karppaus.infon arkistoitu foorumi

Pitkän elämäni varrella olen elänyt tuollaistakin elämää, siis että syödään isosti kertaluonteisesti (pääasiassa huonoja hiilareita) ja harvoin ja suunnilleen loppuaika ollaan liikkeessä. Tulos: massiivinen lihominen.

Silloin tosin olin vasta 115-127 kiloinen "untuvikko".

Tämä väite on vähän samanlaista kuin mitä terveyskeskuksissa harrastetaan: sinun on kerta kaikkiaan pakko syödä salaa, koska muuten ei voida selittää tätä lihomista!

Hups, siis toi viimmonen oli mun.

Minulle ei auta mikään muu kuin totaalikieltäytyminen karkeista, suklaasta ja jäätelöstä (ja monesta muusta herkusta). Paino joustaa vain ylöspäin. Itse asiassa tämä alakarppaus on ainoa dieetti joka on saanut painon joustamaan minulla myös alaspäin.

En tiedä mistä johtuu, mutta kun huomattavasti ylipainoinen ihminen aloittaa atkinsin, paino putoaa vaikka kalorimäärät olisivat suomeksi sanottuna järkyttäviä. Nestettä aluksi? Varmaankin, mutta se ei selitä laihtumista kuukausien ajan. Ehkä insuliiniresistentti elimistö ei yksinkertaisesti osaa käyttää syötyä rasvaa dieetin alussa, eikä kykene sitä insulininpuutteessa varastoimaankaan.

Juu en väittänytkään, että terveyskeskusten syöt-varmasti-salaa-linjalla olisin, mutta pointti oli vaan se, että kyllä ensisijaisesti kiinnostaisi tietää näiden vähällä syömisellä lihovien energiansaanti ja vastaavasti kulutus, usein kun todellisuus kuitenkin on toinen kuin mutumielikuvat. Pääsääntöisesti uskon kuitenkin lihomisen ja laihtumisen olevan kiinni, niin, ei mistään sen kummemmasta kuin energiansaannista. Olenhan lihonut liikaa proteiineja ja rasvaa saamallakin, tietysti. Ja tosiaan, kyllä sitä on itsekin tullut itseään huijattua, ei sillä

Noh, muotoseikkoihin niin puuttumatta, olkoonkin että oma amatöörin näkemykseni jossain kohtaa on hieman lähempänä virallisia tahoja (ehkä sitten olen sinisilmäinen KTL/UKK-aivopesun uhri... ei vaan, leikki leikkinä) on mielestäni kuitenkin tärkeintä että jokainen löytää itselleen parhaiten sopivan tavan pudottaa painoaan ja varsinkin hallita sitä, ja ihmiskehohan on aivan liian monimutkainen luomus siihen,että kovin raaistavia yksinkertaistuksia voitaisiin yksilötasolla soveltaa.

Anni S

Muutaman päivän nettikäytön minimointi johti siihen, että tämä (ja joku toinenkin) ketju paisuivat niin ettei oikein ole jaksanut alkaa vastailemaan, kun pitäisi sitten jokaiseen asiaan vastata mieluusti.

Mutta anyways, jos nyt ihan lyhyesti tähän kalori vs. muun-tyypin-laskennat ruokavalioissa.

Superlyhyesti: ihan sama mitä lasket, mitä tarkkailet, ei niissä mitään "paremmuuseroja" ole. Kutri voi rukoilla protskun ja rasvan varjelemisen, ja lopun lasketun kalori"vajeen" hiilareilla käyttämisen nimiin. Joku Atkinsilla voi rukoilla hiilareiden määrän laskemisen nimiin. Monet (kuten minäkin) eivät enää laske, vaan syövät mutu:lla. Ei niistä mikään oikea tai väärä ole, who cares.

Mikä on _helpoin_? Mikä on yksilölle _tehokkain_? Siinä on paljon parempia kysymyksiä. Kutrihan vetää lähes zone-tasoista laskemista (vaikka ei laskekkaan enää, jos ymmärrätte mitä tarkoitan). Atkinsilla taas on paljon vähemmän laskemista, joka riittää varsinkin reippaasti ylipainoisilla koska elimistön säätelyprosessit ruokahalun suhteen toimivat paremmin kun sokeriarvot ei heittele ympäriinsä. Lähempänä normaalipainoa joidenkin (monen?) varmaan pitää tarkistaa suhteellisuudentajunsa ihan räknäämällä, että paljonkos sitä tuleekaan syötyä. Mitkään tarkat kalorimäärät siinäkin ovat turhia, kunhan tietää mitä suurinpiirtein on mikäkin.

Ja sitten nämä "tarkoissa tutkimuksissa kalorimäärät ovat aina juuri se laihtumisen ennustava tekijä". WHO CARES?! Mistä lähtien ihmisruumis on ollut tarkka polttomoottori? Mistä lähtien kaivat vessanpöntöstä jätöksesi ja poltat ne, että tiedät paljonko niitä kaloreita menikään "hukkaan" sitä kautta? Käveletkö kokoajan maski naamallasi, että happi/hiilidioksidi suhteen perusteella voisi arvioida kulutustasi? No ei tosiaan.

Vapaana olevan ihmisen päivittäiseen ruokailua ei todellakaan kannata perustaa yksinkertaistettuun kaloriteoriaan. Varsinkin kun tiedetään, että esim. 1000kcal hiilareilla VOI lihota, ja taas 1000kcal rasvaa tai 1000kcal protskua takuuvarmasti laihduttaa (tutkittua on jo vuosisadan alkupuolella muistaakseni). Protskut grammoina, luonnollisia rasvoja niin ettei ole nälkä, ja hyviä hiilareita sen verran kuin kestää ettei tule "huutavaa" nälkää yms. verensokerin heittelyn merkkejä, himoja, jne.. Jos haluaa tiputtaa, niin vähemmän rasvaa. Hiilarirajat täysin yksilöllisiä, toisilla alle 100g, toisilla yli. Kaloreita ei periaatteessa tarvi missään vaiheessa, grammoilla pärjää aivan hyvin.

Mutta pitää lähteä vierailemaan, kiireessä kirjotettu viesti on siis sekava, outo, epälooginen ym. kaikkea mukavaa. Ja on tsiljoonabiljoona asiaa luettavana jotka ovat hiukka tärkeämpiä kuin nettikeskustelut just nyt, niin en varmaan ehdi vastailemaan loogisemmin nyt.

Noihin dopamiinihjuttuihin en osaa ottaa kantaa. Oma fiilikseni sopii hyvin teoriaan, että hiilarivaihteella rasvanpoltto ei onnistu, ja siksi energia loppuu ja on pakko saada koko ajan syömällä uutta. Jos aterian energiasisältö on hiilariköyhää, kroppa polttaakin ruoan rasvaa, ja kun rasva loppuu, on hormonaalisesti helppo siirtyä varaastorasvoihin ilman suurta hormonaalista uudelleensäätöä. Näin ateriaväli voi olla kuusikin tuntia ilman, että verensokeri tunutuisi laskevan. Nälkä hiipii, ei hyökkää.

Tämä teoriapuoli on kiinnostavaa, vaikka pohjimmiltaan aina spekulointia. Mutun kanssa joutuu käytännössä elämään, siksi perimmältään mutu on se kaikkein tärkein mittari.

Itse olen tykönäni spekuloinut semmoista asiaa, että olen ymmärtänyt, että usko nk. liikunnan jälkipolttoon olisi kansan parissa suuri, mutta tieteellisesti lähes olematon. Eli uskotaan, että liikunnan jälkeisenäkin päivänä kaloria palaa enemmän kuin normaalisti ja siksi edistää niin hyvin laihtumista. Spekulaationi on se, entäs jos kysymys onkin liikunnan insuliinitasoa alentavasta vaikutuksesta, joka helpottaisi sitä rasvanpolttoa?

Jos näin tosiaan olisi, niin sillonhan mun pitäis olla hyperlaiha? Kun nimittäin söin kuin tipu ja silti paino nousi... Saatoin esim. syödä pitsan, sämpylän ja pari palaa suklaata (Fasun sininen) + pari suklaapatukkaa päivässä. Kaloreita toki oli reilusti, mutta te kalorien laskijathan voitte sen tuosta pikaisesti laskea (pitsa pakastelataasta esim. tonnikalaa, pepperonia, kinkkua, sämpylä kevyt juustolla/kinkulla ja "rehuilla" - ilman rasvaa). Jos olisin lähtenyt laskemaan painoa pienentämällä vain kaloreita, niin mitä olisin sitten syönyt? Vastaus: perunaa, makarooneja, kasviksia ja hedelmiä, ehkä vähän kalaa/kanaa, joskus harvoin lihaa. Eli en koskaan ole ollut mikään lihansyöjä vaan "puputtanut" sokeria ja valkoisia jauhoja. Onko tämä vähähiilihydraattinen ruokavalio sitten se oikea minulle? En tiedä, mutta tällä olen ainakin päässyt hillittömästä makean himostani... Niin ja kalorien laskijaa minusta ei kyllä tehdä kirveelläkään, koska vaikka laskeminen ja numerot sun muut jutut kuuluu niin työhöni kuin harrastuksiini, niin rajansa kaikella! Välillä pitää pitää niistäkin taukoa...
Tällä keskustelupalstalla lähinnä haluan tukea muilta, en siis kaipaa muiden mollausta siitä, kuinka epäterveellisesti syön! Kun kuitenkin syön nyt tervaallisemmin kuin aikaisemmin!

