Dosentti Paula Hakala, ks.
http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?t=16990
toteaa, että Atkinsin vähähiilihydraattisella proteiinidieetillä saatu
painon pudostus perustuu pikemminkin
kehon kuivumiseen kuin rasvakudoksen palamiseen. Kemistinä katson, että hän on oikeassa.
Proteiinimäärän lisääntyessä ravinnossa muodostuu elimistössä enemmän ureaa, (NH
2)
2C=O, joka poistuu elimistöstä
munuaisten kautta. Koska ureamolekyyli sitoo ympärilleen vesimolekyylejä vetysidoksin, se
vie myös vettä mukanaan. Sama vaikutus on
myös ketoneilla,
jos niitä muodostuu rasvojen epätäydellisen palamisen seurauksena niin paljon, että niitä
erittyy virtsaan. Poistunut vesimäärä tietysti vähentää kehon painoa, josta normaalisti noin 60 % on vettä. Jos myös hiilihydraattien määrä on pieni, alkuvaiheessa nestettä saattaa poistua hyvinkin paljon. Hiilihydraatteja nautittaessa vaikutus voi mitätöityä, koska silloin verensokeri kohoaa, kun glukoosimolekyylitkin sitovat vesimolekyylejä vetysidoksin ja estävät niiden erittymisen virtsaan. Normaali verensokeri on aamulla tai paaston jälkeen alle 5,6 mmol/l ja hiilihydraattipitoisen aterian jälkeen noin 8 mmol/l. Vasta kun verensokeri on yli 9-10 mmol/l, glukoosia erittyy virtsaan. Samalla myös virtsamäärä lisääntyy, kun siihen erittynyt glukoosi vie mukanaan runsaasti vettä.
Tosin ketoositila ja runsas proteiini hillitsevät nälän tunteita, jolloin syöminen ja energiamäärä vähenevät. Lyhytkestoisena dieetistä ei ole haittaa mutta sen pitkäaikaisvaikutuksista on käytettävissä hyvin vähän tietoa.
Laihtuminen edellyttää sitä, että ihminen saa ravinnostaan vähemmän energiaa kuin hän kuluttaa.
Yhden kilon laihduttaminen edellyttää 7000 kcal:n vajausta energian saannissa. Vastaava ylimäärä kuluu yhden rasvakudoskilon muodostumiseen. 100 grammaa rasvaa tuottaa energiaa n. 900 kcal mutta 100 g hiilihydraatteja tai valkuaisaineita 400 kcal kumpikin.
Rasvojen suuri palamislämpö (900 kcal/100 g) johtuu siitä, että useimmilla rasvamolekyyleillä on kolme pitkää hiilivetyketjua, joissa on yleensä 12-18 hiiliatomia. Niiden hiili-hiili- ja vety-hiilisidokset (C-C ja C-H) sisältävät runsaasti energiaa, joka vapautuu rasvojen palaessa ja sidosten purkautuessa. Hiilihydraateissa noin puolet vetyatomeista on korvautunut hydroksyyliryhmillä -OH) ja puolet C-H-sidoksista hiili-hydroksyylisidoksilla C-OH, joiden purkaminen vapauttaa vähemmän energia. Asian selittää kansantajuisemmin seuraava ajatusleikki: Jos 100 g rasvaa voitaisiin muuttaa 100 g:ksi hiilihydraatteja (sopivalla entsyymillä), reaktiossa vapautuisi noin 500 kcal energiaa. Loput 400 kcal vapautuisi näin muodostuineiden hiilihydraattien palaessa. Valkuaisaineiden palaminen elimistössä on epätäydellistä, niiden hajoamistuotteet mm. urea eli virtsa-aine (NH
2)
2C=O poistuvat elimistöstä virtsan mukana munuaisten kautta. Energiaa valkuiasaineista saa suunnilleen yhtä paljon kuin hiilihydraateista. Vaihdettaessa ravinnosta 100 g rasvaa 100 g:aan hiilihydraateja tai valkuaisaineita energia saanti vähenee 500 kcal. 500 kcal:n energiavajaus päivässä merkitsee noin puolen kilon laihtumista viikossa.
Näin ollen Atkinsin dieetti laihduttaa todella vain silloin kun laihduttaja saa siitä vähemmän energia kuin hän kuluttaa.
Markku Salonen
Kemisti, aineenopettaja