sen johdannaiset EPA ja DHA joita on saatava aivan muuksi kuin polttoaineeksi. Toki, saa niitä toki muustakin kuin kaloista mutta... esim EPA ja DHA synteesi alfalinoleenihaposta on aika rajallista ja niitä saa kalasta aika helposti. Tuota n6 sarjaa kun saamme kaikemaalilman rasvalähteistä niin kovin paljon suhteessa n3 ketjuun. kala ja muut n3 sarjan lähteet korjaavat niiden keskinäistä saantisuhdetta jolla on olennainen merkitys koska n6 ja n3 ketjut (ja niistähän sitten edelleen mm eikosanoidisynteesit (mm prostaglandiinit, leukotrieenit) kilpailevat samoista entsyymeistä. Äh... tällasta tämmösessä ketjussa... hmh

Voissa ei todellakaan ole mitään pahaa. Lainaus Enigiltä:

"Butter

In his study of traditional diets, Dr. Price that butter was a staple among groups that kept herds, and no native peoples at that time consumed polyunsaturated oils. Most highly valued (and especially beneficial for children and expectant mothers) was the deep yellow butter produced by cows feeding on rapidly growing green grass. When Dr. Price analyzed this deep yellow butter, he found that it was exceptionally high in all fat-soluble vitamins, particularly vitamin A. He called these vitamins “catalysts” or “activators” because they are needed for mineral metabolism and for the absorption of water-soluble vitamins. When cows are kept in barns and fed dry feed, the amount of vital fat-soluble vitamins is greatly diminished.

Most of us don’t keep herds these days, but the value of vitamins A and D is indisputable with respect to growth, healthy bones, proper development of the brain and nervous systems, and normal sexual development. Many studies have shown the importance of butterfat for reproduction; substitutes based on vegetable oils have led to infertility. As butter consumption in America has declined, sterility rates have increased. In calves, butter substitutes are unable to promote growth or sustain reproduction, according to an unpublished study submitted to the McGovern Committee on Dietary Goals in the early 1970s.

Although long demonized by the vegetable oil industry and the industry’s spokespeople in the universities, government agencies, and the medical establishment, butter is actually one of the healthiest fats on the planet, and certainly the most important fat in traditional Western diets.

Looking more closely at butter, we see that it has a perfect fatty acid profile. Most of the fats in butter are saturated or monounsaturated, making it very stable. You can sauté foods in butter, even at relatively high temperatures, and it will not break down. Like coconut oil, butter contains medium-chain fatty acids, although in lower amounts. Uniquely, butter contains short-chain fatty acids with immune-stimulating and antimicrobial properties. Butter also contains the right amount and the perfect balance of omega-3 and omega-6 fatty acids."

_________________
"Remember, eating fat is not what makes you fat, it’s the inability to burn fat that makes you fat." Rosedale
"I will never be hungry again"

Sorry, yökkään tähän tähän tilanteeseen relevantin oloista rasvaista juttua verrattain simppelissä muodossa:

Tyydyttyneet, kertatyydyttymättömät ja monityyydyttymättömät rasvat

Rasvahapot rakentuvat hiiliatomeista, vetyatomeista ja happiatomeista. Hiiliatomit atomirakenteessa liittyvät toisiinsa yksinkertaisin tai kaksinkertaisin sidoksin. Näiden sidosten perusteella rasvahapot jaotellaan kolmeen luokkaan:

Tyydyttynyt rasva = ei kaksoissidoksia
Kertatyydyttymätön rasva = 1 kaksoissidos
Monityydyttymätön = 2 tai useampi kaksoissidos

Nythän se kuuluisa, täällä paljon väitelty terveysväittämä kuuluu, että TYYDYTTYNEET rasvahapot lisäävät sydän ja verisuonisairauksien riskiä. Kertatyydyttymättömät ja virallisterveellisen linjan mukaan erityisesti monityydyttymättömät taas pienentävät riskiä. Asioiden yksinkertaistamiseksi puhutaan usein "pahoista" eli "kovista" eli "eläin"rasvoista ja vastaavasti "hyvistä" eli "pehmeistä" eli "kasvi"rasvoista.