Juuri tällaista tulkintaa vähän pelkäsinkin, siksi kirjoitinkin, että OMIIN kokemuksiini perustuen. Siis se, että omalla kohdallani en ole kaloreiden toimivuudesta löytänyt aukkoja, ei, kuten myöskin kirjoitin (huomasithan), tarkoita että kuvittelisin tätä voitavan soveltaa meistä jokaiseen. Toisekseen itse en ole koskaan mikään extreme-hiilarihiiri ollut, ainakin tuttavapiiriä tutkailemani perusteella, ei edes kokemuspohjani ulotu täysin ko. tilanteeseen.



Tuossakin tulkitaan väärin ainakin minun kirjoittamaani. Missään tapauksessahan järkevä kalorien laskenta painonpudotuksen apuvälineenä ei tarkoita, ainakaan sen ei _pitäisi_ tarkoittaa pelkästään _kalorien_laskemista_ laadusta välittämättä. Laihduttamistahan ei välttämättä olisi syytä aloittaa kalorien vähentämisestä suoranaisesti, vaan nimenomaan tarkkailemalla mitä itse asiassa syökään. Kun korjaa ruokailutottumuksensa oikeanlaiseen suuntaan, lisää ne pakkovihannekset (heh) sinne ruokavalioon ja syö riittävästi proteiinia, niin on melkoisen vaikeaa syödä älyttömästi yli kulutuksensa. Alkuun pääseminen tässä ei kaikille, tai ehkäpä edes kovin monelle ole helppoa, itsellänikin kyllä ne nälän ja kylläisydentunteet olivat melkoisen hukassa aloittaessani, ja siksi joillekin joskus kaloreiden laskeminen voi olla kätevä apuväline. Missään nimessähän se ei ole välttämätöntä, eikä edes suotavaa jos siitä ahdistuu, ruokavalionsa kun voi saada tasapainoon muillakin keinoin. Tämän siis sanon vain tehdäkseni selväksi, että itse en kalorien laskemisesta puhu oikeastaan lainkaan siinä mielessä, että _vain_ kalorit ratkaisevat (sillä mihin kalorinsa käyttää on TIETENKIN olennainen merkitys, en vain ole vakuuttunut että on pakko karsia hiilihydraatit minimiin, siinä se ero). Siltä kannalta sanomaani ei siis myöskään siis kannata tulkita että kenellekään sanoisin että kuule kyllä ne kalorit on _ainoat_ jotka ratkaisevat.

Pahoittelen muuten esimerkkini epäselvyyttä, tuollaisen tulkinnanhan siitä voi tehdä. Toivon että nyt onnistuin ilmaisemaan itseäni selkeämmin Muuten, vielä selvennykseksi, erotukseksi, whatever.. Periaatteessa kai voisi sanoa, että Painonvartijat on esimerkki systeemistä, jossa ei välitetä vähääkään mitä syödään (mieluiten tietysti perunaa ja leipää) kunhan pysytään kalori/pisterajoissa (ja muistetaan sakottaa siitä kamalasta rasvasta....). Eli tyyli on juuri sitä, että voit syödä juuri niinkuin haluat, kunhan pidät kiinni niistä määristä (Painonvartijoiden sivuillakin muuten taitaa olla esimerkkiruokavalio päivälle, joka siis mahtuu pisteisiin... pari siideriä, ruisleipää, hampurilainen ja jotain vielä: tadaa, 18 pistettä...). Tämänkin takia siis mielelläni ja ehkä fanaattisestikin erottelen itseni pelkkiin kaloreihin tuijottelusta a'la painonvartijat.



Hmm, en ymmärtänyt että oliko tämä kommentti nyt tarkoitettu minulle. Missään tapauksessahan en ole mollannut kenenkään ruokavaliota, enkä edes väittänyt epäterveelliseksi... Tai ehken vaan ymmärtänyt mitä tuolla haettiin, ehket edes tarkoittanut tuota minulle... Joka tapauksessa olen sitä mieltä että hiilihydraattimäärien karsiminen, proteiinin käytön lisääminen ja ei-niin-hysteerinen asenne rasvaan ei varmasti ole huonompi tapa rakentaa ruokavalionsa kuin esim. proteiiniköyhä hiilarinpuputusruokavalio, jota huonompaa en kyllä osaa kuvitella. Noh, ehkä sellainen, jossa kalorit tulevat pelkästä alkoholista...

Nyt lienee aika upottaa nuo ihanat korvasienet kuohukermaan ja nauttia pihvin kera... Ei, meillä ei lasketa enää

Äsh, edellinen olin siis minä, Anni S., ellei käynyt selväksi. Pahoittelen muuten täydellistä eksymistäni threadin varsinaisesta otsikosta vilpittömästi.

Nyt kun asiasta olen jo eksynyt täysin, niin samaan syssyyn pieni meriselitys, heh Yritin jotenkin määritellä itseni, mikäli joku ihmettelee mitä minä täällä oikein pyörin. No, kuten sanottu, minua voinee siis pitää jonkinasteisena mediumkarppina, tai hyvähiilarisena tai mitä nyt tahansa, loppujen lopuksi erotuksena on vain se että ruokavaliooni olen päätynyt lisäämällä rasvan ja proteiinin määrää, ja vain osittain huonoja hiilareita rajoittamalla. Joka tapauksessa koen monessa kohtaa tämän yhteisön ajatukset kohtuullisen lähellä omiani oleviksi, varsinkin on ilahduttavaa että erittäin monelle alakarppaus tuo mukaan myös sen, että käytetyt elintarvikkeet ovat laadukkaita ja mahdollisimman vähän prosessoituja, mikä on aivan huikean hieno ja kannatettava, ikävä kyllä ei suurelle osalle ihmisistä itsestäänselvä asia. Jo pelkästään siitä syystä tulee lueskeltua täältä juttujanne, plus että täällä keskustelukin käy vilkkaana. Sori

Tervetuloa vaan joukkoon iloiseen, kyllä nuilla kriteereillä jo tänne voi tulla hyvin mielin. Sehän on vain taas semantiikkaa, sanooko että on nostanut rasvaa ja proteiinia, vaiko sanooko että on laskenut hiilareita.

Toisinkuin jotkut, ei ainakaan minulla ole hirveänä väliä mille asteelle hiilareita rajoittaa, että kuuluu alakarppaajiin. Jos sinut pitäisi lajitella jonnekkin, niin sanoisin että alakarppaajien alaryhmään nimeltä hyväkarppaajat. It's the thought that matters, voisi sanoa.

Ja Kutrille samasta aiheesta: jos syöt vain 100-150g hiilareita, niin tervetuloa alakarppaajiin. (PS. Sekä Atkinsissa että Zonessa on muutakin kuin aloitus/laihdutusvaiheen ohjeistukset. Et voi sanoa, että jos ei syö alle vaikka sen 100g "ketoosirajan" ei syö Atkinsin mukaan, taikka että jos ei syö 40/30/30 ei syö Zonen mukaan, koska kumpikaan ei ole ylläpitovaiheessa vakiosuhteutettu dieetti vaan yksilökohtainen.)

Jeps. Ei ollu tarkotettu sulle! Mie ite en kuulu Atkinsilaisiin, enkä muihinkaan, vaan olen aloittanut tämän ruokavalion noudattamisen ihan Heikkilän kirjojen perusteella. Vihjeen tästä (ja Heikkilästä) sain työpaikan terveydenhoitajalta, jonka kanssa ihmeteltiin yhdessä, että miksi olen lihonnut. Niin ja en mitenkään siis ole ketoosi hakuinen, vaan syön kyllä vihreetä ja lihatuotteita sekä sitä rasvaakin. Ainoastaan hedelmiä ei ole nyt tehnyt mieli (olen itseasiassa tietoisesti koettanut välttää makeahkoja makuja, kun itselle tuo makeus on heikko kohta - ennen kun eteeni laitettiin kunnon ruokaa ja makeata, niin otin lähestulkoon poikkeuksetta vain sen makean vaihtoehdon...).
Mutta olen sitä mieltä, että kaikki, jotka ovat tarpeeksi avarakatseisia eivätkä sorru mollaukseen ovat sangen tervetulleita! Loppuenlopuksi kun olemme kaikki yksilöitä ja se mikä toimii toisen kohdalla ei välttämättä toimikaan enää toisen kohdalla (tarkoittaa myös sitä, että meillä voi olla myös erilaiset tarpeet ravinnon saannin suhteen).

