karppaus.infon arkistoitu foorumi

Kommentteja Katrille: Proteiini grammoina on järkevän oloinen juttu, koska iso osa siitä mene nimenomaan kropan ylläpitoon. Energian kulutus taas ei ole koosta kiinni, joten sen sopiva mittayksikkö voisi olla muukin? Ja kiva kun Katrikin erottelee useimmin tutkimustiedon mielipiteistä. "Uskon näin " ja "minusta näyttä siltä" ovat ihan jees ja eri mielipiteet kuuluvat keskusteluun, olipa tarkoitus sitten ilmaista oma kanta tai vaikuttaa toisten mielipiteeseen.

Muuten, tiesittekö että Euroopan pitkäikäisimmät elävät Sveitsissä. Ja että muita pitkäikäisiä (valitusta Eurostat ikä- ja sukupuolitilastosta riippuen) löytyy mm. Kreikasta ja Ranskasta. Kaikki ovat perinteisesti noin 40 E% rasvamaita ja kunnon ruokaa suosivia kulinaristimaita ja kaikissa lihan kulutus on Suomea suurempi. Liekä sitten syynä kevyttuotteet ja "länsimainen ruoka" siihen, että näissäkin maissa on elopaino hiljattain alkanut nousta.

Ehkä normaalille ja normaalipainoiselle ihmiselle tuo 40% rasvaa voisi olla hyvinkin sopiva kohtuumäärä.

terv. els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Niin no halusin hiukka tarkennusta noihin kasviksiin leukailemalla, nimittäin jos ruvetaan laskemaan 1-2 grammaa proteiinia painokiloa kohti ja sitten sen mukana yleensä tulee rasvaa, vaikka elintarviketeollisuus on tehnyt parhaansa sen eliminoimiseksi, niin mitkä täsmälleen ottaen ovat ne kasvikset joita voi syödä kilon tai puoli kiloa että pysyttäisiin vielä kohtuullisissa kalorimäärissä eikä tulisi puutosoireita?

Tänään söin 2014 kilokaloria. Protskuja 38%, rasvaa 53%, hiilareita 8% painon mukaan laskettuna. Hiilareita oli 25,6 grammaa ja proteiineja 115 grammaa eli pikkaisen niukanlaisesti.

Hiilarit muodostuivat pääosin kaalista. Söin noin neljänneskilon kasviksia, joista kaali haukkasi suurimman osan. Mukana oli myös tomaattimurskaa, sipulia ja puolikas valkosipulia. Tänään kalsium jäi vähän puutteelliseksi ja ruokasuolaa oli taaskin liikaa.

Niin, käytännössä jos lähtee miettimään että mitä proteiinin ja rasvan lisäksi puristaa niihin niukkoihin kaloreihin joita aikoo nauttia, niin kaikkein tehokkaimmat vaihtoehdot rajoittuvat kaaliin, tomaattiin, kukkakaaliin, kurkkuun, marjoihin ja hedelmiin, mikä olikin vastaus esittämääni kysymykseen.



Juuri tätä minä olen yrittänyt tolkuttaa ihmisille, joista osa on ollut jopa lääkäreitä, huonolla menestyksellä.
Minulla on kokemus siitä, että kaloridieetti invalidisoi ja tuntuu siltä, että koko maailma kulkee silmissä hitaammin ja hitaammin ja että pään läpi pisteltäisiin sukkapuikkoja. Tän kokemuksen tuloksena olen menettänyt korkeimmillaan 500 grammaa. Mutta tiedän tältäkin palstalta (tai siis siltä vanhalta) erään Atkinsia yrittäneen, jolle tuli Atkinsin kanssa samat oireet kuin minulle kaloridieetin kanssa.



Aivan niin, joutuu tekemään kompromisseja.



Kuin myös!

Nopea vastaus kasvis-kysymykseen (oikeesti pitäis kyllä tehdä töitä). Itse syön jatkuvasti ongelmitta lähemmäs kilon kasviksia ja 1,5 g proteiinia / painokilo sekä 30 E% (käytännössä n. 65 g) rasvaa 1700-1800 kcalilla (sis. myös väh. 150 g hh).

Valtaosa vihanneksista sisältää energiaa reilusti alle 40 kcal / 100 g. Valtaosa marjoista ja hedelmistä sisältää energiaa alle 50 kcal / 100 g. Jos syö monipuolisesti sekä vihanneksia, juureksia, marjoja että hedelmiä, kilossa niitä on (valinnoista riippuen) 300-500 kcal.