Tämä väite ei pidä paikkaansa.

Ensinnäkin. Luonnollisissa rasvan lähteissä rasvan koostumus on usein SEOS ERI TYYPPISIÄ RASVAHAPPOJA. Siis jossain suhteessa tyydyttynyttä, kertatyydyttymätöntä ja monityydyttymätöntä rasvaa. Esim. oliviöljyssä kertatyydyttymättömän rasvan osuus on suuri. Jostain syystä virallisterveellisen ravitsemusvalistuksen mantraksi on vakiintunut "paha eläinrasva, hyvä kasvirasva" (tai vaihda tilalle paha kova rasva, hyvä pehmeä rasva), vaikka rasvan eläin- tai kasviperäisellä lähteellä ei ole paljonkaan tekemistä rasvan rasvahappokoostumuksen kanssa. Esim. possun ja kanan rasvassa on myös suhteellisen suuri osuus (yli puolet) yksittäistyydyttymätöntä ja monityydyttymätöntä rasvaa.

Vertailun vuoksi otetaan nahallinen broileri, rasvaa 10 g / 100 g, ja rasiamargariini 80 % rasvaa (siis 80 g / 100 g)

Rasvahappojen prosentuaalinen osuus (ei siis energiaprosentti, vaan osuus kokonaisrasvasta)

Broileri
Tyydyttynyt 32%
Kertatyydyttymätön 49 %
Monityydyttymätön 20 %

Rasiamargariini 80 %
Tyydyttynyt 26%
Kertatyydyttymätön 49 %
Monityydyttymätön 24 %

Toisekseen. Tieteellinen näyttö osoittaa varsin vahvasti siihen suuntaan, että mikä tahansa rasva vaikuttaa veren kolesteroliprofiiliin suotuisammin, kuin hiilihydraatti. Hyvä yhteenveto aiheesta tässä yhteenvetotutkimuksessa: http://www.ajcn.org/cgi/content/full/77/5/1146

Eri rakenteisilla rasvahapoilla on elimistössä myös erilaisia tehtäviä, kiinnostavia asioita löytyy mm. solukalvojen rakennekuvauksista, solukalvoissa sekä kalvon rakennetta jämäköittävillä tyydyttyneillä rasvahapoilla että kalvon nestemäisiä ominaisuuksia lisäävillä tyydyttymättömillä rasvahapoilla on tärkeä tehtävänsä. Terve solukalvo sisältää molempia rasvahappoja oikeassa suhteessa. Elimistö ei kuitenkaan ole täysin riippuvainen ravinnon rasvasuhteista vaan se pystyy muuttamaan tiettyjä rasvatyyppejä toisikseen helpostikin...


Hiiliketjun pituus

Hiiliketjun pituus vaikuttaa paljon rasvahapon ominaisuuksiin. Lyhytketjuiset rasvahapot ovat jopa vesiliukoisia. Tyydyttyneillä rasvoilla on hyvin erilaisia vaikutuksia veren HDL ja LDL-pitoisuuksiin rasvahappojen ketjun pituudesta riippuen. Esim. steariinihappo (18 hiiliatomia) ei näytä vaikuttavan arvoihin kuinkaan. Lauriinihappo (12 hiiliatomia) taas nostaa lievästi LDL:ää mutta myös erittäin runsaasti HDL:ää. Lyhyt- ja keskipitkäketjuisilla tyydyttyneillä rasvahapoilla näyttää olevan myös muita kiinnostavia ominaisuuksia: ne ovat antimikrobisia ja jotkut niistä saattavat ehkäistä syöpäkasvainten kasvua (täälläkin taisi vilahtaa se tuore ruotsalaistutkimus rasvaisten maitotuotteiden syöpää ehkäisevästä vaikutuksesta). Mm. äidinmaito sisältää näitä lyhyt- ja keskipitkäketjuisia rasvahappoja, niitä on myös maitotuotteissa ja kookoksessa. Elimistön kannalta lyhyt- ja keskipitkäketjuiset rasvahapot ovat energiatuotannossa ”helppoja” ja elimistö näyttää suosivan niitä energiakäytössä.