Ilkka -- Sen ketoosirajaläpän (ts. että useimmat saavat Atkinsin mukaan syödä ylläpitovaiheessakin kork. 60 g hh /vrk ja vain runsaasti liikkuvat sen 90 g hh / vrk tai yli) olen löytänyt Atkinsin virallisilta sivuilta: http://atkins.com/Archive/2001/12/15-973878.html . Joo, Zonessa hiilariannoksia ei nosteta ylläpitovaiheessa vaan energiaa otetaan lisää lisäämällä rasvaa, joten ylläpitovaiheessa ei enää ollakaan 40/30/30 -suhteissa. Silti aterioiden makroravintokoostumuksen pitäisi olla (käsittääkseni) ylläpitovaiheessakin ainakin hiilarien ja proteiinien osalta samanlainen kuin laihdutusvaiheessa.

Toisaalta, jos Zone tai Atkins voivat olla ylläpitovaiheessa täsmälleen samanlaisia, niin mikä erottaa ne toisistaan? (Ts. mitkä ohjeet ovat ne, jotka tuolloin tekevät juuri Atkinsista Atkinsin tai Zonesta Zonen -- vrt. mikä erottaa Katolisen kirkon Ortodoksisesta kirkosta tai Luterilaisesta kirkosta.) Tämä on puhtaan filosofinen/retorinen kysymys, johon ei tarvitse välttämättä vastata.

Syön aina vähintään 150 g hh ja käytännössä useimpina päivinä 180-200 g hh. Ja ton 150 g saan kasaan vaikken söisi muuta viljaa päivän aikana kuin aamukaurapuuron (1 dl Elovena Plus -hiutaleita) -- muina lähteinä kasvikset (ml. hedelmät) ja maitotuotteet. Eli jos vähähiilarisen määritelmä olisi "syö alle 150 g hh / vrk", en täyttäisi määritelmää.

Tosin sun määritelmästi Ilkka taitaa nyt olla vähän eri kuin osalla täällä olevista "alakarppaajista", joiden mukaan vähähiilihydraattisen dieetin määritelmäksi riittää se, että tarkkaillaan hiilarien laatua ja määrää.

---

Tänään tuli mieleen sellainen juttu, että yksi tapa saada vähähiilihydraattiselle dieetille enemmän hyväksyntää (jos sitä nyt kukaan kaipaa), olisi selvittää kunnolla ja realistisesti, ilman turhaa hypetystä, mitkä ovat syyt vähähiilihydraattisen dieetin "toimivuuteen". Uskon nimittäin että yksi syy siihen, että ko. dieettejä dissataan niin kovasti on se, että kärjistetyt väitteet, pseudotieteelliset teoriat jne. nostavat myös avarakatseisempien tutkijoiden karvat pystyyn.

Toisaalta dieetin "hyväksyttävyyttä" (kuten Ilkka jossain sanoi) voisi auttaa todennäköisesti hieman pielessä olevien insuliiniteorioiden sijaan nimenomaan dieetin noudatettavuuden ja hyvien tulosten painottaminen.

Heittämällä fysiikan lakeja uhmaavan "kaloriteoria ei pidä paikkaansa" -väitteen (siis merkityksessä "voit syödä enemmän kuin kulutat ja silti laihtua"), saa vastapuolen ennakkoasenteen muitakin kommentteja kohtaan negatiiviseksi. (Siis miettikää miten itse suhtautuisitte esim. tyyppiin, joka tulee pokkana sanomaan että on elänyt vuosikausia syömättä yhtään mitään ja juomalla pelkkää vettä.)

Jos sen sijaan vastaa kysymykseen "miten laihdutat/syöt?" aluksi vain ja ainoastaan (niin kuin moni teistä sanoo), että "olen dieetillä, joka laihduttaa, jota minun on todella helppo noudattaa, joka tekee oloni virkeäksi ja hyväntuuliseksi ja joka on parantanut rasva-arvojani", muiden on todella paha sanoa siihen mitään (= lyö luun kurkkuun jopa multa, haha ).
Jos muut sen jälkeen haluavat tietää miten homma toimii, niin sitten voi jatkaa että "tarkkailen ruokavalioni hiilihydraattien laatua ja määrää".
Jos senkin jälkeen joku haluaa tietää lisää, niin sitten voi jatkaa että "en yleensä syö sokeria, valkoisia jauhoja, perunaa jne. -- mutta ei mun niitä tee sen puoleen kyllä mielikään".
Ja jos joku siinä vaiheessa hoksaa että olet Atkinsilla/Zonella tms. (ja katsot olevasi oikeasti sillä), niin sitten voit jatkaa että "Joo, ja vaikka joidenkin keskuudessa näillä dieeteillä on jostain ihmeen syystä huono maine, niin mä en ole koskaan laihtunut näin helposti, voinut näin hyvin ja ollut näin terve."

No, noin mä siis itse tekisin, jos pitäisi markkinoida muille vähähiilarista dieettiä. Onneksi ei tarvitse, koska en edelleenkää usko sen autuaaksi tekevään voimaan (ainakaan valtaosalla ihmisistä). Nykyisellään suosittelisin ko. dieettiä vasta kun on kokeillut tätä mun edustamaani "Kultaisen keskitien" -ruokavaliomallia. Ja btw. ei siinäkään tarvitse välttämättä mitään laskea. Itse laskin aikoinaan syömiseni, koska rakastan kaikkia laskelmia (näkisittepä vain kaikki ne laskusysteemit, joita olen nyt kehittänyt kirjanpitoa ja eräitä muita yksityisprojekteja varten, hah hah .

Vanhana besserwisserinä sanon tämän vain nyt siksi, että saan sitten myöhemmin sanoa "mitä minä sanon": insuliiniteoria ("insuliini varastoi rasvaa ja estää sen hyväksikäyttöä --> mitä vähemmän insuliinia, sitä tehokkaammin laihtuu") on vielä yhtä alkeellinen kuin "rasvateoria" ("rasva sisältää runsaasti energiaa ja tuo huonosti kylläisyyden syödessä [huom! kylläisyys on eri asia kuin se, miten kauan nälkä pysyy poissa!] --> rasva lihottaa --> karsi rasva ruokavaliosta --> laihdut") oli aikanaan. Ja samoin väitän, että monet Atkinsin, Searsin, Heikkilän ja varsinkin Montignacin teorioista tulevat tulevaisuudessa näyttämään yhtä epäonnistuneilta kuin "ruoan kolesteroliteoria" ("jos ruoka sisältää runsaasti kolesterolia --> se nostaa automaattisesti elimistön kolesterolitasoja").

Veikkaan kyllä muutenkin, että "viimeistä sanaa" ei ole vielä kolesteroliasioissakaan sanottu, vaan että tulevaisuudessa tullaan löytämään vielä muitakin kolesteroliin vaikuttavia tekijöitä ja kolesterolin tehtäviä. Samoin siis veikkaan, että tulevaisuudessa myös nyt insuuliinitasojen tiukkaa hallintaa yrittävät joutuvat toteamaan, että heidän näkemyksensä insuliinista ja sen tehtävistä oli liian suppea ja yksipuolinen.

Väitän myös, että tulevaisuudessa tullaan huomaamaan, että hiilarien laatu on moninkerroin hiilarien määrää tärkeämpää.
Samoin tullaan huomaamaan, että proteiinin ja hyvän rasvan määrän lisääminen ovat itseasiassa merkittävämmät syyt vähähiilihydraattisten dieettien "laihduttavuuteen" ja rasva-arvojen paranemiseen.
Lisäksi tullaan toteamaan, että se, että joidenkin on tosiasiassa helpompi noudattaa ketoosidieettiä (hiilihydraattia alle 100 g / vrk) kuin edes kohtuuhiilihydraattista dieettiä (hiilihydraattia 150-250 g / vrk), johtuu näiden ihmisten keskiverrosta poikkeavasta välittäjäaine-toiminnasta ja vähähiilihydraattisen dieetin vaikutuksista siihen.

No, samoin veikkaan, että jatkossa tullaan toteamaan, että ainakin osa vähähiilihydraattisista dieeteistä on täysin turvallisia vaikka niitä noudattaisi useita vuosikymmeniä. Toisaalta veikkaan että osa (esim. tietyn rasvakoostumuksen ja vähän kasviksia sisältävät) vähähiilihydraattisista dieeteistä todetaan pitkällä tähtäimellä epäterveellisiksi.

Aika näyttää olenko oikeassa vai en. Veikkaan, että kaikkien väitteitteni todentamiseen menee vähintään 10 vuotta. Ja sitten vain odottamaan ajan kulua...

