Vierailin tuossa ajankulukseni Leipätiedotuksen sivuilla (niitä on uudistettu säännöllisesti) ja siellä oli tietty kohta "Leipä pähkinänkuoressa". No, toisin kuin nimi antaa ymmärtää, siellä ei kerrottu mitä leipä on pähkinänkuoressa, vaan MIKSI LEIPÄÄ PITÄISI SYÖDÄ.
Juujuu, peruskauraa karpeille vielä mutta lainaan tänne suoraan ne mainitut syyt huumorin vuoksi.
1. Leipä on trendikästä
Leipä maistuu keveiden salaattien ja keittojen lisäkkeenä ja on tärkeä osa muodikasta hampurilaiskulttuuria. Suomessa on kehitetty maailman ensimmäinen ruishampurilainen. Pitaleivät, burritot ym. etnisten keittiöiden herkut ovat suosittuja, mutta ei kannata unohtaa ihania kotoisia rieskojakaan. Niiden sisään voi kietaista savuporoa, -lohta tai -kinkkua ja salaattia sekä muita vihanneksia herkulliseksi väli- tai iltapalaksi. Vilja sopii moderniin ruokavalioon, koska siinä on runsaasti suojaravintoaineita energiayksikköä kohti.
2. Leipä kuuluu jokaiselle aterialle
Aamu- ja välipalat rakentuvat tavallisesti leivän ympärille. On kuitenkin vaikea saada suositusta, 6 - 9 viipaletta täyteen, ellei syö leipää myös lounaalla ja päivällisellä. Leipä täydentää pääruokaa vitamiinien ja kivennäisaineiden osalta. Leipä on myös ylivoimaisesti paras kuidun lähde. Erityisesti naiset voivat tasapainottaa ruokavaliotaan lisäämällä aterioilla leivän syöntiä, kevyin lisukkein.
3. Leipä on parasta liikkuvan ihmisen ruokaa
Urheilijat ja muutkin liikkujat tarvitsevat runsaasti hiilihydraatteja lihasten energiavarastojen täydentämiseen. Rankasti harjoittelevien on hyvä saada 60 % kokonaisenergiasta hiilihydraateista. Leipä, puuro ja mysli kuuluvat liikkuvan ihmisen jokaiselle aterialle. Harjoittelukauden leipä on täysjyväviljaa, koska energian lisäksi on saatava mahdollisimman paljon suojaravintoa. Kilpailua edeltävällä aterialla on sen sijaan hyvä nauttia vähäkuituista ruokaa, koska se poistuu suolistosta nopeasti. Vaalea leipä on tällöin erinomainen voimanlähde!
4. Leipä auttaa laihtumaan
Ruisleipää saa Painonvartijoiden laihdutusohjelmassa syödä aterian yhteydessä niin paljon kuin haluaa. Leivän hiilihydraatit imeytyvät hitaasti, täyttävät vatsan ja pitävät näläntunteen kauan poissa. Tutkimusten mukaan rasvainen ruoka ei pidä nälkää yhtä pitkään loitolla. Rasvaista ruokaa syödään kuitenkin saman verran kuin vähäenergiaista, mikä johtaa automaattisesti lisääntyneeseen energian saantiin.
Yhdessä leipäviipaleessa on yhtä vähän (60 kcal) energiaa kuin desissä täysmehua. Saman määrän energiaa saa yhdestä teelusikallisesta voita tai margariinia tai parista viipaleesta meetvurstia. Leipä ei siis lihota, vaan runsasrasvaiset päällysteet. Ne nostavat helposti voileivän energiamäärän kaksin- jopa kolminkertaiseksi. Leivälle on paras sipaista ohuelti kevytlevitettä ja sen päälle vähärasvaisia leikkeleitä ja vihanneksia.
5. Leivässä on vähän lisäaineita
Useimpien leipien ainoa "lisäaine" on suola ja senkin määrää vähennetään koko ajan. Esimerkiksi näkkileipien suolapitoisuus on alentunut viiden viimeisen vuoden aikana yli 25 %. Joissain vaaleissa, viipaloiduissa leivissä saatetaan käyttää säilöntäaineita, koska leivän kostea sisus on herkkä homehtumaan. Leipään käytetään vain murto-osa sallittujen lisäaineiden määrästä.
