karppaus.infon arkistoitu foorumi

Mistä te oikein revitte faktaa siitä, mikä ruoka-aine nostaa insuliinitasoja ja mikä ei? Linkkejä pliis, olen syvästi kiitollinen

Esim. GI databaseista http://www.calvin.biochem.usyd.edu.au/GIDB/searchD3.htm tosin tuo nyt ei näyttänyt olevan auki, vai lieneekö muuttanut. Netistä kun hakee GI tai GL niin varmasti löytyy taulukoita.

Ja noista kun saa vaan suuntaa, niin sitten tietenkin itse kokeilemalla.

Siis puhutaanko nyt glukoosista vai insuliinista? Toki ne korreloivat osittain, mutta

http://atkinszone.com/Insulin_Index.html

insuliinista. kiitos.

Kun on näistä GI-arvoista havaittu, että rasva tai proteiinilisä alentaa veren glukoosipitoisuutta, niin isuliinieritystäpä se nostaakin! Eli jos on tarkoituksena nimenomaan laskea insuliinipitoisuutta, niin puuro tai mysli olisi ok mutta ilman voisilmää tai kinkkuvoileipää seuranaan, eli tullaan Montignacin yhdistelmäteoriaan! Samalla perunan ja leivän valitettavan korkea insuliinipiikki käytännön elämässä nousee entisestäänkin, koska ne yleensä nautitaan rasvan ja/tai proteiinin kanssa. Ehkä samasta syystä jäätelö ja suklaa ovat insuliinia nostavia, kun on sekä sokeria että rasvaa yhdessä.

Eli puuron tai pastan voisi tämän valossa sisällyttää insuliinia alentavaan ruokavalioon henkilölle, jolle vilja ja runsaammat hiilarit sopivat, mutta peruna ja leipä näyttävät edelleenkin hyvin ongelmallisilta.

Minun käytännön kokemukseni omasta olostani taas on, että jonkun perunan voi heittää liha-aterian sekaan, mutta jos syön pelkkää perunaa, olo on hetken päästä hyvin hutero. Eli se viittaisi siihen, että kyse ei ole välttämättä insuliinista vaan veren glukoosipitoisuudesta itsessään. Eli ei ole ollenkaan selvää, kumpi on olennaisempaa, insuliinin alentaminen vai verensokerin alentaminen, ja mistä kaikesta tässä onkaan lopulta kysymys ja milläkin aikaperspektiivillä. Tutkimus edetköön.

Laitan tänne uudestaan keskustelunaloitukseni, joka oli tuolla vanhojen keskustelujen puolella:

Viime viikolla lueskelin ruotsalaisen Fredrik Paulunin kirjoittamaa kirjaa Verensokeriblues, eli kirjoittajan toista kirjaa glykeemisestä indeksistä.

Sitä oli tosi miellyttävä lukea, vaikka se olikin hiukan taas turhan amerikkalaishenkinen ("Et varmaankaan usko, että XXX on totta, mutta minäpä kerron sinulle että kyllä se vain on") ja ärsyttävästi minä-muodossa kirjoitettu etc etc. Mutta näistä atkinseista, heikkilöistä sun muista on osattava kaivaa se asia sen Ei-Tässä-Vielä-Kaikki -hehkutuksen alta esiin.

Kirjassa puhutaan siis siitä, miten nopeasti hiilihydraatit kohottavat insuliinitasoa veressä, mitä haittaa insuliinin ja verensokerin vaihtelusta / liian korkeasta tasosta on ja se antaa perustiedot insuliiniaineenvaihdunnasta.

Mitään varsinaista alakarppi-asiaa se ei ole, mutta sopii ainakin minulle lukemiseksi hyvin, koska mitä tasaisempana saan veren sokerini pidettyä, sitä parempi. Sanan "hypoglykemia" opin jo ihan pienenä...

Paulunin omilta sivuilta löytyy GI-taulukko, joka on paras tähänastinen minkä olen nähnyt, siis siinä mielessä että kyseessä ovat pohjoismaiset elintarvikkeet ja meillekin tutut tuotemerkit. Täältä löytyy: http://www.paulun.se/

_________________
Vanha aktivisti täällä 2004-2005, sittemmin katosi motivaatio kun paino ei alakarppaamalla pudonnut. Ja nythän se on sitten noussut. Uusi yritys!
- EAT MEAT, NOT WHEAT -

En nyt ole ihan varma kuuluuko tämä juttu juuri tämän otsikon alle. En ole vielä ihan tarpeeksi perehtynyt tähän aiheeseen.