Suhteellisen vähärasvaiset (rasvaa alle 10 g / 100 g) proteiinilähteet (liha, kala, broileri, kalkkuna, maitorahka, raejuusto jne.) sisältävät keskimäärin 20 g proteiinia 150 kcal:ia kohti. 80 kiloinen nainen, joka harrastaa aktiivisesti punttitreeniä ja yrittää samalla laihduttaa, tarvitsee 1,5 g proteiinia / painokilo eli yhteensä 120 g proteiinia. Koska kasviksistakin saa proteiinia, hän tarvitsee vain 100 g proteiinia noista varsinaisista proteiinilähteistä eli jos hän valitsee monipuolisesti noita suhteellisen vähärasvaisia proteiinilähteitä, hän saa samalla 750 kcal.

Kasviksilla ja lihalla, kanalla, kalalla, maitotuotteilla yms. hän on saanut näin ollen kasaan 1050-1250 kcal. 80-kiloisena punttitreeniä harrastavana naisena hän kuluttaa keskimäärin 2300-2500 kcalia päivässä, joten laihduttaessa hän saa vielä "törsätä" 600-1000 kcalia rasvaan ja muihin hiilarilähteisiin.

Huomatkaa, että 10 grammaa rasvaa sisältää keskimäärin 90 kcal. Sillä "hinnalla" saa syödä 5 keskikokoista (yhteensä n. 400 g) tomaattia. Vaihtamalla puoli desiä kuohukermaa puoleen desiin ruokakermaa "säästää" 100 kcal (ja itseasiassa Valion ruokakermassa näyttää olevan VÄHEMMÄN hiilareita kuin kuohukermassa). Itse en huomaa kermojen välillä mitään makueroa.

Pienettären päiväesimerkki sisälsi n. 118 g rasvaa. 10 grammaa siitä olisi alle sadasosa, eli henk.koht. on vaikea uskoa, että sen 10 rasvagramman vaihtaminen esim. 400 grammaan kasviksia tuntuisi hirvittävänä menetyksenä.

Siinä mielessä nimenomaan rasvan kohdalla energiaprosenteista puhuminen kannattaa, että esim. 5 % 2000 kcalista on vain 11 g, mutta 100 kcal --> 100 kcalilla saa syödä jo aikamoisen kasan kasviksia...

Ai niin ja tiedostattehan sen, että mikäli ruokavalio sisältää vain vähän kasviksia, silloin runsas proteiininsyönti lisää todellakin osteoporoosiriskiä (johtuen elimistön emäs/happamuus-tasapainosta -- runsas eläinproteiinin käyttö lisää elimistön happamuutta ja kalsiumin "poistoa" luista, runsas kasvisten käyttö lisää elimistön emäksisyyttä ja kalsiumin "ottoa" luihin). Useimmat vähähiilarisella dieetillä olevat syövät käsittääkseni runsaasti kasviksia, jolloin tämä ei ole ongelma. Itseasiassa jos syö runsaan proteiinin lisäksi runsaasti kasviksia, luut vahvistuvat paremmin kuin jos söisi pelkkiä kasviksia.

ELS -- niinpä, täytyy täsmentää sen verran, että pidän tota 40E% nimenomaan kattona (eli vasta sen ylimenemistä pidän turhana -- olettaen, ettei satuta olemaan hirvittävän paljon kuluttavia kilpaurheilijoita tai vastaavia). Siihen loppuun 60 E% mahtuu vielä oikein mukavasti proteiinin lisäksi hiilihydraattiakin...

Toisaalta kokonaisuus ratkaisee: esim. sveitsiläisten tapauksessa perinteinen sveitsiläinen leipä on täysjyväleipää, kasviksia käytetään aika paljon (vaikkakin juustoon hukutettuna )patikointi on (ollut) kansallinen viikonloppuharrastus, fyysinen aktiivisuus on muutenkin suurempi kuin esim. nyky-Suomessa, ruokakulttuuri on ollut hillittyä (ts. hallitut ateriat eikä mitään mättöateriameininkiä), sodat yms. eivät ole rasittaneet Sveitsiä useampaan vuosisataan ihan kauheasti (ts. ne, jotka nyt elävät 90 vuotiaiksi eivät ole joutuneet lapsena kärsimään pula-ajasta) jne. Nykyään sveitsiläiset teinit ja nuoret aikuiset alkavat kyllä olla aika pulskaa sakkia, toisin kuin ne virkeät ja hilpeät teräsvanhukset, joita siellä kohtaa (enoni asuu Sveitsissä).

