karppaus.infon arkistoitu foorumi

Nauti "kullannuput " al dente
10/21/2004
Lokakuun lopussa vietetään Pastaviikkoa ja nautitaan monipuolisesta
pastavalikoimasta täysin siemauksin. Simpukoiksi, perhosiksi, nallekarhuiksi
ja jopa formuloiksi taipuva pasta sopii sekä arjen aterialle että
juhlahetkiin. Pasta on pidetty ruoka, esimerkiksi Italian sana macaroni tarkoittaa
kullannuppua. Pastan nimikkopäivää on vietetty Euroopassa, Yhdysvalloissa
ja Latinalaisessa Amerikassa ensimmäisen kerran vuonna 1998, mutta paavi
vahvisti pastan laatustandardit jo 1200-luvulla. Suomessa pastaa juhlitaan nyt
neljättä kertaa. Helppoa ja herkullista pastaa suositellaan myös
painonvartijoille!

Perinteisesti italialaiset valmistavat pastan vehnästä, mutta suomalaisia
erikoisuuksia ovat monivilja-, täysjyvä-, kaura-, ohra- ja ruispastat.
Kaikki pastat ovat vähärasvaista ja mukavan täyttävää
ruokaa. Monivilja- ja täysjyväpastat ovat maultaan viljaisempia, rakenteeltaan
karkeampia ja sisältävät enemmän kuituja, vitamiineja ja kivennäisaineita.


Pastan kulutus on kasvanut jo usean vuoden ajan, ja trendi näyttää
jatkuvan. Italiaan verrattuna pastan kulutus on meillä vielä vähäistä:
Suomalainen syö pastaa nelisen kiloa vuodessa, kun italialainen popsii sitä
lähes 30 kiloa vuodessa.

Suomessa eniten myytyjä pastoja ovat edelleen tutut makaroni ja spagetti.
Nauhapastan rinnalla kuviopastojen suosio kasvaa nopeasti, ja markkinoilla on
jo useita kotimaisia kuviopastoja. Pasta ilahduttaa myös värikkyydellään:
tavallisen pastan vierelle on ilmestynyt tomaatilla, pinaatilla ja mustekalalla
värjättyä pastaa. Jopa suklaapastaa on maailmalla tarjolla.

Pasta on kevyttä Välimeren ruokaa

Kevyt, hiilihydraattipitoinen pastaruoka on etenkin urheilijoiden ja lapsiperheiden
suosikkilistalla. Pasta-ateria on perinteinen Välimeren ruoka, jonka ravitsevuus
täydentyy kasviksilla, tomaattikastikkeella, kalalla tai lihalla, öljyllä
sekä ripauksella juustoa. Pastassa itsessään ei ole rasvaa eikä
kolesterolia.

Viime aikoina pastan suosijoiksi ovat ryhtyneet myös terveystietoiset ja
painostaan huolehtivat. Painonvartijoiden uuden Syö ja Nauti -ohjelman
mukaan laihduttajat voivat nauttia pastaa entistä monipuolisemmin. Pastaviikolla
painonvartijoille on luvassa uusia maukkaita pastaohjeita. Niistä on esimerkkejä
uudessa Nauti Vapaasti Viljasta -hankkeen kanssa yhteistyönä valmistuneessa
Hyvää ruokahalua! -esitteessä, jota jaetaan painonvartijaryhmissä.

Pastakastikkeiden ongelmana Suomessa on ollut niiden rasvaiset raaka-aineet kuten
kerma, smetana ja ranskankerma. Painonvartijoiden ratkaisu ongelmaan on Uusi Pastaherkut-keittokirja,
joka tarjoaa herkullisia pastaohjeita ja kevyitä kastikevaihtoehtojakin on
peräti 23.

Pasta pitää kylläisenä

Pastan kylläisyysvaikutus on hyvä. Rakenteensa ansiosta sekä
tavallisella että moniviljapastalla on matala glykeeminen indeksi. Se tarkoittaa,
että pastatuotteista hiilihydraatit imeytyvät hitaasti eikä verensokeri
nouse liian nopeasti.

Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Liisa Valstan mukaan ruoan glykeemisen indeksin
terveysvaikutuksista on vielä aikaista tehdä johtopäätöksiä.
Eri tutkimuksissa glykeemiset indeksitkin vaihtelevat huikeasti. -Todennäköisesti
yksittäisen elintarvikkeen gykeemistä indeksiä tärkeämpää
on se, että koko aterian ja ruokavalion glykeeminen kuorma on kohtuuullinen.
Glykeeminen kuorma huomioi hiilihydraattien laadun lisäksi myös niiden
määrään.