Mutta tänään kuitenkin lankesin tältä alakarppi-ruokavaliolta. Söin kaksi suklaakuorrutteista tikkujäätelöä ja 100g erittäin tummaa (olikohan 70%) suklaata.

Siis päivähän on jo muutenkin mennyt vähän plörinäksi, niin ajattelin että antaa mennä kun on alamäki...

Seurauksena tästä lankeamisesta oli erittäin voimakas väsymys ja nukahtaminen lähes kahden tunnin päiväunille. Vieläkään en ole palannut aivan normaaliin virkeyteeni.

Onko tässäkin kyse nyt juuri näistä insuliinitason muutoksista?

Ainakin muistan pysytellä sokerista kaukana!

tarkennus: siis hiilihydraattien GI laskee rasva- ja proteiinilisällä, mutta insuliinineritys yllättäen nouseekin. Kumpi on olennaisempaa? Jos jättää viljat ja perunan kokonaan pois, ei tietysti tule koko ongelmaa. näin itse olen päätynyt.

Ehdotan omakohtaista kokeilua.

Syötte yhdellä aterialla yhdellä tapaa ja kirjaatte sekä ruoan että tuloksen. Ja toisella aterialla toisin. Oma kroppa on mahdottoman hyvä työkalu kokeiluihin, kunhan vain välittää uskoa mitä se sanoo eikä mitä sen toivoisi tai olettaisi sanovan. Ja kertokaa tännekin tuloksista!

Minulle sokeriongelma antaa pahimmat reaktiot, joten tasapainotus valkuaisella ja rasvalla yleensä auttaa. Mutta olen jutellut sellaistenkin kanssa, jotka eivät siedä raejuustoa, ilmeisesti insuliinipulssin takia.

terv. els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Hiilihydraattipitoisen aterian jälkeinen unisuus johtuu btw serotoniinitasojen (ja sitä kautta kai melatoniinitasojen) noususta eikä suinkaan verensokerin heilahteluista (kuten aiemmin itsekin luulin). En ole tutkinut asiaa vielä sen tarkemmin, mutta olen lukenut aiheesta nyt niin monesta luotettavasta lähteestä, että uskallan silti väittää että asia on nimenomaan näin.

Ja linkki lähteeseen, johon ainakin osa teistä luottaa... ;-D http://www.askdrsears.com/html/4/T042400.asp

Mielenkiintoista. Tähän teoriaan perustunee se Potatoes not Prozak -juttu, joka kiersi jenkeissä muutama vuosi sitten? Ja että illalla syötiin iso uuniperuna.

Mutta toimiiko se sinulla? Kokeilen itse joskus uudestaan, mutta toistaisten kokemusten valossa näyttää siltä että voin syödä lounaaksi runsaasti raejustoa salaatissani, eikä unesta ole tietoakaan. Toisaalta nukahdan 1/8 tai 1/16 palaan perhepitsaa, säännöllisesti, ja näkkäri nukahduttaa päällysteillä ja ilman... Ja mikä pahinta, minusta nämä eivät ole erityisemmän hyviä tapoja nukahtaa, koska niiden jälkeen herätessä voi pää olla raskas ja nenä tukossa.

Mutta mekanismeja voi olla useita erilaisia. Niin paljon kuin Sears'ia arvostankin, ei hänkään ole vapaa "guru"-ongelmasta. Eli viisaimmiltakin yksinäisiltä (tai jees-mieten ympäröimiltä) teorianrakentajilta voi jotain jäädä huomaamatta. Miten me muuten olisimme joutuneet näin pitkälle tähän viralliseen hiilarikierteeseen??? Tai USA Irakkiin, eipä sen puoleen??? Sear on sitoutunut insuliini-glukagoni-teoriaansa ja se *voi* olla totta, mutta mukana voi olla muutakin.

terv. els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

On drSearseja ja on drSearseja eli asiaa lähemmin tuntemattomille tiedoksi tämä ei ole zonen drSears. jos sillä nyt on mitään merkitystä.

Uups, en tsekannut mikä Sears (löysin sivuille googlen kautta). Sorry!

Oman kokemukseni mukaan mitkään juustot, rahkat tms. eivät vaikuta muhun väsyttävästi -- veikkaan siksi, että niiden kokonaishiilarimäärä jää niin alhaiseksi. Hillitty peruna-annoskaan proteiinin kanssa ei välttämättä raukaise, mutta pastasta saan melkein aina raukean olon (vaikka annos olisi suhteellisen hillitty). On käynyt mielessä, että ehkä italialaisten päiväsiesta on nimenomaan suunniteltu niin, että eka syödään pastaa ja sitten otetaan tirsat -- jonka jälkeen onkin mukava jatkaa töitä uudella tarmolla.