Elinikään vaikuttaa moni muukin asia kuin vain ravinto. Esim. suomenruotsalaiset, jotka syövät about samalla tavalla kuin "suomensuomalaiset", elävät keskimäärin pidempään kuin "suomensuomalaiset". Syyksi epäillään mm. hieman erityyppistä sosiaalista kanssakäyntiä (= vireämpää), hieman erilaista juopottelukulttuuria plus ehkä perimälläkin on oma osuutensa asiaan.

Jos nyt kuitenkin vain alle kymmenesosa...

Sama juttu flooran ruokakermassa jokanka havaitsin tänään erinomaiseksi kinkku kastikkeessa, koska on paksuhkoa eikä näin ollen tarvitse ihmetellä suurustamista Nämä kevyt tuotteet eivät kuitenkaan ole parhaita vaihtoehtoja, jos haluaa syödä mahdollisimman luonnonmukaisesti ja vähän pitkälle jalostettuja ruoka-aineita käyttäen, mutta minäpä se haluankin vaan tässä vaiheessa laihtua...




Lääkärini on joskus sanonut, että minä en tule koskaan kärsimään osteoporoosista... varmaan ainut etu tästä järjettömästä ylipainosta

_________________
Entä jos ei edes yritä...

Mielenkiintoista tekstiä Kutrilta. Mehän voisimme täällä mainiosti kokeilla ja vaihtaa kokemuksia, mitä tapahtuu eri rasva/hiilari-osuuksilla, ja minkälaisia käytännön kokemuksia kertyy suhteessa a) painonpudotukseen ja b) koettuun oloon.

Itse syön joinakin päivinä muuten samoin kuin Kutri kuvaili yllä, mutta ilman yhtää viljaa tai perunaa, eli kasviksia paljon ja rasvaa aika vähän. Joskus taas tekee mieli mässyttää sitä rasvaa oikein olan takaa (esim. hollandaisessa yli 100 g), ja siitä tulee aivan mahtava olo! Sitten ei taas tee mieli rasvaa muutamaan päivään. Ja joskus syön hyvin proteiinivoittoisesti, erityisesti jos ei ole aikaa laittaa ruokaa, ja siitä tykkään vähiten.

Kutri, lueskelin tuon liikkujan ravitsemus kirjan vähän aikaa sitten ja mulla ei kyllä jäänyt siitä päälimmäiseksi mieleen, että 1,2 g protskua/ painokilo olisi edes kirjan tekijöiden mielestä suositus. Muistaakseni siellä oli taulukko, jossa oli merkitty 0,8 - 1,2 g/painokilo meille tavallisille pulliaisille. Josta tuo 1,2 laihdutuksen aikana. Sitten siellä oli aika monelle urheilijaryhmälle laitettu suositukseksi kyllä enemmän. Esim voimailijoille 1,2 - 1,8 g/painokilo. Mutta sitten toisaalta siellä oli toinen taulukko jossa oli nuo samat ryhmät ja niiden energiankulutus. Siitä sitten päättelin, että kun en tällä hetkellä kuluta 2500 - 3500 kcal/ päivä niin en luultavasti kuulu tuohon urheilijaryhmään vaikka puntilla käynkin kolmisen kertaa viikossa. Eli käsitin tällaisen "normaalin liikkujan" (n. 1 h liikuntaa päivässä) kuuluvan tuohon alimpaan ryhmään.

Eli kuinka ihmeessä voit sanoa samaan aikaan että:
A. Et laihduta
B. Syöt 1,5 g protskua per painokilo
C. Noudatat kys. kirjan kirjoittaneiden suosituksia

Onko tässä nyt kyse samasta ilmiöstä, mistä meitä usein syyttelet... että väität olevasi dieetillä, jonkä määrityksiin et mahdu? 1,5 > 1,2 - vai kuulutko siihen urheilijaryhmään, jonka kulutus on 2500 - 3500 ja sulla on massakausi menossa?

Tämän voi sitten ottaa ihan huumorilla, ei ole tärkeä juttu Ja ehkä ymmärtäisin jos olisin lukenut sen sun kirjan, mutta siihen on NIIN pitkä jono kirjastossa etten ole vielä saanut sitä.