6. Leivän maku on entisellään
Tuoreen leivän ihana tuoksu heikkenee auttamattomasti jo muutamassa tunnissa paiston jälkeen, koska aromiaineet haihtuvat. Päivän vanha leipä ei ole uunituoreen tuntuista. Makuaistimukseen vaikuttaa myös ihmisen oma fysiologia. Kyky maistaa makuja yhtä tarkasti kuin lapsena heikkenee iän myötä, koska makunystyjen toimintakyky laskee. Siksi voi tuntua, ettei ruoka maistu samalle kuin lapsena.
7. Leipää voi pakastaa
Jos leipää ei ehdi syödä heti, se kannattaa pakastaa ateriakohtaisina paloina tai valmiiksi viipaloituna. Leipä säilyy pakastettuna 1-2 kk ja tarvittava kerta-annos sulaa nopeasti. Pikasulatukseen käy leivänpaahdin tai uuni, joihin viipaleen voi panna jäisenäkin. Mikrouuni sitkistää leivän. Vitamiinitappiot alle kuukauden säilytyksessä ovat minimaaliset.
8. Leipä säilyy parhaiten huoneenlämmössä
Leipä säilyy pitkään jääkaapissa, mutta sen maku ja rakenne huononevat siellä nopeasti. Jos syö leivän muutaman tunnin kuluessa, sen voi parhaiten säilyttää huoneenlämmössä kukin leipä omassa kääreessään.
9. Muukin kuin ruisleipä on täysjyväviljaa
Grahamjauho on kuorineen jauhettua vehnää eli täysjyväjauhoa. Ohraa ja kauraa on jonkin verran kuorittava sulamattomien akanoiden poistamiseksi. Ohran ja kauran hellävarainen ensihionta ei oleellisesti poista jyvästä arvokkaita kivennäisaineita. Kaikki hiutaleet valmistetaan täysjyväviljasta.
10. Ärtynyt paksusuoli toipuu kuidulla
Niukkakuituinen ruoka, liikunnan puute ja stressi johtavat ummetukseen. Viljassa on paljon kuitua. Jos suoli on kovin ärtynyt, kuitupitoista ruokaa pitää lisätä vähitellen. Runsaskuituisten leseiden syönti on aloitettava varovasti, 1 - 2 tl kerta-annoksina. Poikkeuksena on kauralese, joka sopii myös puurojen valmistukseen ja viilin päälle. Leseiden kanssa on juotava paljon vettä, koska ne turpoavat vatsassa.
11. Leipä sopii erityisruokavalioisille
Diabeetikolle on tärkeämpää välttää rasvaa kuin sokeria. Siksi kaikki ohuelti kasvirasvalla sipaissut leivät soveltuvat hänen ruokavalioonsa. Joissain leivissä sokeria käytetään hiivan ravinnoksi edistämään taikinan nousemista. Valmiissa leivässä tätä sokeria ei enää ole, joten tällainenkin leipä sopii diabeetikoille. Monia leipätyyppejä valmistetaan myös täysin ilman sokeria.
Keliaakikko voi syödä riisiä, maissia, tattaria ja hirssiä sekä niistä valmistettua leipää. Hyvässä hoitotasapainossa oleva aikuiskeliaakikko voi käyttää myös kauraa. Sen sijaan vehnän, rukiin ja ohran valkuaisaine vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa. Herkimmät voivat saada oireita gluteenittomista, vehnätärkkelyspohjaisista jauhoista.
Jonkinasteisesta laktaasientsyymin vajausta esiintyy 17 %:lla suomalaisista, mutta vain noin viidennes saa haittaavia oireita maidosta. Useimmat laktoosi-intolerantit sietävät 5 - 10 g:n kerta-annoksia. Veteen leivottu leipä on laktoositonta. Maitojauhetta käytetään usein ranskanleipiin, paahtoleipiin ja karjalanpiirakoihin värin ja rakenteen parantamiseksi. "Maitoleivätkin" sisältävät laktoosia alle 0,5 g/viipale, joten ne soveltuvat hyvin myös laktoosi-intolerantille.
12. Leipä onnistuu parhaiten kuoritusta viljasta
Ruisleivän valmistus perustuu jauhojen hiilihydraatteihin ja niitä hajottaviin entsyymeihin, vehnätuotteilla jauhojen sitkoproteiini on leivonnan keskeisin tekijä. Paras sitko saadaan ydinvehnästä, koska kuitupitoiset kuorikerrokset estävät sitkoproteiinien ja veden yhteenliittymistä. Ydinjauhojen sitko on kimmoisa, kun graham- ja tummien vehnäjauhojen sitko on kimmoton, venyvä ja tarttuva. Kokonaan grahamjauhosta tehdystä leivästä tulee helposti tiukka ja taikinamainen.