Kaksoissidoksen tyyppi

Kertatyydyttymättömissä ja monityydyttymättömissä rasvahapoissa hiiliatomien välinen kaksoissidos voi olla tyypiltään cis tai trans. Molekyyli on siis atomeiltaan täsmälleen samanlainen, mutta sen avaruusgeometria on erilainen. Tällaisia sukulaismolekyylejä kutsutaan isomeereiksi. Avaruusgeometrialtaan erilaiset molekyylit käyttäytyvät kemiallisesti eri tavoin, vaikka niiden atomikoostumus on sama.



Tyydyttynyt ja transisomeerinen rasvahappo muistuttavat avaruusgeometrialtaan toisiaan, ne ovat suoria. Cis-isomeerinen rasvahappo taas on kulmikas. Avaruusgeometrialla on tosiaan merkitystä - runsaasti transisomeerisia tai tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävät rasvamolekyylit pakkaantuvat tiheämpään --> niiden olomuoto on kiinteämpi kuin runsaasti cis-isomeereja sisältävien rasvahappojen. Elimistössä rakenteeltaan erilaisten rasvahappojen käsittely on erilaista mm. rasvan energiakäyttöön liittyvässä beetaoksidaatioprosessissa on isomeerikohtaisia eroja. Tyydyttyneen rasvahapon energiakäyttö on ”helpompaa” kuin vastaavan mittaisen transisomeerin. Tyydyttyneen rasvahapon energiakäyttö on myös helpompaa kuin vastaavan mittaisen cis-isomeerin.

Transisomeereja syntyy kasviöljyjen hydrolysoinnissa, jota taas tehdään mm. siksi, että juokseva öljy saataisiin kiinteään muotoon. Hydrolysoinnissa rasvahappojen kaksoissidoksia purkautuu (ketjuun sitoutuu yksi uusi vety) ja tyydyttymättömästä rasvahaposta tulee tyydyttynyt. Valitettavasti aina ei käy näin, osa kaksoissidoksista vain muuttuu cis-tyyppisistä trans-tyyppisiksi. Nykyisin kaiketi kovettamisprosessia voidaan melko hyvin kontrolloida, sillä pöytämargariineissa transisomeereja on vain vähän. Ns. teollisuusmargariineissa niitä sen sijaan on paljonkin ja mm. siksi teollisesti valmistetut leivonnaiset ja einekset eivät ole ihmisen ruokaa.

Transisomeereja syntyy myös märehtijöiden pötsissä ja siksi maitotuotteissa on pieniä pitoisuuksia transrasvaa. Onko luonnon transrasvalla ja teollisperäisellä transrasvalla sitten eroa? On. Teollisessa transrasvassa transsidoksia on melko tasaisesti kaikissa mahdollisissa molekyylin kohdissa. Luonnon transrasvassa taas transsidokset ovat tyypillisesti tietyissä kohdissa molekyyliä. (katso kuva tästä materiaalista sivulta 16: http://www.meraadet.dk/gfx/uploads/Rapp ... UK_www.pdf ).

Huomion arvoinen seikka on se, että kasviperäinen, hydrolysointiprosessissa tyydyttymättömästä tyydyttyneeksi muuttunut rasvahappo ei poikkea millään tavalla vastaavan pituisesta eläinperäisestä tyydyttyneestä rasvahaposta. Kiintoisaa on kuitenkin se, että eläinperäisissä rasvoissa ja luonnon kasvirasvoissa, joissa tyydyttyneen rasvan osuus on korkea, lyhyt- ja keskipitkäketjuisten rasvahappojen osuus on merkittävä. Hydrolysoiduissa, kasviöljypohjaisissa margariineissa osuus taas on vähäinen, sillä lähtötilanteessa öljyn koostumuksessa on runsaasti pitkäketjuisia yksittäis- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja.