Niin ja jotta nyt en joutuisi tämän kommentin takia pulaan, niin pitää kyllä mainita, että luin kirjan vasta kertaalleen nopeasti läpi ja tämä oli siis se mun käsitys sen suosityksista. Ravitsemustiedekirjankin olen lukenut joskus puolisen vuotta sitten ja ainoa mitä muistan siitä oli että sen kanta ei ollut mitenkään erilainen noihin yleisiin suosituksiin verrattuna. Ehkä noita pitäisi osata lukea kuin piru raamattua tai ymmärtäminen vaatii keskusteluja kirjoittajien kanssa.

Söin hyvin hedelmäisen kanasalaatin lounaaksi, kastikkeena öljyn sijaan limemehua. Olipa nälkä jo kahden tunnin päästä, piti hakea maksamakkaraa ja omena. Yleensä selviän lounaalla iltaan asti. Kaloreita en usko salaatissa olleen tavallista lounastani vähempää, söin kolme syvää lautasellista, yhteensä neljännes broilerista. Eli hiilarit nyt vaan nälättävät.

Misukisu -- kirjamme mukaan proteiinimäärät menevät seuraavasti:

Vähän liikkuva normaalisti syövä (= kulutuksensa mukaan) nainen 0,8-1 g / painokilo
Runsaasti liikkuva normaalisti syövä nainen 1,25-1,5 g / painokilo
Vastusharjoittelua harrastava normaalisti syövä nainen 1,25-1,5 g / painokilo
Laihduttava nainen 1,25-1,5 g / painokilo
Vastusharjoittelua harrastava laihduttava nainen 1,5-1,8 g

Nämä ovat Patrik Borgin "tarkastamat" lukemat. Myönnän, että välillä olen saattanut sanoa vain laiskuuttani ja unohtelevaisuuttani vain yhden lukeman (siis esim. 1,5 g / painokilo).

Viittasin sillä "myöntävät että proteiinin tarve on liikkujilla isompi" -kommentilla johonkin sellaiseen lauseeseen, missä sanallisesti noin todetaan, en mihinkään tiettyyn grammamäärään.

Mirka -- jos noi oli tavallisia syviä puurolautasellisia noi broilerisalaattisi, niin eipä niistä välttämättä mitenkään hirveästi energiaa tule. Tietämättä tarkkoja määriä on tietysti mahdoton sanoa miten paljon niissä oli kaloreita, mutta ehkä seuraavat tiedot antavat jotain suuntaa:

1 iso kukkurallinen lautasellinen vihreää salaattia (siis tyyliin rucolaa, pinaattia, jäävuorisalaattia, romainesalaattia tms.) n. 10 kcal
1 keskikokoinen tomaatti n. 17 kcal
1 pienehkö omena (vrt. Royal Gala) n. 55 kcal
100 g vesimelonia (kuorineen) n. 15 kcal
1 keskikokoinen appelsiini n. 60 kcal

1 keskikokoinen nahaton broilerin rintafile n. 125 kcal

Eli jos koko syömäsi salaattimäärä olisi sisältänyt about ton määrän kasviksia/hedelmiä ja 1,5 broilerin rintafilettä, koko satsin kalorimäärä olisi ollut noin 345 kcal (hiilareita n. 34 g, proteiinia 46 g. Jos hedelmiä tai broileria oli yhtään vähemmän, kokonaisenergiamäärä on luonnollisesti pienempi.

Esim. itselläni tuollaisen annoksen syöminen kerrallaan tekisi jo tiukkaa juuri proteiinin ja runsaan kasvismäärän takia. Lisäksi runsas proteiinimäärä tekisi tossa annoksessa sen, että se kiihdyttäisi aineenvaihduntaa enemmän kuin jos energia tulisi pelkästä rasvasta --> elimistön "hyötykäyttöön" jäävä kokonaisenergiamäärä on pienempi kuin laskennallinen energiamäärä. Päiväsaikaan kun olen fyysisesti ja henkisesti aktiivisimmillani, mulla pysyy nälkä tollaisella kalorimäärällä poissa noin 2,5 tuntia. 500 kcalin annoksella nälkä pysyy poissa aktiivisimpana aikana noin reilut 3 tuntia -- passiivisena aikana hieman pidempään.

Vertailun vuoksi: kunnon louraus (eli n. 2 pientä Ikea-ruokalusikallista tai 1,5 isoa ruokalusikallista eli 20 g) oliiviöljyä sisältää n. 150 kcal, 50 g täysrasvaista maksamakkaraa 135 kcal ja 100 grammaa täysrasvaista fetajuustoa (n. 20 g rasvaa) 230 kcal.

