Mirka kirjoitti:
Tuo kerrostalokasvihuone ehkä?
Viittaatko tuohon paremmaksi pistämiseen? Ei, en sanoisi Soylent Green -henkistä kasvitehdashirvitystä vähimmässäkään määrin "ekologiseksi", mutta kun en keksi mihin muuhunkaan voisit viitata.
Mirka kirjoitti:
En tiedä mitä tarkoitat maltillisemmalla lähestymistavalla.
Maltillisempi lähestymistapa olisi aikoinaan tarkoittanut esimerkiksi mono-agri-kulttuurin kestämättömyyden ymmärtämistä, sekä maaperän kunnioittamista, niin ettei sitä vedetä haavoille "kasvukauden" alussa ja aavikoksi "kasvukauden" lopussa. Tähän liittyy myös maan kantokyvyn kunnioittaminen. Permakulttuurin ajatukset, oikein ymmärrettynä (ja ei, niitä ei yleensä ymmärretä oikein, yleisin virhe on pitäminen saman vanhan toistona), ovat hyvä alku tällaisen lähestymistavan ymmärtämisessä, joskin kehittämisen varaa on paljon.
Nyt kuitenkin merkittävä osa maapallon metsistä ja maaperästä on jo tällä tavalla hävitetty, ja tällaisella alueella vie 50-100 vuotta (vähintään) saada edes jotain maaperän tapaista takaisin. Ja ei, tämä ei onnistu yhdelläkään "viljelyksi" kutsuttavalla menetelmällä, uudella tai vanhalla.
Luuletko että tätä olisi Kiinassa hoidettu jotenkin hyvin? Googlaa huviksesi vaikka "
desertification china" ja silmäile tilannetta.
Mirka kirjoitti:
Lainaan sen sijaan vanhaa ihanaa Liu-opettajaani, joka Suomea lomalla kierreltyään totesi: Suomen maatalous on vielä kehittämättä.
Kaikella kunnioituksella Liu-opettajaa kohtaan, toivon ettei Suomen maa
taloutta ikinä tulla kehittämään Kiinasta mallia ottamalla. Itse asiassa olisi todennäköisesti parempi jos koko "maa
talouden" käsitettä mietittäisiin perusteellisesti uudelleen.
Mirka kirjoitti:
Kiina on viime vuosikymmenninä ollut ruokahuollossaan suhteutettuna elintasoon paras esimerkki koko maailmassa, kirjoittaa ruoka-antropologian professori E. N. Anderson. Se on ruokkinut viidenneksen maapallon väestöstä, ja suhteellisesti ottaen hyvin. Kehtysmaaelintasolla on päästy lähelle teollisuusmaiden odotettavissa olevaa elinikää.
Tuossa boldatussa lausessa on niin monta suhteellistusta että koko lauseesta menee tolkku. Miten noin monta kertaa "suhteutettuna" voi olla
esimerkki yhtään millekään? No, sopii sinänsä siihen linjaan, jossa Kiinasta ollaan väkisin tekemässä mallivaltiota vähän joka asiaan - esim. yksilöllisyyden hävittäminen globaalisti ja globaali yhden lapsen politiikka sopii totalitaristiseen korporaatiomaailmanjärjestykseen kuin maihinousukenkä päähän.
Tosin Kiinasta puhuminen menee jo aiheen kannalta aika rankasti OT:ksi. Kiina ei ole, eikä tule olemaan, kovin hyvä malli yhtään millekään kestävälle. Eikä mikään valtio/korporaatio ole sitä, ainakaan ruoantuotannossa. On vain paljon tietoa (joskaan ei välttämättä kunnon synteesiä) ja satunnaisia toimivia (joskin haparoivia) kokeiluja siellä täällä, ja tämä vastaan jättimäistä korporaatiokoneistoa, jolle valtiotkin ovat pitkälle alisteisia, jonka ainoa tarkoitus on muuttaa kaikki rahaksi, ja kontrolloida jokaista elämänaluetta. Muutamat tuhannet, miljoonat, tai miljarditkaan ihmishenget eivät siinä paljoa merkitse.
Noh, lopetan tämänkertaisen vaahtouksen linkillä puheeseen, joka käsittelee tuota koneiston valtaa
Kiinan naapurissa.
Vandana Shiva: Planting the Seeds for Change: Women's Struggle Against Corporate Control of Biodiversity