karppaus.infon arkistoitu foorumi

Näin lienee täsdsä ketjussa ja ja näin se tehdään Ruotsin LCHF-piireissä, mutta ainakin karppifoorumin alkuvuosina täällä kyllä suositeltiin aika runsaasti proteiineja, usein jopa Atkinssina. Ja Atkins, joka viisaana miehenä ei laittanut sen enempää proteiinigrammoja kuin kaloreitakaan ohjelmaansa, hyväksyy vielä 30 E% valkuaiset vaikkei siihen todellakaan pakota (ja joo, se 30% kalorirajoittamattomista valkuaisista on noin puolet virallisista suosituksista). Niin että on karpeissakin neuvojia moneksi, aivan kuten seesami sanoi.

Lisäksi valkuaisen määrään vaikuttaa hiilarimäärät: jos ollaan Atkinssin induktiolla (jota Atkins muuten ehdotti vain ja ainoastaan alkuun) tulee vesiliukoista polttoainetta hiilareista niin vähän, että hiukan isompi valkuaismäärä voi hyvinkin olla paikallaan, ainakin niillä joille se sopii. Se ettei tuo sovi kaikille, sen enempää kuin induktiokaan (meikä mukaan lukien), on sitten toinen juttu.

Ja toisaalta (Atkinssista edelleen ja jo OooTeetä): Se Atkinssin runsaslihaiselta näyttävä mutta rasvainen ruokavalionsa muuntuu Suomessa tosi helposti kauas alle perussetin 50% rasvasta, kun rasvaisten newyorkkereiden ja normipekonin sijaan syödään aloittelijoina sellaista mitä lähikauppa tarjoaa, eli kananfilettä raejuustolla ja rahkalla, eikä tietenkään lisätä rasvaa mihinkään ...

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Ja mikähän tämä nyt taas oli?

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Virallisterveellisessä suositellaan 10-20% (joka vuoteen 2006 asti oli 10-15%) valkuaista ylläpitoruokavaliolla
Tuo virallisterveellinen suositus näyttäisi olevan aika tarkkaan puolet 30 prosentista.

Minkä lisäksi virallisterveellisellä ei laihdutettaessakaan kehoteta pitämään (vieläkään)valkuaisia samoina, eli kalorirajoitetulla virallisterveellisellä laihdutuksella ehdotetaan vielä tuotakin pienempään valkuaisgrammamäärää. Ja tämä muistaakseni löytyi Finelin ja THLän tuoreimmista perussuosituksista. Silloin VT-laihduttajilla valkuaista voi olla paljonkin alle puolet tuosta 30 E% ylläpitokalorimäärästä.

Anna puolestasi lähde ja viralliset suomalaiset prosenttiluvut, jos sinulla on tuosta poikkeavaa tietoa.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Jos kumminkin kommentoin sitä ihan alkuperäistä aihettakin.

Mun mielestä tuo aloittajan kalorivaje on hänen massallaan ihan riittävä siihen, että laihtumista pitäisi tapahtua jos olisi tapahtuakseen. Missään nimessä en tuosta enää vähentäisi kaloreita! Mun mielestä nuo ovat 80kg ylipainoiselle jo todella pienet kalorit.

Hormoniongelmien takia tosiaan toisille laihtuminen on hankampaa kuin toisille, pahimmassa tapauksessa mahdotonta. Onneksi nykyään keskustelijoissakin löytyy sellaisia, jotka ymmärtävät sen, eivätkä syyllistä laihtumatonta. On ihan mahdollista, että teet kaiken oikein, etkä silti laihdu.

Hyviä pointteja. Lisäksi usein reilusti lihavilla on heikentynyt sokerinsietokyky, joten sekin pitää ottaa huomioon syömisissä. Jos ei ota, mennään kohti 2-tyypin diabetesta ja insuliinierityksen vuoksi laihtuminen on äärettömän vaikeaa ellei mahdotonta. Jos syö siten, että verensokeri pysyy mahdollisimman vakaana eikä insuliinia erity varastoimaan energiaa rasvaksi, laihtuminen tulee mahdolliseksi ja helpommaksi. Olen omalta kohdaltani huomannut tämän lainalaisuuden. Kun sen ymmärtää, homma käy paljon helpommaksi ja kykenee helpommin odottamaan elimistön tervehtymistä jolloin laihtuminen käy mahdolliseksi. Hyvä kannustin tässä vaiheessa on verikokeet, joiden avulla näkee hyvin elimistön tervehtymisprosessin vaikkei suurta laihtumista vielä olisikaan tapahtunut.

