musti kirjoitti:
Kotiruoka (Otava n. 1950)
”Munat ja niiden säilytys.
Ollakseen käyttökelpoisia munien on oltava tuoreita. Tuoreen munan valkuainen on sitkeä ja kirkas, keltuainen ehjä, kirkas ja pyöreä. Varminta on munia käytettäessä rikkoa kukin muna tyhjään astiaan, jollei munien tuoreudesta ole ehdottomasti varma. Säilöttävät munat on paras tarkastaa valoa vasten. Tuore ja virheetön muna näyttää silloin kirkkaalta ja läpikuultavalta. Muutaman viikon munat säilyvät hyvin viileässä, kuivassa varastossa, munatelineessä, jossa niitä silloin tällöin on käänneltävä, jottei painavampi ja helpommin pilaantuva keltuainen pääse painumaan kuorta vasten.
Pitempiaikaista säilyttämistä varten vesilasiliuos on paras. Säilöttäviä munia ei pestä, ne vain varovasti pyyhitään puhtaiksi etikkaveteen kastetulla pyyhkeellä. Munat ladotaan lasi- tai posliiniastiaan, saviruukkuun tai puupyttyyn mieluimmin pystyasentoon. Kevyt paino pannaan päälle ja huolellisesti sekoitettu vesilasiliuos (1 l vesilasia ja 9 l vettä)
(Never heard, mustin kommentti)kaadetaan munille. Niiden tulee olla kokonaan liuoksen peitossa. 10 l liuosta riittää noin 100 – 150 munalle. Vesilasissa munat säilyvät lämpimässäkin varastossa. Säilyttämisen aikana liuos vähitellen muuttuu valkoiseksi ja hyytyy. Jos se kuivuu, niin että munat paljastuvat, on lisättävä uutta liuosta. Samaa vesilasiliuosta ei voi käyttää toistamiseen. Vesilasissa säilytettyjen munien kuori halkeaa keitettäessä.
Munia voi säilyttää myös karkeaan suolaan peitettyinä. Suola kovettuu kuitenkin helposti, ja munia on vaikea irroittaa suolasta rikkomatta niitä.”

Mä en voinu vastustaa... Täydellisyyteen pyrkivälle.
(Vesilasi =
NATRIUMSILIKAATTI
Na2O·nSiO2 I OTAVA 59510 Natriumsilikaatti 200 g, kiinteä
59670 Vesilasiliuos 300 ml
59670B Vesilasiliuos 1000 ml)
Ihana

Luulen, että harvalta karpiltakaan kuitenkaan löytyy mitään reilua sataa munaa kaapista

Vaikka niitä ehkä paljon kyllä ostetaan mut eihän ne sielä kaapissa pysy

Melekonen potta sais myös olla tolle määrälle.. Osaan kuvitella ihmisten ilmeitä kun ne näkis meidän kaapissa jonku sadan munan vesisaavin
Toi omega3 on kyl jännä taikasana.. Vähän samaa luokkaa ku rasvaton tai joku sydänystävällinen, näillä kaikillahan saavutetaan autuullinen elämä
Itse käryytän kananmunat sekä munakkaat täysin kypsiksi ja ruskistetuiksi, en voi sietää mitään puoliraakoja munia.. Myös keittäessä pyrin saamaan tasapainon raakuuden ja kumimaisuuden välille. Olenkin todennut parhaaksi tavaksi kiehauttaa ensin veden ja sit haudutella kannen alla kypsiksi... Ainoo, minkä paistan kevyesti on munakokkeli, sen pitää olla kosteaa mutta silti kypsää.
Mausteina suolaa (ehkä valkopippuria/chiliä), keitettyjen kans noita ja sinappia nykyään

Voin myös tulisen lämpimästi suositella deviled eggs-nimistä lajia.. Mistä toki on myös sen miljoona versiota.
Rautapannu ois ihana, mut vuokrakämpässä induktioliedellä en uskalla käyttää. Tuntuu että muutenkin on liesi ottanut osumaa meidän reippaassa kokkailussa, edellinen asukki ei varmaan ikinä kokkaillut kotona kun ei neljässä vuodessa ollut tullut naarmuakaan...