Googlatessa löytyi tällainen osoite: http://pages.prodigy.net/unohu/topics_sero.htm -- amatöörin sivusto, mutta lähdeviitteet on ainakin selvästi esillä. Ihan kiinnostavaa asiaa. Ehkäpä seuraavaksi alankin tutkia noita eri välittäjäaineita... Siellä jossain oli juttua myös serotoniinista ja allergioista, kiinnostanee sua Els. Ja sieltä löytyi (dopamiinin kohdalta) myös selitys sille, miksi "alakarppaaminen" luo pirteän ja "valppaan" tunteen (dopamiinit ylhäällä, serotoniinit alhaalla). Dopamiinin btw on todettu vaikuttavan myös kiputuntemuksiin kipukynnystä nostavasti -- ts. siinä voisi olla selitys Heikkilän potilaiden kokemuksille vähentyneistä kiputiloista.

No, ennen kuin juhlitte liikaa näillä havainnoilla, niin väittäisin että tasapaino rulettaa -- eli myös insuliinin stimuloimaa serotoniinin ja leptiinin eritystä tarvitaan. Sitä olen yrittänyt vihjailla kommenteillani siitä, että "tullaan toteamaan, että insuliiniakin tarvitaan" (tms.). Ainakin itse nimittäin yritän pyrkiä tilaan, jossa kehoni (ja mieleni) saa tasapainoisesti ja monipuolisesti kaikkea. Eli kultainen keskitie rulettaa!

Hauskaa kesän odotusta!

Ai niin ja sen http://www.glycemicindex.com :in tietokannan varsinainen osoite on: http://ziag4.mmb.usyd.edu.au/mainV4.htm

Mielenkiintoista. Siellä se insuliinikin vilahti tekemässä tietä tryptofaanille, kalsiumin ohella. Heikkilä on muistaakseni jossakin vihjaissutkin, että insuliini eräänlaisena säätelijänä liittyy hyvin moniin hormonaalisiin prosesseihin.

Ei juusto aiheuttanut mitenkään suurta insuliinipiikkiä?

Mutta kokemus on kokemus, tiede laahaa omaa tahtiaan. Minä olen käyttänyt Fazerin sinistä joskus unilääkkeenä hyvällä menestyksellä.

Ei tapella, Kutri ja muut. Insuliini on sopivassa määrin tarpeellinen hyvä juttu, mutta suurina annoksina tuntuu rasittavan pahasti lähes kaikkia. Samoin en ole nähnyt että mikään tukisi isojen veren sokeripitoisuuksien heilahtelujen terveellisyyttä (enkä laske bodarien syklejä terveysjuttuihin, sori). Jotkut kestää enemmän, jotkut vähemmän, mutta länsimainen (ja muidenkin) pulskistuminen länsimaisten nopeiden (enemmän tai vähemmän kompleksisten) hiilihydraattien myötä näyttäisi aika vahvasti osoittavan, että liika on liikaa.

Väitän ettei kukaan jaksa ahtaa sisäänsä niin paljon puhdasta valkuaista kuin mitä jaksavat puhtaita hiilihydraatteja, ainakaan jatkuvasti. Enemmän rasitetta tulee sittenkin hiilareista. Ja olen ollut huomaavinani että aika monella mm. maitotuotteiden insuliinivastetta tutkivalla näyttäisi olevan oma lehmä ojassa - ihan kuin sitä yritettäisiin saada pelastukseksi viljan kompleksisille. Suhteellisuudentaju on tieteessä ja elämässä kova sana.

Mutta silti: Jos juuri googlella löysit jutun tarkistamatta edes lähdettä, niin mistä tiedät ettei tässäkin ole kyseessä vain uusi, todistamaton työhypoteesi?? Olen työssäni ja muutenkin kokeiden kannattaja. Anna Wahlgrenin Lapsikirjan ohjeet auttoivat minua aikoinaan paljon enemmän kuin kasvatustieteilijöiden teoriat; niinpä meille ei koskaan tarvittu lapsiportteja portaisiin eikä alahyllyjen tyhjennyksiä. Hiilarien rajoitus on tehnyt minusta terveen (tai ainakin oireettoman) 40 vuoden hankaluuksien jälkeen. Ja tämän kokeen voin toistaa. Mutta senkin jälkeen yritän siteerata vain luotettavia lähteitä...

Kesää toivottaen els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Näin muuten on. Hassua miten itse aina tuppaan unohtamaan tämän, vaikka jo useita kertoja olen tämän samaisen käsityksen itselleni antanut. Silti vain jotenkin palaan aina vain siihen väärään käsitykseen, jossa yhdistän väsymyksen hiilihydraatteihin.