Olen huomannut että ihmisillä (ja nyt tarkoitan ihan tasaisesti kaikkia laihduttajia, ml. Painonvartijat) on taipumusta arvioida kasvisten sisältämä energiamäärä aika pahasti yläkanttiin. Juuri siihen perustuu se, että esim. Painonvartijoissa laihduttavat kuvittelevat syövänsä "ihan valtavasti", vaikka päivän kokonaisenergiamäärät jäävät äkkiä vain johonkin 900-1100 kcal (= mulla aikoinaan). Esim. söin äsken 500 g eli reilun litran ihania belgialaisia mansikoita. Tulin annoksesta ihan kylläiseksi, mutta energiaa sain vain 200 kcal. Vajaan kahden tunnin päästä on taas nälkä ja hyvä niin (pääsee taas syömään... ). Jos sen sijaan olisin syönyt vajaan kourallisen (n. 20 kpl) cashew-pähkinöitä, olisin saanut samoin 200 kcal. Siis vajaa kourallinen pähkinöitä sisältää yhtä paljon energiaa kuin reilu litra mansikoita.

Jaaha, siivoustyöt kutsuvat naapurissa (= pikkuveljen ylppärit). Älkää esittäkö suoraan mulle suunnattuja väitteitä/kysymyksiä, niin en tule tänne besserwisseröimään...

Pakko nostaa hattua kaikille niille, jotka jaksaa laskee kaloreita jokaisesta syömästä sapuskastaan! Ei onnistuis multa, ei vaikka pidän matikasta ja muista luonnontieteistä valtavasti - on vaan jotain alueita elämässä, mistä tahtoo pitää numerot kaukana, jotta sais edes joskus taukoa lukuihin...

Kutrille: neljännes broileri on yksi tavallisimmista lounaistani, ja se ei LEMPO SOIKOON ole mikään "nahaton rintafilee" vaan mieluummin koipi, ja yleensä syön vielä tuplanahat, koska poikani jättää ne syömättä.

Kysyin tarkemmin mieheltäni, joka tuon salaatin teki. Limemehun lisäksi siinä oli vielä öljyäkin. Eli ainut muuttuja normaalilounaaseen oli, että broiskun, öljyn ja vihannesten lisäksi oli vielä runsaasti hedelmiäkin, eli kalorimäärä ei mitenkään voinut olla tavallista pienempi.

Jos minulta kysytään, kumpi pitää paremmin nälän poissa, litra mansikoita vai kourallinen pähkinöitä, niin pähkinät. Silti mansikat ovat niin sikahyviä, että ottaisin ne mansikat, ja varautuisin välipalaan..

Ihanaa ett tulee kesä!

Niin siis oletko joskus syönyt täsmälleen samanlaisen salaatin (ts. juuri niin paljon broiskua/nahkaa/öljyä) ilman hedelmiä?

Keskikokoinen koipireisipala nahkoineen sisältää noin 160 kcal eli n. 30 kcal vähemmän kuin esimerkissäni ollut broileri. Jos et huomannut öljyä salaatissa, sitä ei varmaan ollut kauhean paljon? Eli on mahdollista, että toi kalorimäärä oli kuitenkin about sama kuin edellisessä esimerkissäni.

Tutkimuksessa, joissa ihmisiä tarkkailtiin laboratorio-oloissa ja heille syötettiin erilaisia ruoka-aineita, todettiin että ainoastaan se, mikä aterian kokonaiskalorimäärä oli, ratkaisi sen, koska heille tuli nälkä. Huom! Tutkimuksessa EI tutkittu mikä oli vireystila, tuliko mielitekoja jne. aterian jälkeen, ainoastaan koska seuraavan kerran puhdas nälkä iski.

Esimerkissäsi on niin paljon epämääräisyyttä (paljonko oikeasti oli hedelmiä -- pilkottuna ja muun salaatin seassa pienempikin määrä voi tuntua valtavalta, paljonko oli tarkalleen ottaen öljyä, mitä teit ruoan jälkeen -- makasitko sohvalla vai puuhailitko puutarhassa, paljonko sitä broileria oli jne.), etten esim. itse lähtisi vetämään sen perusteella vielä mitään johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen. Myös psyyke voi vaikuttaa -- koska söit ne hedelmät ja lähtöolettamuksenasi oli että "hedelmät saavat nälän tulemaan nopeammin", saatoit tarkkailla nälän tunteen syntyä herkemmin ja kiinnittää enemmän huomiota aikaan aterioiden välillä, kuin jos ateria ei olisi sisältänyt hedelmiä.