Omegat

Ihmisen elimistö pystyy valmistamaan rasvaa myös itse. Ihmiselimistön perustuote on palmitiinihappo, tyydyttynyt rasvahappo, jonka pituus on 16 hiiliatomia. Elimistö pystyy pidentämään sitä tarvittaessa tiettyyn rajaan saakka. Lyhentämistäkin tapahtuu, mutta käsittääkseni lähinnä jostain syystä epätäydelliseksi jääneessä beetaoksidaatioprosessissa (energiakäyttö). Elimistö osaa myös desaturoida itse tehtyä tai ravinnosta saatua tyydyttynyttä rasvahappoa tietyistä kohdista eli tyydyttyneestä rasvahaposta saadaan tarvittaessa tiettyjä yksittäis- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja. Ei kuitenkaan kaikkia: rasvahappoketjun 3. ja 4. hiiliatomin välistä sidosta ja 6. ja 7. atomin välistä sidosta ei ihmisen elimistö pysty muuttamaan tyydyttyneestä tyydyttymättömäksi. Tällaisilla rasvahapoilla on kuitenkin elimistössä tärkeitä tehtäviä (mm. prostaglandiiniketju, ne näyttävät olevan merkityksellisiä myös lipoproteiinien rakenneosina): toisin sanoen niitä on saatava ravinnosta.

Prostaglandiiniketjuista ja oikeasta omega 3 – omega 6 suhteesta on erinomainen artikkeli Weston A. Price säätiön sivuilla: http://www.westonaprice.org/knowyourfats/tripping.html

En lähde tuota nyt kääntämään, mutta asiasta on paljon vanhoja keskusteluita. Ravinnon oikea omegasuhde on kuitenkin terveyden kannalta erittäin tärkeä tekijä – ja suomalaisessa ravitsemusvalistuksessa tätä ei huomioida juuri lainkaan…

Maalaisjärkikommentti

Minusta tällä foorumilla vilahtelevaa rasvankäyttöohjetta turvallisempaa ei olekaan: luonnollista rasvaa mahdollisimman monipuolisesti. Kasviöljyjen tarpeettoman voimakas korostaminen johtaa helposti siihen, että omegasuhteet menevät persiilleen ja lyhyt sekä keskipitkäketjuiset tyydyttyneet jäävät ravinnossa vähiin. Eri lihalaatujen rasvahappoprofiilit vaihtelevat, mutta ovat pääsääntöisesti varsin monipuolisia = hyviä. Kalaöljy on ehkä ainoa, joka ansaitsee alleviivauksen. Jos kala ei kuulu ruokavalioon, kalaöljyä tai kalanmaksaöljyä kannattaa harkita painavasti. Maitorasvan kiinnostavat puolet liittyvät lyhyt- ja keskipitkäketjuisiin tyydyttyneisiin sekä CLA:han (maidon transrasva). Maitorasva ei ole pelkkää tyydyttynyttä sekään.

Hyvä neuvo on myös rasvan ottaminen mahdollisimman jalostamattomassa muodossaan, kasvissa tai eläinpalassa sellaisenaan. Kasvi- ja eläinsolukkorakenteet suojaavat erityisesti herkästi hapettuvia monityydyttymättömiä rasvahappoja.

Tämä oli hieno, kiitos Wi

Kiitos minultakin, Wi!

_________________
"aina pitää ainakin kysyä kuuluvasti"mitä?""

foorumin nopein takinkääntö.

olen pitänyt sinua, sinun tekstien perusteella tasapainoisena kirjoittaja, joka aikaisemmin olet kannattanut monipuolista "rasva profiilia" parempana kuin yksipuolista.
kuten tässä kirjotit:


sitten käännät taki ja sanot (kun kysyin sopivasta eri rasva % koostumuksesta (siis mitä rasvaa minkä verran)):


no ei mitään heti kohta sanot:

kun Wi sanoo:



kuitenkin ole sinun kanssa samaa mieltä noiden "hyvän rasvaprofiilin" ja Wi kanssa saamaa mieltä "vilahtelevaa rasvankäyttöohjetta turvallisempaa ei olekaan" (tarkoittaa varmaan vaihtelevaa).

tätähän olen yrittänyt tänne kirjoittaa, että ei yksipuolista maito voi juusto rasvaa, vaan että saadaan monipuolinen "rasva booli" jossa on myös mukana nämä "maito kovat rasvat"

_________________
Mukana ollut yli 19 vuotta.
Minun ennen ja jälkeen kuvat.
HH on aika vähissä, keltuaista, lihaa, kalaa. Olen öljytön ja en syö viljaa, pähkinöitä, hedelmiä ja vihanneksia. C:tä otan vielä purkista.