Liikaa protskuakaan ei kannata syödä sen vuoksi, että liika proteiini muuttuu viimekädessä sokeriksi ja hankaloittaa laihtumisesta, etenkin jos ihminen kärsii insuliiniresistenssistä. Tervekroppaisella tämäkin hoituu helpommin kuin rääkkääntyneellä elimistöllä, joka on vaurioitunut pitkän ajan kuluessa.

Nimenomaan näin päin. Virallinen suositus laihduttajalle sisältää noin puolet karpin prodemäärästä, mikä on liian vähän. Esitit edellä toisin päin. Että karppi söisi puolet virallisesta.

Siitä olen edellisten kanssa aivan samaa mieltä, että kituuttamaan ei pidä lähteä ainakaan pidemmäksi aikaa. Hetkellinen rysäytys (esim. Atkinsin rasvapaasto) ei haittaa, mutta pitkäaikainen kituuttaminen ei ole hyväksi.

1800 kalorilla kuitenkin elää ja syö varsin monipuolisesti ja riittävästi ilman, että mistään tulee puutosta. Jos sillä ei laihdu niin sitten ei.

Minulla on karppaava mies, joka syö juuri kuten minä. Painoindeksi on kuitenkin yli 30. Syömisistä riippumatta lihoo aina kun työssä rankkaa. Jos voi pitää lomaa niin alkaa laihtua, vaikka varmasti syö enemmän. Ilmeisesti stressihormoneista kiinni. Olen hänet ohjeistanut niin, että syödä pitää järkevästi, laihtui tai ei. Järkevän kalorirajoituksen alle ei pidä mennä.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Sairaalloisesti lihavan ei pidä mennä syömisissään laihduttamisen alkuvaiheessa alle peruskulutuksen. Ensin kroppa kuntoon syömällä ja siitä lähtee painokin vähitellen laskuun. Tosin joillain lähtee jo heti paino laskuun tällä tavalla, mutta ei aivan kaikilla.

Jos syö alle perus(kooma)kulutuksen, painoa lähtee läskin lisäksi myös luustosta, rasvattomasta kudoksesta ja muista elintärkeistä osioista. Se taas ei ole pitkällä tähtäimellä järkevää. Monet isokokoiset raportoivatkin siitä, että vasta, kun nostivat syömistensä energiamäärää, alkoivat laihtua. Olen kuullut tämän tarinan niin monta kertaa, etten usko moisiin about 1800 kcal:n kalorirajoituksiin huomattavan ylipainoisilla henkilöillä. Näillä energiamäärän pitäisi ehdottomasti alkaa kakkosella ja vielä mennä reippaasti sen päälle.

Teoriassa kenties laihtuu kun syö vähemmän kuin kuluttaa, mutta tosielämässä se ei vaan mene näin, koska ihmiskehossa on niin hirveän paljon erilaisia muuttujia. Huomattavan ylipainoinen kärsii usein myös elimistön aliravitsemustilasta ja aliravitsemus pitää poistaa ennen kuin elimistö alkaa terveesti luovuttamaan rasvaa. Painoa toki saa pois pienemmälläkin syömisellä, mutta millä hinnalla. Luustosta, rasvattomasta kudoksesta jne. enimmäkseen ja vain vähän elimistön rasvasta. Itse ainakin mieluusti pidän luumassani ja rasvattomat kudokset enkä lähtisi niitä tuhoamaan painonpudotuksen kustannuksella.

Jokainen saa tietenkin mennä ja toimia tyylillään, mutta minä en moisiin liian suuriin kalorirajoituksiin lähde runsaalla BMI:lläni, enkä sitä suosittele muillekaan. Olen sen joskus aiemmin painonvartijoissa tehnyt karvain seurauksin --> painoa lisää 40 kg. Onneksi tiedän nyt hieman enemmän kuin silloin ja nyt kenties osaan toimia hieman oikemmalla tavalla elimistöni hyväksi.