En ole puoleen vuoteen laskenut omia ruokiani kuin alle 10 kertaa esimerkin vuoksi. Se 8-9 kk jonka aikana ruokia laskin, opetti kyllä aika hyvin huomaamaan, miten helppoa ruokamääriä on arvioida väärin. Ihmeellisen pienet ateriat voivat sisältää huikean paljon energiaa ja päinvastoin.

Itselläni nälkä tulee kyllä ihan yhtä nopeasti niin pähkinöiden kuin mansikoiden jälkeen, mutta syöntivaiheessa pähkinöitä on turhan helppo syödä enemmänkin kuin just ton kourallisen. Toisaalta itse saattaisin valita ihan molemmat...

Mulle liiat hiilihydraatit aiheuttavat tutisevan hiilihydraattihimon, joten en viitsi turhaan läträtä viljoilla ja hedelmillä.

Toisinaan syön hedelmiä tyhjään vatsaan tuntia ennen varsinaista ateriaa.

Tuo näläntunne on insuliiniresistenteillä ihmisillä häiriintynyt. Tälle dieetille ajautuvat ja tämän koekvat omakseen juuri ne, joiden sokeriaineenvaihdunnassa on häikkiä. Normaalipainoisille ja terveille ihmisille Kutrin opit sopivat varmaan vallan mainiosti.

Lihovatko semmoiset ihmiset, joiden sokeriaineenvaihdunta on kunnossa, onkin sitten toinen kysymys.

Olen tehnyt vastaavan kokeen ennenkin samoin havainnoin. Isommasta kalorimäärästä huolimatta nälkä tulee aikaisemmin, jos hiilareita on enemmän kuin vähän.

Sokeriaineenvaihdunta minulta on tutkittukin, käyrä nousi ja laski erittäin jyrkästi, mutta kuuluu "terveen" rajoihin. Jyrkkä sokeriaineenevaihdunta on ilmeisesti parillakymmenellä prosentilla ihmisistä, ja on filosofinen kysymys, onko se "häikkää" vai vain ominaisuus, joka on syntynyt eri tyyppiseen ravintoympäristöön kuin nykyinen.

Niin tai näin, jaksan ketoosissa paremmin kuin ilman. Jos on tiedossa rankka päivä tms, niin pidän huolta siitä, että syön hiilareita todella vähän. Viikonloppuisin ym. syön hedelmiä vapaammin. Silloin ruokamääräkin kasvaa suuremmaksi, mutta eipä se välillä haittaa, kun olen lähinnä ylläpitovaiheessa jo.

Siinä tapauksessa McDonald's ateria on maailman vähäkalorisin ruoka. Tutkimuksessahan on monia virhelähteitä, mm. otoskoko ja se miten "puhdas nälkä" määritellään.

Kuten olen sanonutkin täällä aikaisemmin, hiilaristilla nälkä iskee, mutta protskuaterian jälkeen nälkä hiipii. Hyvähiilarisella kasviskaalilaatikolla (518,79 kcal/annos) selviää kuusi tuntia, mutta koko ajan on pikkaisen nälkä. Tänään söin makrillia aamupalalla (681,57 kcal) eikä ole lainkaan nälkä, mutta olo ei ole kyllä kauhean kylläinenkään (ei pitäisikään olla).

Mäkkiaterian jälken todellakin nälkä taas iskee ja silloin pitää "ensiapu" olla lähellä. Nyt Atkinsilla eka kerta elämässäni MUN JÄÄKAAPISSANI ON TAVARAA eli säästän jotain huomiseksikin, ei tarvitse syödä sitä aina tyhjäksi. Nälkä ei "iske" eikä yllätä, vaan nälän tulon voi ottaa ihan lokoisasti sillä se ei pahene "kriittiseksi" kuin joskus kahden-neljän tunnin säteellä.

Me ollaan miehen kanssa laihduttu vuodessa yhteensä 50 kiloa alakarpaten. Ei olla nähty nälkää, ei laskettu kaloreita, ei riuduttu, ei väsytty, ei jouduttu etsimään päänsisäisiä vihollisia eikä jouduttu analysoimaan näläntunteen aitoutta. Syöty on. Ruhtinaallisesti. Meistä ei kummastakaan olisi ollut dieetille, joka rajoittaa kaloreita.

Meille tämä on siis sopinut mainiosti. Kalori saa mun puolestani olla kalori. Syön sen.