Tuo sinun dieettisi sopii varmasti sinulle loistavasti, mutta kuten jo totesin aikaisemmin, niin olemme kaikki yksilöitä. En halua etsiä heikkouksia omasta dieetistäsi, mutta omalla kohdallani tuo ei toimisi, koska minun historiani ruan suhteen on aivan erilainen kuin sinun historiasi (olen siis syönyt liian vähän ja vääriä ruokia, koskaan en ole ahminut ruokaani - olen aina viimeinen, kun syö...). Toinen syy on tuo makean himoni. Ehkä saat joitakin "käänytettyä" oppeihisi, mutta luulenpa, että valtaosa meistä on täysin tyytyväisiä omiin valintoihinsa tällä hetkellä.
Niin ja kukapa tietää vaikka juuri sinun ajamasi "kultainen keskitie" todettaisiin epäterveelliseksi joskus. Tiede on ihmeellistä, mutta sen ymmärtämisessä auttaa kummasti jos tietää, ketkä ovat minkäkin tutkimuksen rahoittajia. Onhan tupakkakin todettu riskittömäksi jne.
Kaloreiden laskenta sopii hyvin niille, jotka pitävät kirjanpidosta ja muista vastaavista hommista. Itselle taas nuo aiheuttavat näppylöitä. Pidän sitten haastavammista laskelmista kuten mm. Laplace-muunnoksista, Fourier-sarjoista ja muista, joiden kanssa laskemiseen saa kulumaan aikaa ja joissa se laskeminen on se itsearvo. Näinollen minua ei kiinnosta laskemiset enää kalorien kanssa. Töissä kun saa laskeskella tarpeeksi haastavia juttuja ja sitten vielä jatkaa hieman yksinkertaisemmin harrastusten parissa. Mutta pääasiana, että olet löytänyt itsellesi toimivan ja omasta mielestäsi terveellisen ruokavalion, joka tyydyttää tarpeesi joka suhteessa.
Eli minä ymmärrän, että me olemme kaikki erilaisia (onneksi!) ja siksi en halua puuttua toisten ruokatottumuksiin - kyllä he itse parhaiten tietävät mikä heille sopii ja liika vouhotus asiasta sitäpaitsi aiheuttaa negatiivisen reaktion... Kyllä sen ahaa-elämyksen pitää tulla ihan itsestään ja ilman "käännytyssaarnoja". Tässä siis selvä viittaus uskontoihin ja niiden tapaan saada lisää jäseniä riveihinsä.
Insuliinista puolestaan en voi sanoa muuta kuin, että sokeri ei sille ole hyväksi.

Noh noh, sisälukutaito kunniaan. Ensinnäkin: "To get an idea of typical grams of carbohydrate intake for people of varying degrees of metabolic resistance, see "Carbohydrate Gram Levels and Metabolic Resistance for Maintaining," below.", typical = tyypilliset, eivät mitkään ohjeelliset, ja toisekseen eroteltuina oli neljä eri kategoriaa "metaboliaresistenssin" osalta: 25-40g, 40-60g, 60-90g ja 90+g (eli siis tietenkin hiilareita). Huomaathan, YLÄrajaa ei ole ollenkaan edes merkitty. Vaikka lähes samaa itse kirjoitit juuri nyt, aikaisemmin (ja nytkin) yrität vääntää sen kuulostamaan, aivan kuin se olisi jokin RAJA eikä vain KUVAUS siitä, mihin se hiilarimäärä laskeutuu monilla.

Ehkä matematiikka ei ole vahvimpia lajejasi, mutta myös Zonen osalta saa kyllä vääntää ohjeet vinoon että tulee mielipiteesi mukainen käsitys siitä: mikäli hiilari+protsku grammat pysyvät samoina, ja rasvaa lisätään, ei 40/30/30 enää ole suhde. Lisäksi muistaakseni myös hiilarimäärään oli hienosäätöohjeita, ainakin Zonen verkkosivuilla aikoinaan. Ei sekään mikään kivitauluun nakutettu ohje se 40/30/30 ole, ei edes sen hh/p suhde toisiinsa (jos siis oikein muistan vuosien takaa, jolloin Zonesta tarkkaan luin). Kuitenkin siitä huolimatta, kai sinäkin huomaat ettei esim. 30/23/47 enää ole 40/30/30 (eli jos rasvaa on lisätty mutta hh/p suhde toisiinsa sama).

Vastaanpa kuitenkin, koska olenpas juuri Zonen ja Atkinsin eroista pitkän viestin kirjoittanut zonelife:n keskustelupalstalla aikoinaan. Siinä toin juuri esille sitä, että lopussa kun kaikki muu on ohi, on molempien ylläpito lähes identtinen toisiinsa nähden. Erona on Searsin pelko tyydyttyneitä kohtaan, ei juurikaan muuta. Lopputulokseen pääsyn prosessi on erilainen: toinen lähtee "nollista" ylös kohti y:tä, toinen antaa arvon x josta pitää etsiä itselleen sopiva arvo y. Eli mitä tästä voisi sanoa? Molemmat ovat alakarppi-ruokavalioita. Kieltämättä pelkkää retoriikkaa. Ehkä se sinut itsesikin yllättävästä alakarppi-valaistuksen saavuttamisesta uupuukin, että huomaat että vain retoriikka pitää sinua pois alakarppiudesta.

Voisin vaikka vannoa että jossain puhuit 100-150g tai jotain, mutta se varmaan oli sitten joku muu, joten sovitaan sitten että olet vain hyväkarppi. Paljonkos arviolta söitkään per päivä protskua ja sitä-ehtaa-itseään eli rasvaa?

Ööh lause epämäärä, ymmärrys vajaa. Ainakin minun mielestä alakarpiksi lukeutuu suurin osa hiilarien laatu&määrä tarkkailijoista. Laatutarkkailijoista osa on vain hyväkarppisia. Mutta mikä se ero minun ja näiden muiden välillä siis oli? *etsii omia viestejään joskos jotain kummaa on tullut sanotuksi*

Niin, taikka kärjistetyt vastaväitteet, pseudotieteelliset teoriat haitoista jne. ovat niin kovasti sitkostuneet valtavirran mieliin, että vaikka avarakatseisemmat tutkijat asioista omissa yhteisöissään puhuvatkin, niin se ei kantaudu valtavirralle asti, koska valtavirran median hallitsevat "gurut" eivät kasvojen menetyksen vuoksi voi takkiaan kääntää, vaikka kuinka tulisi todisteita nenän eteen. Niin kauan kun painonhallinnassa takerrutaan kaloriteoriaan ja ohitetaan psyykkiset ja hormonaaliset tekijät mediakeskustelussa, ei moisen kunnon diskurssin tapahtumisesta ole pelkoa. Jenkeissä tällä hetkellä muuten ON menossa kova vääntö. Ja esim. Willett on sanonut, ettei vähähiilarisia dieettejä enää voi olla ohittamatta vaihtoehtoina, mikä jo sinällään on melkoinen edistysaskel, koska tähän mennessä niitä on ollut lähes eettisesti väärin tutkiakkaan.

Lisäksi mitä tulee näihin pseudotieteellisiin ja huuhaa-väitteisiin, niin ei pidä unohtaa, että kaikki uusi on yleensä aluksi huuhaata. Maapallokin on mukamas pyöreä, hah! Ja kiertää Aurinkoa, HAHHAH!

Paitsi niitä on lähes mahdotonta tutkia tieteellisesti, tai ainakin tieteellisen "tarkasti", minkä takia moiset tutkimukset eivät innosta tutkijoita, ja toisaalta eivät saa rahoitustakaan kun eivät taloudellisten intressien mieleen ole lopputuloksiltaan. Ja mitä tulee sinun mielipiteesi mukaan pielessä oleviin insuliiniteorioihin, niin sanottakoon näin että minun mielipiteeni minulle kehittyneestä insuliininkin sisältävästä kokonaisvaltaisesta ihmisen psyyke/hormoni/ruoka yhteisvaikutuksista kyllä pitää insuliinin sisällään merkittävässä roolissa. Tietenkin on niin miljoona eri teoriaa (ja huuhaatakin) jo "levityksessä", että varmaan olet osittain oikeassa käyttämällä sanaa "pielessä".

*Doh* Elä nyt tämmöiseen alennu. Ei siinä mitään fysiikan lakeja tarvi rikkoa, jos sanoo, että "kaloriteoria ei pidä paikkaansa *sovellettaessa painonhallintaan*". Tähän ei tarvitse mitään luonnonlakien uhmaamista, nimittäin A) ihmisruumis ei ole suljettu ympäristö B) ihmisruumis ei ole hukaton polttomoottori C) kulutusta et voi ikinä arvioida normaalielämässä tarpeeksi tarkkaan. Ääriesimerkkeinä on helppo rikkoa kaloriteorian soveltuvuus painonhallintaan tutkimustulosten avulla: 1000kcal dieetti joko hh, p tai r sisällöltään -> osa hh ryhmästä jopa lisäsi painoaan, muissa ryhmissä ei kukaan. Sitten olikos Harvardin alakarppi-tutkimus, jossa ravintola varmisti osallistujien kaikki ruuat (pomminvarmasti paras ikinä tehty ruokavaliotutkimus). Alakarppi-ryhmä laihtui eniten, MUTTA alakarppi+300kcal extraa per päivässä ryhmä laihtui _toiseksi_ eniten, kun taas yläkarppiryhmä laihtui vähiten (eli vaikka söivät 300kcal per päivä vähemmän kuin keskimmäinen ryhmä). Crashboombang, sinne meni yksinkertaistettu kaloriteoria.

Ja btw, niinhän minä sanoinkin, ettet "laske mitään", vaikka "lasketkin". Jos ymmärrät mitä tarkoitan. Jos et, niin selitän: laskit aikoinasi tosi tarkkaan, kuten itsekin aikoinaan Zonella, mitä söit. Pikkuhiljaa opit mitä mikin on, ja enää ei tarvitse "laskea", vaan syöt jo valmiiksi "laskettujen" kaavojen mukaan.