Glykeemisen indeksin suhteen pastat eivät eroa juuri toisistaan, mutta Valsta
valitsee itse mielellään tummaa pastaa. - Pasta maistuu erityisesti
lapsille, ja tummassa pastassa on enemmän kuitua ja kivennäisiä.

Kokonaisia jyviä sisältävät tuotteet, pastat, ruisleipä
sekä palkokasvit auttavat tasaamaan veren sokerin vaihtelua, ja kuitupitoisia
tuotteita suosimalla alenee glykeeminen kuormitus.

Pastatietoutta maailmalta:

- Sana pasta tarkoittaa vedestä ja vehnäjauhosta valmistettua taikinaa

- Kiinalaisten arvellaan syöneen pastaa jo 500 eKr.

- 1200-luvulla paavi vahvisti pastan laatustandardit

- Spagetin nimi on lähtöisin italian narua tarkoittavasta spago-sanasta

- Italian sana macaroni tarkoittaa kullannuppua

- Kansainvälinen pastapäivä on tänä vuonna maanantai
25. lokakuuta

Pasta kypsyy väljässä vedessä:

- Kypsentämiseen varataan noin litra vettä per sata grammaa pastaa

- Pasta lisätään kiehuvaan veteen, tilkka öljyä estää
liimautumisen

- Tuorepastan keittoaika on kahdesta neljään minuuttiin, kuivattua
pastaa kypsennetään kauemmin

- Pasta kypsennetään "al dente", varo kypsentämästä
liian pehmeäksi

- Italialaiset sekoittavat kastikkeen pastaan ennen tarjoilua

- Pastan voi huuhtoa kylmällä vedellä, jos siitä valmistaa
salaattia

Herkullisia pastaohjeita on saatavilla internetissä pastanvalmistajien, Leipätiedotuksen
ja Painonvartijoiden sivuilla http://www.raisio.net,
http://www.myllynparas.fi, http://www.leipatiedotus.fi
ja http://www.painonvartijat.fi.

Lisätietoja

Leipätiedotus ry/ Ulla Rauramo puh. 09-1488 7502, Myllyn Paras Oy/Arja
Savela puh. 040-5229663 Ravintoraisio Oy/ Jussi Niemelä puh. 02-4432349,
Painonvartijat/Riitta Rantanen puh. 0400-811920

Nauti Vapaasti Viljasta -hanke tähtää viljatuotteiden käytön
lisäämiseen. Kolmivuotisessa hankkeessa ovat mukana maamme parhaat viljaosaajat.
Hankkeen yhteisenä tavoitteena on nyt vahvistaa viljatuotteiden asemaa sekä
ravitsemuksessamme että kulttuurissamme. Hanketta vetää Leipätiedotus
ja siinä on mukana Suomen koko mylly- ja leipomoala: Fazer Leipomot Oy, Vaasan
& Vaasan Oy, Suomen Leipuriliitto ry, Ravintoraisio Oy, Oy Karl Fazer Ab:n
Oululaisen Mylly, Helsingin Mylly Oy, Myllyn Paras Oy ja Suomen Viljava Oy


Muut tiedotteet

Nauti vapaasti viljasta-hanke? Huh.

_________________
When I look into the future, it's so bright it burns my eyes. ~Oprah Winfrey
Vaikea ylipaino- BMI:stä lievään ylipainoon ja ihanaan mielenrauhaan 12 askeleen ohjelman avulla.

"pasta pitää hyvin nälkää" Totta, jos sillä saa sen ensin ylipäätään lähtemään.

_________________
http://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpo
KILO LÄSKIÄ ON ÄMPÄRILLINEN KUSTA.

Tää on tää kuuluisa kattilallinen mennen tullen pitää kyllä nälän.. ainakin sen hetken, kun saa ne palaneet roonit jynssättyä kattilan pohjasta irti!
Makarooni on muuten hengenvaarallista!! Joskus muinoin ajattelin keittää kattilallisen roonia rapulapalaksi ja kuinkas tulikaan uni siinä odotellessa ja heräsin parin tunnin kuluttua lähes häkämyrkytyksessä

_________________
Entä jos ei edes yritä...

Kulttuurinen idiootti!
Makaroni on perinteisesti tehty makaronipajun kuoresta!

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Oho!