Tätä on vaikeaa selittää ihmiselle, joka ei ole koskaan ollut kovin ylipainoinen eikä koskaan kokeillut tällaista dieettiä. Se tunne, mikä tuli heti dieetin alusta lähtien: ei mielitekoja, ei syyllisyydentunnetta eikä turhia analysointeja, sai syödä niin paljon kun halusi, ja samaan aikaan paino putosi. Minulle merkittävän ylipainoisena se oli mullistava kokemus.

"Kalori saa mun puolestani olla kalori. Syön sen."

IHANA LAUSE!

Kuten kaikki muukin tässä maailmassa, nämä laboratoriotulokset ovat suunnattu normaaleille, terveille ihmisille jotka eivät juurikaan dieettejä kaipaa. Minä olen sen verran käytännönläheinen ihminen, että mä en voi kuvitella mitä tuollaisella tutkimuksella uskotaan saatavan aikaiseksi.

Mä voin sanoa omiin kokemuksiini perustuen että jotkut ihmiset syövät kuin hevonen eivätkä liho. Näenhän minä ihmisiä limupullon, kaljamäyräkoiran ja jäätelön kanssa liikenteessä! Joko jossain on hirveä varasto kaljaa, jäätelöä ja limpparia ydinsodan varalle tai sitten nämä ihmiset syövät ja juovat epäterveellisesti ja ovat lihomatta.



Jeh, SE laboratoriokokeista!

Se on varmasti totta, että ylipainoisuuteen liittyy kyvyttömyys tunnistaa/kokea aitoja nälän-/kylläisyydentunteita. Niin kuin Patrik Borg sanoo: tällöin elimistön "ruokakellon kalibrointi on pielessä".

Olen viime päivinä lueskellut dopamiinista/serotoniinista yms. ja pohdiskellut niiden merkitystä yhteen sun toiseen ilmiöön/inhimilliseen toimintaan. Mieleeni on tullut, että mitäpä jos (= ihan puhdasta spekulaatiota) monen ketoosidieetillä olevan havainnot mielitekojen vähenemisestä ja energian lisääntymisestä liittyvätkin ihan suoraan noihin välittäjäaineisiin (ja vain välillisesti verensokeriin/insuliiniin eikä välttämättä lainkaan ketoaineisiin). Samoin kuin Heikkilän potilaiden havainnot kivun vähenemisestä.

Se, että joihinkin ketoosi "kolahtaa" paremmin kuin toisiin (ts. saa olon tuntumaan paremmalta kuin toisilla), voisi liittyä osaltaan dieetin vaikutukseen välittäjäainetasoihin.

Tämä siis tukisi tieteellisestikin sitä väitettä, että joillekin ketoosidieetit ovat parhaita dieettejä.

Hiilihydraattien laadun parantaminen on hyväksi ihan jokaiselle meistä ja hiilarimäärän kokonaismäärän laskeminen 40-55 E% silloin kun ei liikuta ihan hulluna ja syödään kulutuksen mukaan, on kaikille muille tarpeen --> Jos jollekin ei ole vielä valjennut, en suosittelisi myöskään runsashiilihydraattista (60 E% tai enemmän) dieettiä kenellekään muille kuin ihan sikana (= työkseen) liikkuville.

Ja vaikka aina välilä teitä provosoin ja kyseenalaistan, niin se ei tarkoita sitä, ettenkö olisi valmis muuttamaan mieltäni riittävien "todisteiden" läsnäollessa.

Mutu-vastaisuuteni perustuu myös siihen, että olen esim. itse joskus uskonut voivani loistavasti Painonvartijoiden dieetillä, vaikka jälkeenpäin ajatellen voin todella huonosti ja siihen, että ylipäätään olen nähnyt paitsi itsessäni, niin myös ympärilläni, miten uskomaton ihmisen itsesuggestion voima on -- ikävinä esimerkkeinä ortorektikot, anorektikot, perheväkivaltaa vuodesta toiseen sietävät, kaappijuopot yms. itsepetoksessa elävät ihmiset. Tai samoin mutu-havaintojen luotettavuutta vähentää se, että monissa psyykkistä hyvinvointia käsittelevissä testeissä plasebo-ryhmän vointi paranee jonkinverran ihan vain sillä, että he uskovat saavansa aitoa lääkettä.

Se ei tarkoita, etteikö jotkut mutu-havainnot olisi täysin oikeita, vain sitä, että niihin kannattaa suhtautua varauksella. Jos olette eri mieltä kanssani, keskustelkaa joskus jonkun sellaisen kanssa, joka laihduttaa Painonvartijoissa ties monettako kertaa, on koko ajan repsahtamisen partaalla, syö alle 1200 kcal, palelee ja on keskittymiskyvytön, mutta silti vakuuttaa että "olo on mitä parhain ja saan syödä todella paljon".