Mitä tulee Kultaiseen Keskitiehen, niin kummasti kaikki yrittävät sanoa juuri sitä omaansa siksi. Minun mielestä sinun valiosi on Kultaisen Keskitien ylärajoilla. Tietty minun Kultainen Keskitie tällä hetkellä on noin 1/1/1 grammoina. Mutta tuohan se vasta onkin Kultainen Keskitie, katsokaa nyt, jokaista tasan tarkkaan saman verran!

No jos "mitä minä sanon" jutuista puhutaan, niin minä ennustin jo vuosia sitten sinun pikkuhiljaa kaartuvan enemmän ja enemmän zonahtavaan ruokanäkemykseen. Ja ei tuo rasvan varastointi ja sen hyväksikäytön esto mitään teoriaa ole, vaan suoraan biokemiasta voit sen tarkistaa: glukagoni/insuliini suhde hallitsee ihmisruumissa pitkälti sitä, mitä käytetään ja mihin tarkoitukseen. Ja vaikka usein sanotaan "vähemmän" insuliinia, niin tarkoitus nyt kuitenkin on "normalisoida" se tasapaino. Mutta kun poikkeustila siinä tasapainossa nykyihmisillä on siellä yläsuunnassa, on suuntana siis "vähentäminen". Mikäli jostakin löydät kommentteja, että "mitä vähemmän sitä parempi", siis ihan alakarppikirjallisuudesta, niin kerro minullekkin. Muutoin kyseessä on vain sinun mielipiteesi, joka kärjistää argumentointia varten. Kaipa sillekkin "väittelyvirheelle" on hieno latinalainen nimitys.

Ja eiköhän tuo "rasvateoria" ollut alunperin nimeltään "kaloriteoria", koska se pohjautui rasvan suurempaan energiapotentiaaliin per gramma, ja sitä kautta pystyi vähentämään syömisiään "vähemmän" jos vähensi rasvaa. Tietty sekin kehittyi sitten pitämään sisällään muitakin teorioita.

Olisi myös hyvä jos voisit nuita "Atkinsin, Searsin, Heikkilän ja varsinkin Montignacin" teorioita ihan nimeltä mainita, niin niitä voisi sitten käsitellä. Mitä Montignaciin tulee, en siihen ole perehtynyt sen kummemmin. Sinällään mitä tuossa toisessa viestiketjussa oli, voisin nähdä sen toimivana kantoajatuksena yhdistelyissä olevan tärkkelyshiilareiden (vai miten se olikaan rajoiteltu) poissapitäminen suuremmilta aterioilta, mikä itsessään siis rajoittaisi selvästi hiilareiden syöntiä. Sekä ketoosilla, että insuliini/glukagoni akselilla, on selviä vaikutuksia hormonitoimintoihin ja vaikka mihin elimistössä (elimistön ilkeä kaikki-on-yhdeydessä-lähes-kaikkeen toimintamalli vaikeuttaa erittelyä aika hyvin). Heikkilän "virheellisiä" teorioita tuli vanhalla foorumilla muutama esille, jotka tarkemmin tarkasteltuna olivatkin sitten osa nähtävästi paikkaansa pitäviä, kun taas yksi oli ihan vain käännöskukkanen.

Puhu vain omasta puolestasi. Tai no, voit puhua varmaan nuilla sanoin myös monen "maallikko"karppaajan puolesta. Ei sitä nyt voikaan olettaa, että asiaan ihan vain ruoka-asiana kiinnostuneiden pitäisi elimistön mekanismeja sen kummemmin osatakkaan. Varsinkin jos tietää, miten monimutkainen mekanismi on kyseessä, josta edes "asiantuntijaryhmänkään" eli lääkärien keskuudessa ei tietotaso ole riittävä suurimmalla osalla keskustelemaan asiasta tarkasti. Kyllä sen käsittely vaatii aikamoista mielenkiintoa ja paneutumista asiaan.

Väitän vastaan. _Nykyihmisen_ ruokatottumusten valossa on ensimmäinen ja tärkein asia hiilarien määrä kuin laatu. Se on ihan sama syötkö kuinka hyvin reilusti yli 200g hiilareita päivässä, se rasittaa elimistöä, piste. Glukoosi on _toksista_ korkeina pitoisuuksina, piste. Varmaan moni on kuullut diabetekseen liittyvistä tsiljoonasta+parista komplikaatiosta. Guess what, korkeat sokeripitoisuudet niitä aiheuttaa. Ja sitten tuli taas semantiikkaa: protskun ja rasvojen lisäys ON yhtäkuin hiilarien vähennys. Kyseessä ei ole mitkään erilliset ilmiöt. Ja sinun käsityksesi "hyvistä rasvoista" vielä pitää sisällään varauksia tyydyttyneisiin rasvoihin, toisinkuin monien rasvaexperttien mielipiteet, joiden mukaan esim. trooppiset tyydyttyneet rasvat ne vasta ovatkin terveellisiä. Luonnolliset rasvat siis lähes kauttaaltaan ovat terveellisiä, ei teolliset mömmöt.

Mitä tulee "keskiverroista poikkeavaan", niin sen näkee sitten. Sinun mielestäsi 150-200g olisi normi. Ikävä kyllä sitä ei voi sanoa suuntaan jos toiseen, ennenkuin suuret massat syövät sekä 50-100g, 100-150g että 150-200g alueilla, ja tehdään epidemiologisia tutkimuksia psyykkisistä häiriöistä yms. asiaan liittyvistä ilmiöistä. Psyykkeeseen vaikuttavat hormonitoiminnan ja aivojen välittäjäainetoiminnan muutokset ruokavaliotottumusten vaihteluiden takia ovat kuitenkin luonnollisesti osa kokonaisuutta. Kuka olisi sanonut, etteivät ne olisi? En minä ainakaan.

Mitä tulee turvallisuuteen: ei siinä mitään veikkaamista tarvita.

Mitä tulee epäterveellisyydestä:
Höpöhöpö. Ostan vokaalin i niinkuin inuiitit, sekä arvaan konsonantia m niinkuin masait. Tietenkin on ääri-ilmiöitä, mutta ne nyt eivät kuulukkaan mihinkään dieettiin vaan ovat juuri mitä ovatkin: ääri-ilmiöitä. Jos olet bongannut jonkun vähäkasviksisen ylläpitovaiheen jossain alakarppikirjassa, niin ilmoita ihmeessä meille täällä, että tiedämme tutkia ja sitten sanoa että hyihyi. Samoin jos olet jossain alakarppikirjassa bongannut, että trans-rasvoja saa syödä, kerro ihmeessä myös siitäkin täällä. Sitten voimme taas hyihyi-tellä.

Minäpäs sanoin jo muistaakseni vajaa neljä vuotta sitten, että arviolta viidessä vuodessa keskustelu hiilareista nousee avainasemaan (mitä se ulkomailla alkaa jo olemaan), ja kymmenessä vuodessa hiilarirajoitus on normi. Eli vielä kuusi vuotta ala/hyväkarppiseen maailmaan. Hiiohoi, ennen oli miehet rautaa, ja laivat oli puuta HIIOHOI.

PS. Vaikka niin besserwisseri haluaisitkin olla, usko pois, kyllä täällä alakarppilandiassa on samat asiat tiedostettu jo aikoja sitten. Mielipiteet vain eriävät. Tai siis ainakin osalla on. Ethän sinäkään kuvaa kuin murto-osaa hyväkarpisti syövistä, joiden seassa taatusti on samanlaista huuhaa-tiedon ja pseudotieteen omaavia yksilöitä kuin meissä alakarppaajissakin on (paitsi täällä foorumilla on vain fiksuja ja filmaattisia tai ainakin täällä on keskivertoa huomattavasti valveutuneemmat alakarppaajat).

PPS. Onneksi tuli lyhyt viesti...

Nyt tuli niin kiirettä minullekin, etten parhaalla tahdollakaan ehdi kuin huohottaa keskustelujen perässä. Onneksi muut voi selittää. Olen sitäpaitsi Ilkan kanssa niin pitkälle samoilla linjoilla, ettei minua täällä tarvita. Vain pari kommenttia (osittain vahvistusta Ilkan kantaan):

Huolimatta virallisista hypoteeseista
- mm. Framinghamin tutkimuksen (lienee maailman tunnetuin alallaan), Harvardin sairaanhoitajatutkimuksen (Willett et 84.000 sairaanhoitajaa, yli 14 v) ja Aro & al (suomalaisia meihiä, sarjan pienin, vain 5000+ ja alle 10 v) mukaan eläinrasva ei korreloinut sydäntautikuolleisuuteen lainkaan. Toistan, ei lainkaan.
- Kaikissa uusimmissa näkemissäni tutkimuksissa rajoitettujen hiilihydraattien ruokavaliot ovat parantaneet HDL- ja triglyseridiarvoja joko paremmin kuin virallisen suosituksen mukaiset ruokavaliot – tai toisin kuin virallisten suositusten mukaiset ruokavaliot. Toistan, virallisilla ruokavaliolla HDL ja trig-arvot ovat jopa huonontuneet.
- Kolesteroliteorian suuri nimi Ancel Keys itse ei enää usko syödyn kolesterolin ja veren kolesterolin väliseen yhteyteen.