Omaa tekstiäni toisaalla lainaten: "..tryptofaani tarvitsee aivoveriesteen läpäistäkseen insuliinia pyyhkäisemään muut kilpailevat aminohapot pois verenkierrosta, sillä tryptofaani kilpailee eräiden muiden aminohappojen kanssa pääsystä "kuljettimen kyytiin", joka vie aminohapot läpi aivoveriesteen. Tryptofaani on esiaste 5-HTP:lle, joka on esiaste aivojen välittäjäaine serotoniinille, joka on esiaste melatoniinille. 5-HTP:n muodostamiseksi tarvitaan myös pyridoksiinia (B6-vitamiini), sekä niasiinia (B3-vitamiini), sillä tryptofaanista muodostetaan niasiinia, jos niasiinivarannot ovat vähissä."

Kutrille: Kulttuurisesti kohtuullinen ruokavalio ei jokaisella yksilöllä välttämättä johda kohtuulliseen tulokseen. Aineenvaihduntamme eivät ole insuliinin suhteen suinkaan identtisiä, kukaan järkevä tutkija ei kiistä tätä. Jos olet huomannut, lähes kaikki aihetta koskevat tutkimusraportit alkavat testiryhmää kuvaavilla sanoilla "helathy adults" tai "sokeriaineenvaihdunnaltaan normaalit" jne. Melkoisen suuri prosentti on kuitenkin meitä "epänormaaleja", eli geneettisesti "normaaliin" nykyruokavalioon ei niin hyvin sopeutuneita. Melkoista valtaa siis käytetään, kun määritellään mikä on normaali aineenvaihdunta. Mielelläni vertaisin tätä vasenkätisten kohteluun viime vuosisadalla, kun yritettiin pakolla opettaa oikeakätisiksi. En usko täällä kenenkään loukkaantuvan siitä, että kestät/syöt enemmän perunaa kuin jotkut meistä.

Els, mikä oli tuo Lapsikirja, perusidea, aihe on lievästi meillä ajankohtainen...

Ja mitä tietoa sinulla on maitotuotteiden insuliinitutkimuksista? Minä en ole nähnyt juustojen nostavan mitenkään korkeita lukuja, eikä minua ole purkillinen raejuustoa myöskään väsyttänyt.

Mirkalle:

Sain anopilta Anna Wahlgrenin Lapsikirjan suunnilleen sen ilmestymisen aikoihin esikoista odottaessa v.86. Tai siis se oli alkukielinen Barnaboken. Kirjatosta voisi löytyä (ruotsalainen versio herätti aikoinaan runsaasti huomiota mm. päivähoitokritiikillään). Minulle se antoi älyttömän fiksuja käytännön neuvoja mitä tehdä ennalta ehkäisevästi jotta niiden kullannuppujen kanssa pärjäisi myös arkena. Ja että kannattaa luottaa omiin kykyihinsä, ei asiantuntijaneuvoihin (kuullostaako tutulta?). No, sen ja yhden kokemuksen avulla jopa ymmärsin miten ponnistaessa piti rentouttaa lihakset - minkä kunniaksi toisen synnytys oli suorastaan nasta juttu. No, Whlgrenin ohjeetkaan eivät kuulemma sopineet kaikille

Raejustosta taas muutama amerikkalainen keskustelukumppani sai ongelmia; mutta siellä maidon sieto on meitä vähäisempää, enkä ole varma, ovatko tuotteet ihan vertailukelpoiset. Suomessa tiedän yhden tutun tutun, joka joutuu rajoittamaan hiilareita vielä minua enemmän, eikä hän kestä raejustoakaan (kroonikko siis hänkin). Muita en. Tutkimuksia olen vain vilkaissut, en ruotinut syvemmältä - eikä minulla taida olla niitä enää jäljellä. Olen muistelevinani ettei niissä verrattu raejuston insuliinin annosvastetta vaikkapa leivän tai spagetin annosvasteeseen (kuten pitäisi, muuten vertailu jää hankalaksi).

Atkins taas ei amerikkalaisena ja lihansyöjänä liiemmin perustanut maitotuotteisiin, jos olen oikein asian ymmärtänyt, voita ja kermaa lukuunottamatta. Se on tavallaan jännää, sillä uusimmat tutkimukset vaikka kihdistä (tämän vuoden NEJM) näyttävät osoittavan, että erityisesti maitotuotteet suojaavat kihditä, eivät suinkaan lisää sitä ... vaikka kihdin jos minkä piti olla valkuaisherätteinen.

terv. els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)