"Lokakuun lopussa vietetään HEROIINIviikkoa ja nautitaan monipuolisesta
HEROIINIvalikoimasta täysin siemauksin. Simpukoiksi, perhosiksi, nallekarhuiksi
ja jopa formuloiksi taipuva HEROIINI sopii sekä arjen aterialle että
juhlahetkiin. ... paavi
vahvisti HEROIINIn laatustandardit jo 1200-luvulla. Suomessa HEROIINIa juhlitaan nyt
neljättä kertaa. Helppoa ja herkullista HEROIINIa suositellaan myös
painonvartijoille!

....

HEROIINIn kulutus on kasvanut jo usean vuoden ajan, ja trendi näyttää
jatkuvan. Italiaan verrattuna HEROIINIn kulutus on meillä vielä vähäistä:
Suomalainen syö HEROIINIa nelisen kiloa vuodessa, kun italialainen popsii sitä
lähes 30 kiloa vuodessa.

... HEROIINI ilahduttaa myös värikkyydellään:
tavallisen HEROIINIn vierelle on ilmestynyt tomaatilla, pinaatilla ja mustekalalla
värjättyä HEROIINIa. Jopa suklaaHEROIINIa on maailmalla tarjolla.
...

Kevyt, hiilihydraattipitoinen HEROIINI on etenkin urheilijoiden ja lapsiperheiden
suosikkilistalla. ... HEROIINIssa itsessään ei ole rasvaa eikä
kolesterolia.

Viime aikoina HEROIINIn suosijoiksi ovat ryhtyneet myös terveystietoiset ja
painostaan huolehtivat. Painonvartijoiden uuden Syö ja Nauti -ohjelman
mukaan laihduttajat voivat nauttia HEROIINIa entistä monipuolisemmin. HEROIINIviikolla
painonvartijoille on luvassa uusia maukkaita HEROIINIohjeita. ...

HEROIINIkastikkeiden ongelmana Suomessa on ollut niiden rasvaiset raaka-aineet kuten
kerma, smetana ja ranskankerma. Painonvartijoiden ratkaisu ongelmaan on Uusi HEROIINIherkut-keittokirja,
joka tarjoaa herkullisia HEROIINIohjeita ja kevyitä kastikevaihtoehtojakin on
peräti 23.

HEROIINI pitää kylläisenä

HEROIINIn kylläisyysvaikutus on hyvä. ...

...

Herkullisia HEROIINIohjeita on saatavilla internetissä HEROIINInvalmistajien, Leipätiedotuksen
ja Painonvartijoiden sivuilla http://www.raisio.net,
http://www.myllynparas.fi, http://www.leipatiedotus.fi
ja http://www.painonvartijat.fi. "

... vaan kaveri juuri eilen kertoi tuttavansa saaneen syntymäpäivälahjaksi pussillisen peniksen muotoisia makaroneja

Levoton ketju...

_________________
When I look into the future, it's so bright it burns my eyes. ~Oprah Winfrey
Vaikea ylipaino- BMI:stä lievään ylipainoon ja ihanaan mielenrauhaan 12 askeleen ohjelman avulla.

Muistaakseni se oli Montignag (hitto, en tiedä miten tuo nimi pitäisi kirjoittaa), joka sanoi, että pastalla ja pastalla on eroa. Durum-pasta on ihan eri asia kuin tavan jauhoista tehty tärkkelysmöhnä. Hupsista, kun leipätiedotus ei muista mainita sitä...

Eikä se muista kertoa sitäkään, että perinteisessä Välimeren ateriassa ja pastan kultamaassa Italiassa pastan osuus ateriakokonaisuudesta on pieni. Italiassa pasta on alkuruoka eikä sitä mätetä naamariin kulhokaupalla. Kun ateria muuten sisältää runsaasti kasviksia ja proteiineja ynnä rasvaa, on lopputuloksena terveysvaikutuksiltaan aivan erilainen kokonaisuus kuin meikäläinen "makaroonia ja ketsuppia" tai vadillinen veltoksi keitettyä pullavehnäpastaa.

Thimari puhuu asiaa. Tosin Italiassa ei syödä mitään kulhokaupalla, joten nälkää näkevien maasta on kysymys. Mutta tosiaan sitä pastaa ei holvata syvään lautaseen ketsupilla ei.

