Vieras kirjoitti:
Sydänliiton perustelut rukiille taas on luku sinänsä. Mahtaakohan ne tietää ollenkaan paljonko esim. Italialaiset syö sitä pullaleipää eri muodoissa / päivä? Ne ei oo rukiista kuullutkaan ja silti on sydämet paremmassa kunnossa kuin esim. suomalaisilla.
Italian maaperässä on runsaasti kovaa vettä, mitä arvioitiin jo 1970-luvun alussa selitykseksi sille, että Italiassa on paljon vähemmän sydän- ja verisuonitauteja kuin muualla länsimaissa. Suomessa pohjavesi on kautta maan varsin pehmeää. Pehmeintä vesi on meillä Pohjois- ja Itä-Suomessa eli juuri siellä, missä sydäntauteja perinteisesti esiintyy eniten. Veden kovuus riippuu lähinnä veden sisältämän magnesiumin ja kalsiumin määrästä.
Kansanterveyslaitoksen (KTL) ja Geologisen tutkimuskeskuksen (GTK) tekemä tutkimus osoittaa sama:
Kova vesi vähentää sydäninfarktiriskiä, ks.
http://www.sas.com/offices/europe/finla ... 04ktl.htmlVeden kovuuden (°dH-arvon) lisäksi tutkimuksessa selvitettiin myös pohjaveden sisältämän kalsiumin, magnesiumin, fluorin, raudan, kuparin, sinkin, nitraatin ja alumiinin vaikutusta sydäninfarktin riskiin.
"Veden kovuus osoittautui tilastollisesti merkitseväksi tekijäksi. Kova vesi suojaa riskiltä ja pehmeä vesi lisää riskiä", tutkija Elena Moltchanova kiteyttää.
Tutkimustulosten mukaan veden kovuuden lisääntyminen yhdellä prosentilla vähentää sydänkohtausten määrää yhdellä prosentilla.
Lisäksi tutkimus antoi viitteitä siitä, että fluorin määrän kasvu saattaa vähentää ja raudan ja kuparin määrän kasvu puolestaan lisätä sydänkohtausten riskiä. Näiden vaikutus ei kuitenkaan osoittautunut tutkimuksessa merkitseväksi, mutta antaa aihetta lisätutkimuksiin.
Tällä hetkellä arviolta 80 % maamme väestöstä saa päivittäin liian vähän magnesiumia ravinnostaan. Toista oli viellä sata vuotta sitten. Helsingin yliopiston patologian professori Hjelt havaitsi
1900-luvun alussa, ett
ei 1000 peräkkäisessä ruumiinavauksessa ollut yhtään sydäninfarktia. Siihen aikaan suomalaiset saivat ruuassa päivittäin noin 1200 mg magnesiumia.
Leipä valmistettiin silloin täysjyväviljasta, joka jauhettiin omassa tai lähimyllyssä. Nykyään ruoka on niin puhdistettua (raffinoitua), että magnesiumin saanti on pudonnut kolmasosaan 1900-luvun alun tasosta.
Sydäninfarkteja ei ollut siihen aikaan myöskään muualla Länsi-Euroopassa eikä Amerikassa. Vasta kun täysjyvätuotteista alettiin luopua, sydäninfarktit alkoivat lisääntyä.
Kaikki nämä tutkimukset osoittavat, ettei täysjyvävilja ole terveydelle ainakaan vahingollista, vaikka se sisältääkin runsaasti hiilihydraatteja. Se sisältää myös runsaasti kuituja, jotka lisäävät kylläisyyden tunnetta. Valkoiseksi kuoritusta viljasta nämä kuidut samoin kuin kaikki vitamiinit ja hivenaineet ovat lähes kokonaan hävinneet, joten se ei anna samanlaista kylläisyyden tunnetta. Siksi valkoista leipää tule helposti syötyä yli oman tarpeen, mikä voi johtaa lihomiseen tai terveellisten ruokien vähentämiseen (valkoinen leipä ei itse asiassa ole mitään ruokaa).
Magnesium suojaa sydäntä myös digitaliksen (digoxin) haittavaikutuksilta ja ehkäisee myös syöpää, erityisesti rintasyöpää.
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/magnesium.htmlRuisleipääkin parempi magnesiumlähde on vehnälese. Sen jälkeen kun ryhdyin lisäämään sitä aamueineiksiini, minua aikaisemmin kiusanneet öiset suonenvetokohtaukset ovat vähentyneet huomattavasti. Tavallisesti syön aamuisin hylapiimää ja talkkunaa, joskus hylamaitoa ja weetabixia tai Kellogg´s All bran -vehnämuroja, joihon kaikkiin lisään vehnälesettä.
Markku Salonen
Fil.lis., kemisti