Silloin kun tyydyttyneille rasvahapoille on uusissa tutkimuksissa löydetty statistisesti merkittävä (silloinkin pieni) riski, kyseessä on aina ollut koeryhmä, jossa teollisesti kovetettujen rasvojen käyttö on ollut runsasta. Polynesialaiset ja masait elävät hyvin luonnon tyydytetyillä rasvoilla. Liittyykö se rasvahappojen kokoon vai siihen, että puhdistettaessa sieltä poistetaan koko joukko tärkeitä muita yhdisteitä vai siihen että puhdistettaessa jokin hyvä yhdiste muuttuisi oleellisesti hankalammaksi? Kuka tietää?

Sen enempää tutkimuksien kuin atooppisten kokemusteni valossa en laske tyydytettyjä rasvahappoja ongelmaksi. Polyneesialaisilla ja masailla on kuulemma kaunis iho eikä puberteettifinnejä. Tyydyttämättömien, erityisesti EPAn puute sen sijaan voi vaikuttaa. Niin kauan kun syö riittävästi EPAa ja yksittäistyydyttämättömiä (luontaisessa muodossa), ei se muu rasva pahenna ihoa – paitsi jos sitä syödään liian vähän, korvaamalla se halvoilla hiilareilla. (Kutrille: Rasvojen sijaan hiilihydraateilla on monille iho-ongelmia pahentava vaikutus. Ehkä korjaukseksi isällesi riittäisi siirtyminen pelkkään voihin, ilman leipää? Tai siirtyminen silavaan, jonka rasvasta suurin osa on juuri kaipaamaasi yksittäistyydyttämätöntä...)

Ja meistä alakarpeista puheenollen: Mahtaako tällä olla yhtään, joka hyväksyy sokeasti vain yhden gurun totuuden ja vain sen? Suoria lainauksia kirjoitetaan tänne sanan mukaisesti kuin jos piru siteeraisi raamattua: yksittäisinä lyömäaseina, asiaa vastaan. Siinä ei ole mitään järkeä. Siksi alakarpit Eofin’in (?) määritelmänä on upea keksintö:
- Ensiksikin, se on täsmälleen julkisen keskustelun ja virallisen tahon määritelmän mukainen sikäli, että siellä kaikki nämä leimataan vaarallisiksi pika-keto-liha-kuiduton-ääriaineksiksi.
- Toiseksi se estää tehokkaasti vallan- ja rahanteossa käytetyn hajoita-ja-hallitse -strategian. Se pitää toivottavasti jatkossakin täältä poissa kaikki yhden totuuden ortoreetikot (oikeinsyöjät) ja besservisserit (kaikentietäjät) ja evankelista-mainostajat.

terv. els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

No mutta kun kaloriteoriankin kannattajilla on kärjistetyt väitteet ja pseudotieteelliset tutkimukset....
Lääkäriporukka on hyvin auktoriteettiuskoista. Ne eivät hevin usko evidenssejä ennen kuin sen on esittänyt joku tunnettu tutkija jossain arvovaltaisessa alan lehdessä. Tai itse asiassa he uskovat melkein mitä tahansa mitä joku alan auktoriteetti sanoo arvovaltaisessa alan lehdessä.
Tämä on johtanut siihen, että käytännössä on potilasryhmiä joita hoidetaan kuin liukuhihnalta väärin niin että tulee sutta ja sekundaa ja kärsimystä. Tästä ovat puhuneet Suomessa monet alansa huiput kuten Venhola, Arstila, Heikkilä ja Pimenoff joita tietysti vihataan kollegoidensa keskuudessa.



Kyynisesti: Dieetin hyväksyttävyyttä kasvattaa se jos keksitään keino päästää vanhoja oppeja ajaneet lääketieteen jättiläiset kuin koira veräjästä kasvojaan menettämättä ilman että heitä tultaisi syyttämään yhtään mistään ja hissun kissun muutettaisi suosituksia lähemmäksi alakarppausta.



Suhtautuisin sillä tavalla tässä vaiheessa etten enää jaksaisi hämmästyä yhtään mistään.
Kaloriteoria ei pidä paikkansa sikäli että kalori kuin kalori vapauttaa saman määrän energiaa. Ja tuossa väitteessä että pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa on ongelmana juuri se kulutus.




Kuinka arvattavaa (tietystikin suosittelet omaasi)
(Hmm, mitenkös me satais Kutri alakarppaajksi ilman että hän menettäisi kasvojaan julkisuudessa)
Itse asiassa olen samaa mieltä kanssasi. Kaikkein parhaiten tämä tuntuu toimivan sellaisilla millä ei mikään muu toimi. Syntyy myös kaikkein vähiten mutinaa kun tietää ettei paluuta entiseen ole ja ettei kaloridieetit tarjoa vaihtoehtoa.
Minä en rakasta laskemista, mutta minä rakastan suunnitelmallisuutta. Minulla on yli 10000 tietuetta käsittävä tietokanta harrastukseeni liittyen ja mitä tulee laihduttamiseen, niin minulla excel-taulukot ja käppyrät kuten olenkin jo demonstroinut.


(Joukko veikkauksia deletoitu)


Saatat hyvinkin olla oikeassa. Jos minä saisin valita, oikeassa olemisen tarve ei ole minulle yhtä tärkeää kuin 79 kilon painonpudotus.

Oh, tulipa pitkiä ja perusteellisia viestejä. Osat väitteistä löivät multa luun (vai pitäisikö sanoa laardit.. hah hah) kurkkuun ainakin siinä määrin, etten jaksa lähteä etsimään aukkoja väitteistä... Enkä edes tiedä miten hedelmällistä se olisi.

No, paria asiaa voisin kommentoida.

ELS:ille: isäni on keliaatikko, eikä syö lainkaan vehnää, ruista tai ohraa (kauraakin hyvin harvoin). Isä ei myöskään syö juurikaan edes noita keliaatikko"leipiä", ellei me niitä itse tyrkytetä sille -- lapsuudessanikin isä veti pelkkää Oltermannia voin kera tai voissa paistettua kananmunaa jne., eli kyse ei liene hiilarimääristä (joiden arvioin olevan sillä pienemmät kuin mulla). Faijan kolesteroliarvot ovat aika huonot (kokonaiskolesteroli korkea, hyvän kolesterolin määrä alhainen), vaikka isukki muuten on suhtellisen hyväkuntoinen (ei ylipainoa jne.). En usko että ongelmana on sinällään runsas eläinrasvan määrä vaan nimenomaan kasviöljyjen täydellinen puuttuminen ruokavaliosta (faijalle ei maistu pähkinät ja eikä kasviöljyt). Ja sillä rasvasuhde-läpällä btw viittasin nimenomaan siihen, että uskon hyvien kasvirasvojen jatkossakin kuuluvan terveelliseen ruokavalioon (eli en usko että pelkillä eläinrasvoilla saa optimaalisia terveystuloksia).

Niin ja Ilkka: tarkoitin että Zonessa laihdutusvaiheen jälkeen proteiinin ja hiilihydraatin annosmäärät (ja sitä kautta grammamäärät) pysyvät samana --> prosenttisuhteet vaihtuvat, mutta noilla uusilla prosenttisuhteilla pitäisi sitten jatkossa edelleen koostaa ateriat samanlaisiksi. Tai siis: että ylläpitovaiheessa jokaisen aterian hiilari/proteiini/rasva suhde on edelleen about sama (eli ei niin, että aamiaisella 30 E% proteiinia ja päivällisellä 10 E% proteiinia).

"Hiilarien laatu on tärkeämpää kuin hiilarien määrä" -läppä liittyy siihen, että moni on kertonut täällä rajoittavansa kasvisten syömistä tai jopa tiettyjen maitotuotteiden syömistä niiden hiilarimäärän takia. Uskon, että jos hiilarit tulevat vain hyvistä lähteistä, niitä voi syödä huomattavasti enemmän ja huolettomammin, kuin jos ne tulevat vaikkapa sokerista tai valkoisesta jauhosta.

Ai niin ja Ilkka on muutamaan kertaan viitannut vuosisadan alun (?) tutkimukseen siitä miten ihmisille syötettiin vain hiilaria, rasvaa tai proteiinia. Paino ei kerro miten paljon elimistössä on proteiinia, rasvaa tai hiilihydraattia --> ts. onko rasvan määrä lisääntynyt vai ei eli onko laihduttu vai ei. Jopa nykytekniikalla on hankalaa määrittää elävän ihmiskehon tarkkaa koostumusta, saati useita vuosikymmeniä sitten. En ole nähnyt ko. tutkimusta, mutta ihminen ei pysty elämään kovin kauaa pelkällä proteiinilla (siis kokonaan ilman rasvaa tai hiilaria), joten se ei ole voinut olla mitenkään pitkä tutkimus. Jos "lihomista" on tarkkailtu pelkän painon (eikä kehonkoostumusmittausten) perusteella, niin tulokset ovat yhtä tyhjän kanssa. Tai no, ne kertovat että paino nousee jos syö pelkkää hiilihydraattia, mutta ei sitä, johtuuko painonnousu kasvaneista hiilarivarastoista ja niihin sitoutuneesta nesteestä vai rasvan määrän kasvusta.

