Hu on kova jätkä, Willettin kakkosmies. Kuitenkin olisin hyvin varovainen päättelemään tuosta mitään. Luen juuri Willettin kirjaa Nutritional Epidemiology, jossa esiittää pinnalta katsoen kovasti vakuuttavia käyriä siitä, miten lihan kulutus korreloi paksusuolensyöpään, ja rasvan määrä rintasyöpään. Ja kuitenkin, tarkemmassa tarkastelussa kumpikaan ei näytä pitävän paikkansa. Siis Willettin itsensä mukaan: Lihan kulutusluvut eivät edes kerro todellisen syödyn lihan määrää, koska hävikkiä ei tutkita, vaan se korreloi elintasoon. Sama korrelaatio saadaan pelkällä bruttokansantuotteella. Myöskään rasvalla ei ole todellista yhteyttä rintasyöpään, kun otetaan kiinalaiset tutkimukset mukaan. Kiinan ylin kvintaali käyttää saman verran rasvaa kuin USA:n alin, ja rintasyöpäesiintyvyys on maailman alhaisin, vain 20 % jenkkiluvuista. Tässäkin rasvan määrä korreloi elintasoon -ja suurella todennököisyydellä hormonikorvaushoitoihin.
Kuten Hu itsekin toteaa, prosessoitu liha toimii markkerina pikaruokavoittoisesta syömisestä. Melkoisella tutkimusnäytöllä veikkaisin, että pääasiallisin syntipukki tässäkin olisi noissa uppopaistetuissa perunatuotteissa, niiden teollisissa transrasvoissa, runsaissa virvoitusjuomissa sekä alhaisessa kasvisten saannissa.
Mutta toki en kiellä vaihtamasta makkaraa tuoreseen lihaan ja kalaan...
