"Karppaus on kiva juttu, kun voi vetää laardia kilotolkulla naamaansa ja paino vaan laskee!" Juntit suomalaiset ovat siis viimeinkin löytäneet oikean kultamunan! Hirveän hyviä reseptejä löysin, mutta niiden kommentit suoraan sanottuna v***tti. Onko possunpalvojan aivan PAKKO tunkea sitä ravintoköyhää, tehotuotettua lihaa joka stanan paikkaan?? Muutama vallan mainio kasvisresepti tai muuten vaan kevyempi resepti tuolta löytyi ja heti sinne on pitänyt kommentoida kuinka "kyllä meirän perrrrheessä laitettiin tähän vielä jauuuuuhelihhaa" tai "muuten jees, mutta jatkoin majoneesilla" tai jotain muuta yhtä älytöntä. HALOO!!!
Ignorance is bliss...
Olisiko syytä pikkasen miettiä niitä rasvojenkin laatua ja määriä? Hiilareita ei toki pidä mättämän, mutta voisiko niidenkin kohdalla soveltaa "laatu korvaa määrän"-ideologiaa? Ja mitä kettua ovat nämä kaikki makeutusainehörinät ja muut kummallisten lisäaineiden hehkutukset?

Jestanpujut.... Miten ois vaikka sellanen, että opettelis siitä makean ahtamisesta pikkuhiljaa pois eikä huijaisi itseään hermesetaXilla niiQ?
Ja ei, en todellakaan ole mikään 50-kiloinen kasvissyöjähippi, vaan normaalipainoinen terve nainen, joka ei ole koskaan ala-keto-pelle-karpannut ja silti saanut 15kg läskiä pois.
Jokainen sellainen
dieetti, joka sallii minkä tahansa ruoka-aineen
ahmimisen on vaaralllinen
ennenkaikkea psyykkisesti ja myöskin fyysisesti. Ottakaa selvää siitä, mikä on B.E.D. ja miettikää, onko se omalla kohdallanne mahdollinen.
Hyväkarppi ja kohtuusyöminen kunniaan!