Alussa näin.


yllä olevahan noudattelee Pappa:n rasvaprofiilia samoin kuin Wi:n vaihtelevaa rasva lähde koostumusta.
ja tästä joku nostaan HALOON vaikka samaa mieltä ollaan

_________________
Mukana ollut yli 19 vuotta.
Minun ennen ja jälkeen kuvat.
HH on aika vähissä, keltuaista, lihaa, kalaa. Olen öljytön ja en syö viljaa, pähkinöitä, hedelmiä ja vihanneksia. C:tä otan vielä purkista.

kansan ja lääkärin kieli

Vielä tuosta kova rasva sanasta, juttelin viikko sitten yhden miehen kanssa. hänellä oli todettu II luokan diabetes ja korkea verensokeri noin 20. hänelle oli just koulutuksesta tullut lääkäri sanonut hiilihydraatit minimiin ja kovia rasvoja pitää välttää kokonaan. kyllä kovia rasvoja, no kysyin siltä mieheltä, että mitä rasvoja se lääkäri käski välttää “kovia rasvoja, kuten maito voi juusto leivänpäällis rasvat” . niin se oli sanonut “kovia rasvoja” ja sitten luettelo päälle.

Kyllä se on tiukassa lähtemään pois, se “kovia rasvoja“ joihin luetaan nuo maito, voi, juusto
Kun otetaan huomioon että koulutuksesta tullut lääkäri sitä noin puhuu tavalliselle ihmiselle.

Ja vielä kyselin kerman kohtaloa, kaveri sanoi kielletyllä listalla ne ovat.

Näin meitä suomalaisia viedään kielikurssille

_________________
Mukana ollut yli 19 vuotta.
Minun ennen ja jälkeen kuvat.
HH on aika vähissä, keltuaista, lihaa, kalaa. Olen öljytön ja en syö viljaa, pähkinöitä, hedelmiä ja vihanneksia. C:tä otan vielä purkista.

vähän ot nyt,mutta karppi gurut vastatkoon ko mie en tiiä:

eli mietittiin tossa että kun raejuustoja on kahdenlaista, on sitä 2% ja 0,2% niin tuossa vähempi rasvasessa on enemmän prodee ja vähemmän hiilaria,
sama on monissa metukoissa, että vähempi rasvaset ois niinku karppi ystävällisempiä, niin mistäs tuo nyt sit johtuis...
vai onko niin että ne luonnolliset rasvat on korvattu kasvi rasvoilla, vai hää? toivottavasti nyt ymmärsitte ees jotain tästä

_________________
(kato addikti on addikti, vaikka voissa paistais)
Muutoksen kesä!
iHerbistä ensitilaajalle alea 5$ koodilla KAJ788

tuolla kun lukee noita kirjoituksia rasvasta
Mirka kirjoittaa

_________________
Mukana ollut yli 19 vuotta.
Minun ennen ja jälkeen kuvat.
HH on aika vähissä, keltuaista, lihaa, kalaa. Olen öljytön ja en syö viljaa, pähkinöitä, hedelmiä ja vihanneksia. C:tä otan vielä purkista.

Jaahas, täällähän on päästy oikein kunnon tappelun makuun!

Iidalle: Useimmat karpit käyttää niitä normaalirasvaisia tuotteita, koska niiden jalostusaste tapaa olla matalampi - eli niitä on köyhdytetty vähemmän. Raejuusto on sikäli erikoinen, että se on jo luonnostaan aika vähärasvaista, sinä normaaliversionakin...

Arille:

- Koko 3000 karpin parven mielipiteistä en tiedä. Eikun siis tiedän: ihan samaa mieltä me ei olla mistään, paitsi ehkä niistä teollisista transrasvoista.