13. Fytiinihappo ei estä kivennäisten imeytymistä
Leivän valmistustapa vaikuttaa fytiinihapon määrään, esim. taikinan hapattaminen alentaa sitä oleellisesti. Leivän suursyömäreilläkin (yli 300 g/vrk) saanti jää niin alhaiseksi, ettei se häiritse kivennäisaineiden imeytymistä. Täysjyväjauhossa on enemmän fytiinihappoa kuin ydinjauhossa.
14. Suomessa on maailman rikkain leipävalikoima
Maantieteellinen sijaintimme itäisen ja läntisen kulttuurin kohtauspisteessä on antanut meille runsaasti vaikutteita molemmista. Sen takia suomalainen leipävalikoima on maailman rikkaimpia. Meillä leipää tehdään neljästä kotimaisesta viljalajista. Kun Suomessa on lisäksi yli 600 leipomoa ja kaikilla tuotannossaan 20 - 30 erilaista ruokaleipää, saadaan erityyppisten leipien määräksi helposti tuhansia. Yhteen leipälaatuun kyllästyy. Mahtavasta suomalaisesta valikoimasta löytyy vaihtelunhaluisille uusia makuelämyksiä esimerkiksi leipäkauppaa vaihtelemalla. No niin
. Selvisikö, miksi postasin tämän taistelutantereelle? Olen vasta aloitteleva karppi mutta minunkin korvaani tuo ylläoleva litania kuulostaa a.) sekavalta, b.) epäloogiselta, c.) typerältä. Ai leipäkö "trendikästä"?? Onko joku suomalainen oikeasti syönyt leipää siksi että se on juuri nyt muotia? Vieläkään en näe tietoa "Suomessa on kehitetty maailman ensimmäinen ruishampurilainen" tarpeellisena ja edes loogisena tuossa. Leipä on kuulemma myös "ylivoimaisesti" paras kuidun lähde. Ähä,ähä: jopa Sisu-aski sisältää muistaakseni yli 30 grammaa ravintokuitua/100 grammaa.
Enpä lähtisi nauttimaan ennen kisoja vaaleaa leipää, jossen sitten haluaisi kisata kakat housussa...ja kuinka ultrakevyet, ohuen ohuet leikkeleet+vähärasvainen kumijuusto muka lihottavat, saati sisältävät enemmän kaloreita kuin leipä??? Tervemenoa laskemaan esim. Kiloklubiin paljonko energiaa on yhdessä viipaleessa kevytmakkaraa!
Kohta "leivän maku on ennallaan" on kuin vanhainkoteihin suunnattu; jos joku valittaa että vehnäjauhoa sisältävä ruisleipä ei ole oikeasti ruisleipää, niin tuollahan tukkivat suut tehokkaasti- potkaisevat sinne, minne eniten sattuu! "Sä et vaan maista enää niin hyvin, kun on tota ikääkin kertynyt".
Leipää voi pakastaa, mutta mitäpä ei voisi? Samoin huoneenlämmössä säilyy moni tuote. Ranskanleipä ym. pullamössö eivät ole täysjyväviljaa, vaikka tuon mukaan ihminen harhautetaan niin ehkä ajattelemaankin. "Veteen leivottu leipä on laktoositonta" ai on vai? Ei ole kauaa, jos valmistuksessa käytetään muutakin kuin sitä vettä.
Jatkakaa joku muu...
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
Ai ei leipä lihota???Ja pitää nälän poissa?!Pah, ylläpitää sitä ennemminki ja lisää sitä... 
. Juu, eihän siinä ole "yhtään" kaloreita..! Mitä nyt neljäsosa kevyttä työtä tekevän naisen suositellusta energiamäärästä 
. Kun tuohon lisätään suositellut pastat, riisit jne. kahdelta pääaterialta (n.360kcal/100g, sama kuin hedelmäkarkeissa muuten!) niin kasassa onkin 480+2*360= 1200 kcal pelkistä leivistä ja aterian lisukkeista.
Järkevä ihminen syö, miten itse parhaiten voi eikä kulje pässinä narussa sen perässä, mitä kulloinkin suositellaan.
Että se niistä lintusista...