Miksi oletus, että ravinnosta olisi puutetta? Toki näinkin voi olla, jos ruokavalio on ollut aivan persiillään. Mutta kuvittelisin, että monet ylipainoiset ovat seuranneet tilannettaan vuosien ajan ja yrittäneet kiinnittää huomiota ruokavalioon. Silloin kuvittelisi, että ravinteiden saanti olisi pikemminkin keskimääräistä paremmalla tasolla?

Niin tai näin, 1800 kcal saa mahtumaan reilusti lihaa, kalaa ja munaa ja määrättömän määrän kasviksia. Kun prodea tulee reippaasti, miksi kroppa polttaisi energiaksi muuta kuin läskiä? Lihaa tai kalaa tuohon kalorimäärään mahtuisi kokonainen kilo! Ja niistä rehuistahan ei paljon energiaa kerry.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Siksi, että jos kroppaan tulee prodea liikaa, se viime kädessä muuttuu kropassa sokeriksi joka insuliinin ansiosta heikentyneen sokerinsiedon/insuliiniresistensin/2-tyypin diabeteksen vuoksi varastoituu rasvana kroppaan. Insuliini on ainoa elimistön varastoiva hormoni. Siksi niiden, joilla on tätä sokeriproblematiikkaa, ei pidä syödä prodea yli sen määrän, jonka elimistö oikeasti käyttää. Muuten seuraa vakavia terveyshaittoja. Tämä tulee hyvin esille misukisun ketjussa, jossa misukisu heti alkuunsa totesi, että runsasproteiininen ketodieetti tuli tiensä päätökseen terveysongelmien vuoksi. Syy ei nähdäkseni johdu karppaamisesta, vaan liian suuresta prodemäärästä. Tietenkään en voi tietää, mutta otaksun näin olevan.

Karpata voi myös elimistöä parantavasti hiilareiden korvaamisella rasvalla eikä vain suurilla prodemäärillä, joka liiallisena vaikeuttaa ja jopa tuhoaa elimistön mekanismeja jos on taipumusta sokeriherkkyyteen.

Sokeri ei juuri lainkaan varastoidu rasvaksi. Oman kokemukseni mukaan proteiini onkin paras hiilarilähde. Hidas ja tasainen!

Tässä on pelissä ehkä monenlaista aineenvaihduntatyyppiä. Voi ajatella myös niin päin, että jos maksa pukkaa sokeria eikä insuliini toimi, niin syöty rasva meneekin varastoon eikä laihtumista tapahdu vaan lihomista.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Jätänpä nyt tämän keskustelun toistaiseksi tähän, koska minulla on asiasta aivan erilainen käsitys.

Terveellä tietenkin voi olla noin, mutta ei sokeriherkillä.

No tätä on juuri yritetty jo monta sivua ratakiskosta vääntää ja tässä tilassa ei kitukuurit auta.

_________________
"Kukaan kuluttaja ei voi olla niin herkkäuskoinen, että pitää yhtiömme vitamiinivettä terveellisenä virvoitusjuomana." by Coca Cola

Niin, miksipä
Vaikka insuliinikuorman takia?

Seesamilla on selvästi kokemusta ja näkemystä aiheesta. Hyviä kommentteja!

Tuota on tullut mietittyä kerta jos toinenkin. Insuliinikuorman säätely saattaa olla hyvinkin avaintekijä tuossa. Tai pikemminkin insuliinin ja sokerin suhde yhdistettynä insuliiniherkkyyteen. Jos kierrossa ei ole tarpeeksi sokeria, muulloin kohtuullinenkin insuliinikuorma voi olla raskas. (Keto)karppaus sinänsä ei siis välttämättä ole ongelma, jos se ei aiheuta insuliinipainetta.

Eli proteiini pitäisi aina tasapainottaa hiilihydraatilla. Jos hiilihydraattia ei ole paljon, proteiiniakaan ei saa olla paljon.

Minunkin mielestäni aloittajan pitäisi vaan syödä kunnolla ja reippaasti hyvänlaatuista ruokaa ja antaa ajan kulua. Ihan kuten seesami neuvoikin.

Niin ja loppuenergiavaje pitäisi ottaa rasvasta, joka ei heittele verensokeria eikä aiheuta inskan nousua.

Minun käsittääkseni prodea 1g/painokilo enintään, voi jäädä vähän vähemmällekin, hiilarit vielä reilusti vähemmäksi, ainakin inskaherkillä ja sitten loppu energiavaje rasvasta. Näillä eväin saan itse pidettyä verensokerin vakaana ja näin olen kuullut muidenkin saaneen samat terveyshyödyt.