- Suurin osa karpeista, joilla on asiasta jokin tietoon perustuva mielipide, minä muiden mukana, on silti selvästi eri mieltä tuosta sinun mainitsemastasi 10% kovien rasvojen säännöstä. Se on yksinkertaistus joka on niin väärin, että se pahasti muistuttaa harhaanjohtoa.

- Virallinen puolikin on valmis (kymmenennellä kyselykerralla) sanoo, että he tarkoittavat kovilla rasvoilla tyydytettyjä ja transseja - eivät suinkaan sellaisia, jotka kovettuu jääkaapissa (sen muuten tekee oliviöljykin aika helposti). Ulkomaisessa kirjallisuudessa "kovat rasvat" määritellään nimenomaan kemian puolella juuri tyydytetyiksi ja transrasvahapoiksi. Tosin, siellä ulkomaisissa jutuissa näitä niputetaan jo yhä harvemmin yhteeän, toisin kuin Suomessa

- Mutta tämän jälkeenkin rasvoissa ja virallisen puolen rasvatiedotuksessa kyse on raa'asta yksinkertaistuksesta, vanhentuneesta datasta ja jopa harhaanjohtavasta tiedotuksesta. Niinpä mm.
* kaikki tyydytetyt rasvahapot eivät nosta edes LDL'ää;
* moni (lyhyt) tyydytetty nostaa HDL'ää tehokkaamin kuin nuo Mufat tai statiinit.
* Eikä mikään luonnonrasva ole kokonaan edes kovaa. Itse asiassa moni on yllättävän pehmeää...
* Eikä WHO'n tuoreimman tutkimustiedon mukaan sen enempää kokonaiskolesteroli kuin LDL'kään kuulu yhdeksän merkittävimmän SVT-riskitekijän joukkoon. Se ainoa indikaattori, joka kuuluu liittyy HDL-kolesterolin ja muun-kuin-HDL-kolesterolin suhteeseen. Ja tätä taas sellaiset koviksi väitetyt rasvat kuin voi ja kookosöljy parantavat, eivät heikennä...

terv els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

vai oisko se pitänyt olla alaKarvoista, kun puhe oli sinun vitsistä joka kohdistui mummon "partaan" ja mummon alapään sukuelimien.

se puhe on ala-arvoista MODElta ja hoitsulta vaikka off topic juttuja onkin, ja vaikkakin sinua siitä kehutaan.
tv AP

_________________
Mukana ollut yli 19 vuotta.
Minun ennen ja jälkeen kuvat.
HH on aika vähissä, keltuaista, lihaa, kalaa. Olen öljytön ja en syö viljaa, pähkinöitä, hedelmiä ja vihanneksia. C:tä otan vielä purkista.

etkö huomaa että koko ajan olen puhunut 10% osuudesta rasvahapoista jotka ovat (kovia rasvoja) ja lähtösin NIMEN OMAAN: joita saadaan maito-, (tietenkin myös kerma), voi- juusto.

TÄMÄ rasvajoukko on pieni mutta sitä pitää olla mukana ravinnossa.
tv AP

_________________
Mukana ollut yli 19 vuotta.
Minun ennen ja jälkeen kuvat.
HH on aika vähissä, keltuaista, lihaa, kalaa. Olen öljytön ja en syö viljaa, pähkinöitä, hedelmiä ja vihanneksia. C:tä otan vielä purkista.

Tuleepas fruktoosipiparit mieleen.

_________________
"Remember, eating fat is not what makes you fat, it’s the inability to burn fat that makes you fat." Rosedale
"I will never be hungry again"

Kyllä,luin ja huomasin. Mutta juuri tästä asiasta olen kanssasi eri mieltä. Tuo 10% ei tietääkseni perustu tutkimustuloksiin. Minusta kirjallisuus viittaa siihen, että luonnollisten tyydytettyjen rasvojen määrää ei tarvitse edes ajatella. Ainoa, mikä merkitsee jotain, on että myös Mufaa ja Pufaa saadaan riittävästi. Ja se taas ei runsasrasvaisella ruokavaliolla ole ongelma. Niin kauan kun kaikki rasva ei ole vain ... maitorasvaa. Eikä ehkä sittenkään?