Olen omiin kokemuksiini perustuen havainnut että kyllä se vaan on se kulutustaan vähemmän syöminen joka painon pudottaa. Tässä ketjussakin on kysytty, lihooko ihminen, jonka sokeriaineenvaihdunta on kunnossa. -Minä lihoin 107-kiloiseksi, sokeriaineenvaihduntani kunnosta ei tietoa, mutta kyllä se lihominen perustui hiilihydraattien puputuksen lisäksi ihan liian suuriin annoksiinkin, olen aina ollut varsin tehokas lihansyöjä Minun ei siis olisi pitänyt laihtua ilman että jätän hiilihydraatit minimiin ruokavaliossani? 37 kiloa kuitenkin putosi maltilliseen tahtiin n. puolen kilon viikkovauhtia (ei löysää nahkaa, rasvaprosenttimittaustulokset kertovat myös kiitettävästä lihasmassan säiymisestä). Metodeina kalorien laskenta, riittävän proteiinin- ja rasvansaannin tarkkailu, joka automaattisesti jättää hiilihydraattien määrän melko kohtuulliseksi, muttei kuitenkaan alhaisiksi. Hiilihydraatit pääsääntöisesti hyviä, mutta kyllä säännöllisesti tuli nautiskeltua vapaamminkin. Kuulostaako tutulta? Kyllä, samoin teesein on liikkeellä myös Kutri, joskin tietysti yksinkertaistan. Joten tämä vain esimerkkinä siitä, että kyllä Kutrin metodein, vähentäen hiilarit ei minimiin, vaan kohtuulliselle tasolle, on mahdollista laihtua BMI 37,5:stä alle 25:een. Kalorien laskeminenhan ei ole välttämätöntä, mutta itse olen kokenut sen käteväksi apuvälineeksi. Kaloreita en koe rajoittavani sen enempää kuin millään muullakaan ruokavaliolla, ainahan kaloreita rajoitetaan jos ei haluta syödä yli kulutuksen. Nälkää en ole nähnyt "kaloriniilona" kertaakaan, toisin toki kuin Painonvartijoissa, jossa urani loppui lyhyeen. Tämä siis vain yhtenä omakohtaisena kokemuksena siitä, että kyllä reippaasti ylipainoinen ihminen voi toimia täysin kaloriteorian mukaisesti ja laihtua viikosta toiseen n. puoli kiloa n. 500 kcal vajeella, mitä tosin pidän melko huvittavana yksityiskohtana antamatta sille sen kummempaa painoarvoa. Kuitenkin myös runsaasti ylipainoisen, ei-niin-terveen ja dieettiä tarvitsevan aikuisen kohdalla laboratoriotulokset pätevät. En toki voi väittää tietäväni, että näin olisi aina.

Mitäs minä täällä sitten teen julistamassa? Pidän itseäni kuitenkin jossain määrin kohtuukarppina ainakin kontrastina yleisiin ravintosuosituksiin. Yletöntä hiilaripuputusta en koe omakseni, ja tämän hetken hiilarimäärilläni olen sitten kai mediumkarppi. Tästä alemmas tuskin kuitenkaan koskaan menen, enkä koe tarpeelliseksikaan, 100-150g hiilaria vaan on määrä, joka sopivan proteiini- ja rasvamäärän jälkeen jää käytettäväksi, eli kaipa siis kutrin tavoin en _rajoita_ hiilihydraatteja vaan tarkkailen proteiininsaantiani

Mitä tulee ihmisiin jotka näennäisesti syövät hillittömiä määriä lihomatta, olen itsekin muutamiin tällaisiin vuosien varrella. Kaikissa tuntemissani tapauksissa kuitenkin näennäisen suuret ruokamäärät ovat kertaluonteisia, joko erittäin runsas arkiaktiivisuus sekä liikunnan määrä, tai suurimman osan aikaa vallalla oleva kituuttaminen kompensoivat ajoittaista valtaisaa energiansaantia. Hyvin usein siis on kyse nimenomaan noista Kutrinkin mainitsemista seikoista, yliarvioidaan liikunnan ja arkiaktiivisuuden määrää ja niissä kulunutta energiaa, aliarvioidaan energiansaantia, annoskokoja, kalorimääriä jne. TAI siis toisinpäin, jos väitetään että huolimatta valtavasta energiansaannista lihomista ei tapahdu.

Pitänee rekisteröityä kun ehtii, nyt vieraana.