Samoin olen innolla odottanut sen "kaloriteorian kumoavan" tutkimuksen (ts. sen, missä jengi söi valvotusti, vaikka asuikin välissä himassaan) ostettavaksi tuloa. Veikkaan, että kun koko tutkimuksen lukee, sieltä löytyy luonnollisia selityksiä tapahtuneelle. Ennen kuin olen lukenut koko tutkimuksen, en ota siihen muuten sen kummemmin kantaa.

Ihmettelen sitä, että jengi tuo aina laskemisen esim. mun dieetin yhteydessä esiin. Tai en ihmettele (koska ymmärrän mistä johtopäätös on tullut), mutta esim. kirjassamme eka ruoanhahmotusmenetelmä ei perustu lainkaan laskemiseen ja sivuillani on pariinkin otteeseen kerrottu, miten voi hahmottaa ruokamääriä ilman laskemista ja korostettu sitä, että laskeminen oli mun oma, henkilökohtainen valintani.

Mun "alakarppiudesta": joo ei, silloin tällöin (tosin hyvin harvoin) on tullut päiviä, jolloin hiilarimäärät ovat jääneet alle 150 gramman ja olo on poikkeuksetta ollut paska, eli jos alakarppaamisen hiilariylärajaksi pistettäisiin 150 g, mua ei voisi kutsua alakarppaajaksi. Jos määritelmänä olisi "kontrolloi hiilarien laatua", mua voisi kutsua jossain määrin alakarppaajaksi (tosin voin ongelmitta käyttää nykyään sokeria/valkoista jauhoakin, yleensä en valitse niitä vain siksi, että niiden ravintoarvot ovat huonot), jos määritelmänä olisi "kontrolloi hiilarien laatua ja määrää" en olisi alakarppaaja, koska mun ruokavalion hiilarimäärä määräytyy sen mukaan, paljonko syön proteiinia ja rasvaa.
Lisäksi en näe ainakaan omalla kohdallani mitään syytä karsia riisiä, pottua, pastaa, kaurapuuroa, leipää yms. käytännössä kokonaan pois enkä varsinkaan rajoittaa radikaalisti minkään hedelmän tai vihanneksen syöntiä -- saati jättää maitotuotteita syömättä niiden hiilarimäärien takia! En välttämättä syö joka päivä leipää/riisiä/pastaa/perunaa, mutta vain koska ei huvita tai tee mieli, silti vaikka en söisi päivän aikana muuta viljaa kuin aamukaurapuuroni (sis. 33 g hh), enkä myöskään siis perunaa tai muuta tärkkelyspitoista, saan aina vähintään ton 150 g hh kasaan.

Ilkan pyynnöstä (?) viimeisin päivä, jonka olen laskenut esimerkin vuoksi sisälsi:

noin 1900 kcal, 186 g hh, 117 g pr, 65 g rs, 37 g kuitua + 1 gin tonicin (juhlin erästä työtapahtumaa). (n. 40 E% hh, 25 E% pr, 30 E% rs ja 5 E% alkoholista)
Lisäksi tein n. tunnin kävely-/juoksulenkin.

Sitä edellinen laskettu päivä sisälsi:

n. 1755 kcal, 187 g hh, 124 g pr, 54 g rs, 31 g kt
(n. 43 E% hiilarista, 29 E% proteiinista ja 28 E% rasvasta)
Lisäksi 45 min kävelyä ja 40 min pilatesta.

Sitä edellinen laskettu p'ivä sisälsi:

n. 1700 kcal, 193 g hh, 98 g pr, 53 g rs ja 38 g kuitua
(n. 47 E% hh, 24 E% pr, 29 E% rs)
Liskäsi tunti sauvakävelyä.

Painan siis keskimäärin 67 kg, eli noiden esimerkkien valossa proteiinia on näköjään tullut 1,3-1,8 g / painokilo / päivä.

Noi laskelmat olivat seurantaa --> eivät määritelleet mitenkään syömisiä. Samoin kun katson noiden päivien "ruokalistoja", niin ne ovat melko tyypillisiä, mutta välissä on (laskemattomia) päiviä, jolloin syön hieman enemmän rasvaa ja vähemmän proteiinia tai enemmän hiilihydraattia ja vähemmän proteiinia.

Onko mun ruokavalioni zonemainen? Prosenttisuhteet osuvat aika lähelle 40/30/30 -suhdetta, mutta kyseessä EI ole enää laihdutusruokavalio (Zonessa noi on vain laihdutettaessa). Kokonaishiilari- (ja ilmeisesti myös proteiinimäärät) ovat huomattavasti suuremmat kuin Zonessa. Yksittäisten aterioiden energiaprosenttisuhteet vaihtelevat sen sijaan radikaalisti -- on esim. aterioita, joilla en syö käytännössä lainkaan rasvaa ja sitten aterioita, joilla rasvan osuus energiasta on 60 E%. Tämä lienee suurin ero Zoneen nähden (sen lisäksi että valintojani määrittelevät huomattavasti yksinkertaisemmat ja maanläheisemmät perustelut kuin Zonea, kuten ruoan ravinteikkuus, ei niiden vaikutus verensokeriin . Näin olen siis syönyt about tammikuusta 2003 alkaen, eli ruokavalioni ei ole kohta puoleentoista vuoteen muuttunut mihinkään suuntaan.

Niin ja joo, aina "väittelyn huumassa" tahtoo unohtua, että tosiaan, tälläkin hetkellä ihmisiä elää kohtuullisen vanhaksi niin runsashiilarisella kuin runsasrasvaisella ruokavaliolla. Italialaiset syövät vuosittain kilokaupalla valkoista jauhoa ja ovat silti kohtuullisen terveitä. Samoin Aasiassa valkoinen riisi maistuu, mutta jengi on suhteellisen hoikkaa. Toisaalta perinteinen inuiittidieetti on tosiaan ollut etupäässä proteiinia ja rasvaa (tosin suurelta osin kalaöljyä) jne.

Uskon että keskitie (eli mediumcarb-mediumfat-mediumprotein) rulettaa ruoka-asioissa siksi, että aina kun dieettiä lähdetään viemään johonkin äärisuuntaan, osa terveysarvoista saattaa parantua, mutta vastaavasti toiset terveysarvot huononevat.

Tää keskustelu oli siitä hyvä, että tuli taas mieleen, että joo, totta, jokaisen pitää itse löytää itselleen sopivin dieettimuoto.
Jos haluan (ja todellakin haluan), että kaikki suomalaiset naiset oppivat arvostamaan itseään ja kehoaan, mun on jatkossa(kin) kaikkein tärkeintä keskittyä painottamaan sitä, että laihduttaminen on perseestä, elämäntaparemontti kannattaa (lähes aina) tehdä, jokaisen pitää kuunnella omaa kehoaan ja järkeään ja ruokavaliota koostaessaan keskittyä pitämään huolta siitä, että se paitsi tuo ajan myötä toivottuja tuloksia (sopiva paino, hyvä olo, hyvä terveys) myös on sellainen, että sitä jaksaa ja haluaa noudattaa koko loppuelämänsä.
Lisäksi mun kannattanee jatkossakin painottaa sitä, että jokainen on rakastettava ja arvokas ihminen sellaisenaan eli kenenkään ei tarvitse lunastaa rakkautta.
Samalla en voi mennä metsään painottaessani liikunnan merkitystä terveydelle ja ennen kaikkea liikunnan iloa ja säännöllisyyttä (ja vasta sitten kun ne ovat löytyneet myös tehoa ja monipuolisuutta).
No niin, hyvä, nyt tuli taas tarkennettua missiomäärittelyä.

Kutri: Jos et ole alakarppaaja, älä ole.

Mutta tuolla proteiini- ja hiilihydraattimäärillä ainakin Pietilä, Aro, Fågelholm ja Mustajoki määrittävät vaaralliseksi low-carbaajaksi. Katso vaikka KTL:n ja diabetesliiton sivuja.

Se on totta, että kaikki siellä väitetty ei ole ihan totta. Mutta mekin tunnemme itsemme voimattomiksi heidän määrittelyidensä tähden. Eihän tämänkään palstan keskustelijoista kukaan ei tunnusta ylläpitoon esim. ruokavaliota, jossa ei olisi vihanneksia ...

En tarkoita tätä väittelyksi. Olet se mikä katsot olevasi, ainakin tällä palstalla ja omilla sivuollasi. Mutta sillä miten me itsemme määrittelemme, näyttää olevan kovin vähän vaikutusta julkisessa keskustelussa. Valitettavasti.

terv. els

(Ps. Yksi syy, minkä takia pidän hiilihydraattini sinua matalammalla tasolla, näiden geenien lisäksi, on se, etten liiku kovin paljoa. Maailmassa on niin monta muutakin hauskaa asiaa - ja aikaa on aina vähän. Tällä en taaskaan yritä sanoa, että kaikkien pitäisi tehdä näin tai että tämä olisi paras tapa. Mutta itse näyn pysyvän kunnossa vähemmälläkin...)