Inskaongelmaisten pitäisi syödä siis siten, kuin vielä joskus 1900-luvun alkupuolella ja lapsuudessani kehotettiin diabeetikkoja syömään. Silloinhan sanottiin, että sokerit veks jne. Hiilarit lähinnä kasviksista ja loppu rasvasta. Itse siis noudatan isoäitini aikaisia syömisoppeja, jotka toimivat edelleen kaikesta muusta media- ja lääketehtaiden infoista huolimatta.

Mistä olet saanut noita vanhoja ohjeita, olisin kiinnostunut
Miten käytännössä syöt, tarkoitan eri makrosuhteita

_________________
16 vuotta karppilassa!
Hetki hetkeltä eteenpäin!

Hyvä perusteos on ruotsalaislääkäri Annika Dahlqvistin kirja karpin tapaan sekä Lars-Erik Litsfeldtin kirja diabetes- ei kiitos. Molemmat löytyvät karppikaupasta. Hyvä perusteos on myös kirja: kivikautinen ruokavalio. Näissä kirjoissa selvitetään kansankielellä hyvin ihmisen kehon ja metabolian luonnetta myös kliinisin perustein. Näiden kirjojen lukemisen jälkeen innostuin hakemaan myös tutkimustietoa aiheesta. Olen vielä tutkimusmatkalla - oikein mielenkiintoisella sellaisella. Em. kirjat ovat aika samaa kamaa kuin Antti Heikkilänkin kirjat, mutta tutkimusten esittely on Heikkilän kirjoja kenties tutkimuksellisesti selkeämpää ja analyyttisempaa.

Itsekin aivan intuitiivisesti valitsin ton avattaren, joka myöhemmin osoittautui selvästi oikeaksi. Olen lihan- ja eläinrasvansyöjä, jolle viljat ja tärkkelys eivät enää vanhemmalla iällä sovi. Olen vissiin sitä ihmisrotua, jonka elimistö ei ole lyhyiden vuosisatojen kuluessa vielä muotoutunut käsittelemään viljatuotteita, sokeria ja tärkkelystä siten, että kroppani olisi pysynyt terveenä keski-iässäkin virallisin suosituksin. Ei ihme, että suvussani on paljon 2-tyypin diabetesta. Minulla ei sitä vielä ole, olen "vasta" insuliiniresistenssivaiheessa ja taistelen kaikin voimin diabetesta vastaan. Diabetes on äärimmäisen ikävä tauti kaikkine hirveine liitännäissairauksineen. Siksi tässä ketjussa "vaahtoankin" tästä, koska syömisellä voi oikeasti muuttaa omaa elimistönsä metaboliaa terveempään suuntaan ja jopa terveeksi, jos ymmärtää, mistä mikin vaiva johtuu ja mitä pitää tehdä elimistön kuntouttamiseksi.

Näissä kirjoissa on selvitetty tuota mekanismia erittäin hyvin ja kansankielellä. Nyt en muista tähän hätään noita entisaikojen ruokavalio-ohjeiden lääkäri kirjoittajia, mutta nekin löytyy noista kirjoista. Diabetestahan hoidettiin vielä ennen insuliinilääkkeen keksimistä ruokavaliolla melkoisen hyvin tuloksin.

Kiitos vinkistä Seesami!

_________________
16 vuotta karppilassa!
Hetki hetkeltä eteenpäin!

Ihanaa!!

Pitkästä aikaa laadukas ja viihdyttävä ketju. Laittaakaas läskit ja vähemmät läskit kunnolla verta kentälle!!

kekexx, kiitos.

Me läskit yleensä viihdytään juuri tuolla pallispuolella enemmän sen vuoksi, että siellä meillä on hyvä vertaistuki. Toisin kuin täällä verta himoavien normikarppikalojen joukossa.

Provosoiduin sen verran tämän ketjun alkupäästä, etten ole malttanut pitää turpaani enkä näppistäni kurissa itselleni kehittyneestä otsasarvesta johtuen.

Mieletön heitto! Tässähän vatsa pienenee ihan vaan naurusta.
Sä näytät oikein ruokien kanssa parkeeraneen ruudun taa.

Lätkä taiskin loppua jo.