_________________
http://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpo
KILO LÄSKIÄ ON ÄMPÄRILLINEN KUSTA.

No enpä nyt sanoisi, että Italiassa nälkääkään näkee. Salaisuus vain piilee siinä, että italialaiset syövät aterialla monta ruokaa. Eli yleensä esim. alkupalat, keitto, pasta, pääruoka ja jälkiruoka + viinit. Kuten aiemmin joku manitsikin, tuo muuten tarkoittaa sitä, että ruoka on loppuviimein aika alakarppia, koska koko helahoidosta pastaa on max 20% ja esim. lihan kanssa ei syödä mitään pottuja tms. vaan kasviksia ja alkupalat on lihamakkaraa yms. sekä keitto kunnon kasviskeittoa.

Olin juuri hetki sitten Firenzessä duunimatkalla ja en voi väittää, että nälkä olisi pahemmin päässyt yllättämään. Kaava meni suunnilleen siten, että ensin oli aamiainen, sitten aamukahvi (yleensä jotain kolmioleipiä, croissantteja yms.), lounas (useampi ruokalaji + viinit), iltapäiväkahvi (samat lis. kuin aamulla) ja illallinen pitkän kaavan mukaan. Tuo siis tosin oli konferenssissa, enkä itse maksanut kuin illallisen. Halpaahan Firenzessä ei ole, joten useamman ruokalajin nautiskelu omilla rahoilla kyllä olisi tullut kalliiksi ja sitä varmaan olisi joutunut miettimään haluaako tosiaan syödä joka päivä noin pitkän kaavan mukaan. Illallinen kun maksoi kaikkineen yleensä n. 30-40 euroa / pää, eli ok työmatkalla, mutta lomamatkalla vähän kalliin puoleista. Itse muuten pysyin jopa hyvin alakarpilla koko viikon, koska jätin croissantit yms. leipätuotteet ja pastat väliin, kun muutenkin riitti tarpeeksi syömistä.. Eli en tosiaan allekirjoita nälän näkemistä, jos syö samoin kuin paikalliset..

En muuten tajua millä ihmeellä firezeläiset elävät, kun esim. tavallinen palkka yliopiston tutkijalla on 1500 euroa ja hintataso kallis jopa sveitsiläisestä näkökulmasta. Ja silti paikalliset käyvät usein ulkona syömässä, vaikka mamma parasta ruokaa tekeekin. Italia lienee muuten ainoa maa, missä on kohteliaisuus, kun joku sanoo, että kokkaat kuin isoäitisi..

_________________
"No great advance has ever been made in science, politics, or religion, without controversy." Lyman Beecher

Italiasta tulee vaan roskaruokaa, joka ei pidä nälkää. Tai jos pitää
samalla lihottaa. (Lue pitsa)

Raipe Perus Ins.

Italiasta vain roskaruokaa...?? Hupsista mikäs sammakko sieltä tupsahti... Italialausen kulinarismin palvojana esitän vastalauseeni!!!

Roskaa italialaisessa ruoassa on pitsan kotiinkuljetusboksi, joten eipä sitä roskaruoaksi oikein sanoa voi.

Italialainen korkealuokkainen päivällinen voi olla hyvinkin alakarppi. Ensin primo piatto eli alkupalat, sitten pääruoka, jonka kanssa ei ole tapana nauttia riisiä tai perunaa, se voi olla vaikka pelkkä pihvi. Upeita kasvisruokia. Hienoja juustoja ja helposti karpinnettavia jälkkäreitä. Meillä käytetään jatkuvasti italialaisia keittokirjoja karppiruoan innoittajina.

Italia on muutakin kuin pizzaa, pastaa ja polentaa.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Tässähän se ristiriita monasti tulee; eihän Suomessakaan korkealuokkaiseen ateriaan välttämättä kuulu tärkkelyspitoisia lisukkeita kuin vähäsen, ei yhtään enempää kuin Italiassa pastaa. Kyllä Suomestakin löytyy monia, jotka eivät pidä gourmet-ruuasta juuri sen vuoksi, "ettei siinä ole tarpeeksi perunaa". Mutta juhlapäivälliset ja arkipäivälliset ovat kaksi eri asiaa, niin Suomessa kuin Italiassakin. Italialaisen keittiön konferenssiruuat ovat todella juhlaa ja alakarppia, kun jättää sen pastan väliin. Mutta arkiruoka pyörii pastan ympärillä alkukeitosta lähtien. Ainakin oman kokemukseni perusteella. Joka on kaikkea muuta kuin kattava.

_________________
"Se parhaiten nauraa, joka toiselle kuoppaa kaivaa."

Kahdesti Italiassa asuneen mielipide:

Normaali etetä-italialainen ateria sisältää:
(Nautittu hyvin halvalla italialaisessa yliopistoruokailussa!)