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Tuo nyt on tosi perusasia. Kukaan ei ole kuollut sokerin tai valkoisten jauhojen puutteeseen. Kun ruoka on rajallista, niin kannattaa maksimoida ruoasta saatava hyöty eli vitamiinit ja hivenaineet.



IMO kun olen aina ollut laskupäältäni huono ja nyt on tämä tietotekniikka laskemista varten, niin en näe mitään syytä miksei "kirjassamme" käytettäisi tätä laskentaa mahdollisimman laajasti.
Minulla ei olisi tätä massaa vyötäröllä jos laihduttaminen olisi helppoa tai yksinkertaista tai jos ruokamääriä voisi hahmottaa ilman laskemista.



Käänteinen plasebovaikutus.



Hyvä jos sinun ei tarvitse, mutta täällä on ihmisiä joita nuo nimenomaiset ainekset oitis lihottavat.



Minun tuttavapiiriini on kuulunut maratonjuoksija ja narkomaani. Maratonjuoksija kuoli 32-vuotiaana, narkomaani on neljissä kymmenissä.



Meille ääri-ihmisille keskikohta on äärimmäinen.

Nojuu, kyllä, minunkin ymmärtääkseni zonessa on tosiaan tarkoitus syödä joka aterialla kaikkea. Enkä nyt siinä mitään sen kummempaa valittamista asiassa näe. Onko täysin tarpeellista? Ei varmaan. Voiko se toimia tasauttavasti monelle? Kyllä varmaan.

Tervetuloa alakarppailemaan. Elä nyt taasen sekoita laihdutusvaiheita ylläpitoihin.

Ööh, mitä osaa "kaloriteoria yksinkertaisuudessa ei sovellu _painonhallintaan_" et hoksannut? Kyseessä ei olekkaan mikään tutkimus, jolla olisi tarkoituskaan näyttää pitkäkestoisten ruokavaliomuutosten periaatteita. Se kertoo vain ja ainoastaan juuri sen, mitä tässä "besserwisseröit": kaloriteoria EI TOIMI yksinkertaisuudessaan, piste. Kalori EI ole kalori EI ole kalori. Hiilarikalori on surkea, ellei sen mukana tule runsaasti hivenaineita ei sitä edes tarvitse. Proteiinikalori on elintärkeä joka suhteessa. Rasvakalori on neutraali energianlähde, ja samoin kuin hiilarikalori, tuo mukanaan hivenaineita. Ja miksikö sanon hiilarikaloria surkeaksi ja rasvakaloria neutraaliksi? No elimistön sokeritasapainon vuoksi, sekä siihen liittyvien hormonaalisten muutosten ja kaiken muun kivan vuoksi. Ja nesteenpoistuminen oli kontrolloitu tutkimuksessa erillisryhmänä: merkitys todettiin vähäiseksi. Korjaus vielä aikakauteen: oli se sittenkin vuosisadan puolivälin jälkipuoliskolla. Ja tutkimuksen ei edes tarvitse olla "tarkka", vaan juuri inhimilliset tekijät ("huijaus" yms.) kokonaiskuvaa katsottaessa ovat myös erittäin tärkeitä. Lopputulos: kalori ei ole kalori ei ole kalori.

Huoh, elä vääristele sanomisia. Joka kerta kun sanot "kaloriteoria", siihen PITÄÄ lisätä joko "yksinkertaisuudessaan painonhallintaan sovellettuna" tai muuta vastaavaa. Ei täällä herranjumala kukaan ole Newtonia mollaamassa, vaan kalorifriikkejä!

Shrugs, miksi jengi tuo esiin hiilarien rajoittamisen kaikilla alakarppikirjoilla, vaikkei kaikissa niitä lasketakkaan grammoina? (Vaan rajoitetaan eri lähteitä, sekä kerrotaan, "miten voi hahmottaa ruokamääriä ilman laskemista" yms.) Siksi, että juonen perusta, oli se sitten esilaskettu tai ei, pohjautuu siihen. Esilaskeminen helpottaa, mutta se ei muuta perustaa. Siksi "lasketaan", vaikkei "lasketa". Jos teidän teorianne sisältää kalorilaskemisen homman pohjalla, sekä sen "esitäytön" proteiinilla ja tietyllä määrällä rasvaa, ja loput hiilareita, niin vaikka sen kertoo esilaskettuna, on se "laskettua". Jos ymmärrät mitä haen takaan.

Semantiikkaa, semantiikkaa. "Mä en rajota hiilareitani, mä lisään protskua ja rasvaa ensin x. Mutta en rajota hiilareitani!" Blaablaa. Ja mitä tulee huonoihin oloihin, niin, kahvinkin kun jättää pois tulee kauhee olo. Ja tupakan. Elimistösi on tottunut tasaiseen hiilarinpolttoon, ihan entsyymien expressiotasolta lähtien. Se ei tarkoita, etteikö pidemmän aikataulun muutoksen jälkeen moiset karmeat olot olisi historiaa alakarppipäivillä, ja sen sijaan liittyisi hiilaripäiviin. Trust us, we know what we are talking about. Sinun kokemuksesi sanoo tuota, me taas sanomme: niin meilläkin oli, mutta nykyään se on päinvastoin.

Ei ne maitotuotteetkaan mitään autuaaksi tekeviä ole. Eikä riisin, perunan, pastan, leivän, yms. tärkkelystavaran sisällöissä ole yhtään mitään mielenkiintoista. Ja mitä tulee hedelmiin ja kasviksiin, senkun syöt pois, ei täällä kukaan sitä ole sinulta kieltämässä. Mutta vaikket sinä näekkään syytä niitä karsia (vähentää), vielä ainakaan, niin oletkin vielä nuori hyvässä kunnossa oleva ihminen, joka vielä liikkuu paljon. Kestät niitä hyvin, ja kun vielä tarkkailet syömisiäsi muutenkin, pysyy annoskokosikin kohillaan. Esim. minulla kuitenkin moinen tärkkelystuotteiden pitäminen päivittäisessä elämässä aiheutti jatkuvaa luisumista ylöspäin, ja muutaman vuoden jälkeen lopulta lopetin ne pois normaalista päiväjärjestyksestä. Syön toki niitä edelleen silloin tällöin, en vain todellakaan laske niitä normaaliin päivän ruokatarjontaan mukaan: siihen kuuluu minulla vain kasvikset, hedelmät, lihat ja rasvat (joko lihoista tai kerma/kermajuusto).

Melko mallikelpoista Zonen mukaan olisi. Ennustukseni toteutunut on, olen puhunut, Ugh.

Noh ei se nyt suoraan nuinkaan mene: aktiivisilla voi hyvinkin Zonen alustuspohja antaa suoraan sopivan verran ruokamäärää, jolloin voi pysyä 40/30/30. Mutta tosiaan, vaikka kokonaismäärät olisivatkin zonea, niin toteutus ja uskontunnustus puuttuu, niin pysy vain kutristikkona. Mitä tulee taas ruoan ravinteikkuuteen, ja sen takia valintojen tekoon: ööh, kyllä lähes jokaisessa alakarppikirjassa MYÖS se on osa valintakriteerejä. Eipäs takerruta siihen kuvitelmaan, että typistetyt perusidean esitykset olisivat aina kokonaan kuvaavia eri alakarppimetodeista. Muutoinhan me voisimme sanoa kutristikkoisuudesta, että siinä on ihan sama mitä syö kuhan syö: A) x verran protskua B) y% rasvaa ja C) loput z kcal hiilareina. Huomaat varmaan, että typistetty muoto EI kuvaa koko sydeemiä.

Taitaapi italialaisten ylipaino-ongelma olla ihan todellisuutta, ja lisäksi pohjautuu yleistyksessään sodanjälkeisen puutteen aiheuttamien tottumusten seuraamiseen (Ancel Keys pahimmillaan). Ja tuohon Aasia-fiktioon en jaksa paneutua, sanottakoon sen verran, että ompi aivan sitä itseään, eli fiktiota. Eli "länsimaisen" yleistyksen, ja vääristyneen sellaisen, regurgaatiota.

Jääkööt tutkittavaksi. Jos löydät jotain, mikä esim. 1/1/1 grammaa tyylisellä ruokavaliolla olisi huommin kuin 33/33/33 prosenttisella, niin voisitko ihmeessä kertoa. Kun en itse ainakaan keksi vielä mitään, mikä OIKEASTI olisi huonontumiseen päin mentäessä kohtuulliseen alakarppiuteen.

No ei se haittaa mitään vaikka tarkentaa. Sehän se tiedonkehityksen tapa yleensä onkin. Ja vaikken ruokasuosituksiasi allekirjoittasikaan vastaamaan omaa käsitystäni "parhaasta", niin nuo muut asiat ovat täysin totta. Niiden vuoksi kirjasi sopiikin "laihduttajille", että tajuavat lopettaa laihduttamisen. Ja samantien lainata sukulaisille, että lopettavat sabotoinnin.