Alkupalat

Primo piatto - eli annos pastaa, keittoa tai risottoa, yleensä pieni annos.
Mikäli keitossa on pastaa, siinä on yleensä myös papuja tai lihaa.

Secondo piatto - kalaa tai lihaa, jonka kanssa syödään:
Contorno - keitettyjä tai raakoja kasviksia esim salaattia,
ei yleensä perunaa, eikä muutakaan tärkkelyspitoista.

Hedelmä tai hedelmäsalaatti - ei siis makeaa - tai ehkä joskus jätskiä.

Ruuan kanssa juodaan yleensä vettä tai viiniä.

Arkiruoka ei siis koostu pääasiassa pastasta!!
Ei ainakaan etelässä.
Alueelliset erothan Italiassa ovat suuria.
Suhteellisen vähäisellä kokemuksella italialaisesta kotikeittiöstä voin sanoa, että ei sitä pasta hallitse. Kyllä useampia ruokalajeja pyritään tekemään arkisinkin.

Roomassa syödään kokemukseni mukaan (3,5kk) lounaaksi salaattia, johon saattaa kyllä tulla perunaa, mutta myös papuja.

Italialaiset ovat muuten olleet hyvin hoikkia.
Vasta nuoremassa polvessa näkee todella lihavia ihmisiä - pikaruuallako lienevät lihoneet.
Varsinkin etelässä heitä on nuoremmassakin polvessa todella vähän.
Siellä kun ei vieläkään syödä juuri hampurilaisia.
Perinteinen italialainen ruoka ei lihota.
Alakarppiudesta en tiedä, kun en ole niin siihen aatteeseen perehtynyt.

Kahdesti Italiassa asuneen mielipide:

Normaali etetä-italialainen ateria sisältää:
(Nautittu hyvin halvalla italialaisessa yliopistoruokailussa!)

Alkupalat

Primo piatto - eli annos pastaa, keittoa tai risottoa, yleensä pieni annos.
Mikäli keitossa on pastaa, siinä on yleensä myös papuja tai lihaa.

Secondo piatto - kalaa tai lihaa, jonka kanssa syödään:
Contorno - keitettyjä tai raakoja kasviksia esim salaattia,
ei yleensä perunaa, eikä muutakaan tärkkelyspitoista.

Hedelmä tai hedelmäsalaatti - ei siis makeaa - tai ehkä joskus jätskiä.

Ruuan kanssa juodaan yleensä vettä tai viiniä.

Arkiruoka ei siis koostu pääasiassa pastasta!!
Ei ainakaan etelässä.
Alueelliset erothan Italiassa ovat suuria.
Suhteellisen vähäisellä kokemuksella italialaisesta kotikeittiöstä voin sanoa, että ei sitä pasta hallitse. Kyllä useampia ruokalajeja pyritään tekemään arkisinkin.

Roomassa syödään kokemukseni mukaan (3,5kk) lounaaksi salaattia, johon saattaa kyllä tulla perunaa, mutta myös papuja.

Italialaiset ovat muuten olleet hyvin hoikkia.
Vasta nuoremassa polvessa näkee todella lihavia ihmisiä - pikaruuallako lienevät lihoneet.
Varsinkin etelässä heitä on nuoremmassakin polvessa todella vähän.
Siellä kun ei vieläkään syödä juuri hampurilaisia.
Perinteinen italialainen ruoka ei lihota.
Alakarppiudesta en tiedä, kun en ole niin siihen aatteeseen perehtynyt.

Eikä pohjoisessakaan, ainakin oman suvun ruokailutottumusten
perusteella.

Meillä syötiin näin:

alkuruokana: antipasto, yleensä erilaisia makkaraviipaleita, artisokkia, melonia, oliiveja. joskus risottoa, joskus pastaa simpukkakastikkeessa.

pääruokana: kalaa, myös lihaa, jonka kanssa syötiin salaattia tai vihanneksia.

väliruokana: juustoa.

jälkiruokana: jotain hedelmistä, yleensä päärynistä.

ja kahvia juotiin ruoan jälkeen. ja keskusteltiin paljon ja seurusteltiin
paljon.

Ruokaan kuului vain viiniä, vettä oli vietato ruokapöydällä meillä
Lapset sai maitoa tai laimeaa mehua.

Siis näin Bolognassa (ja sittemmin Chicagossa ;D).

-yupik

_________________
Hellalla tänään ruokaa jämistä (kukkakaalista, juustosta ja kanasta)