Ei siinä mitään puutostiloja kummemmin tule jos syö tarpeeksi monipuolisesti. Korkea insuliinihan mm. haittaa kalsiumin imeytymistä joten lihasta ja maitotuotteista sitä kalsiumia saa ihan riittävästi. Ei metsästäjä-keräilijöillä ollut osteoporoosia eikä reikiä eikä kakkosdiabetestä, joten ei se mikään kituruokavalio ole--se maanviljelyksen mukanaan tuoma liikainsuliini kun on suurimpia ellei suurin syypää siihen että aineenvaihdunta on sekaisin eivätkä ravintoaineet imeydy ja immuniteetti on mäsänä ja tulehdukset jyllää, jne... Päinvastoin, liha+vihanneksethan ovat ihmiskunnan alkuperäinen ruokavalio. Eri asi asitten että millä nykypäivän ihminen saa samanlaisia ravintoaineita, tietty. Mutta ketoosi on ihan luonnollinen tila eikä se todellakaan tapa. Aivot itse asiassa tykkäävät ketoneista enemmän kuin sokerista mitä polttoaineisiin tulee. Jos enkku sujuu niin kannattaa lukaista Eadesin Protein Power jos haluaa hyvää ja selkeää juttua siitä että miksi VHH toimii näin kehityshistoriallisista syistä. Ja Suuronen-Geibin Kivikautta Kiloille on myös ihan kiva läpyskä mitä aiheeseen tulee. Ketohiilareilla eläminen ei siis tosiaan ole mikään luonnoton ruokavalio eikä ihmedieetti vaan lähempänä sitä safkaa millä esi-isämme ja -äitimme elivät, joten se niistä puutostiloista.
Ja toisilla kroppa kestää enemmän hiilareita, toisilla taas ei. Ketoilu voi hyvinkin olla tarpeellista vaikeasti insuliiniresistenteille, epileptikoille, uupumuksesta kärsiville, PCOS:ta ja immuunihäiriöitä sairastaville, muiden muassa.
Mun pitää pitää hiilarit alle 10-12 g per ateria tai alan vuotamaan verta, näin yksinkertaistettuna. Mutta ei leipää ole ikäväkään. Ainoa mikä tuossa ketoilussa mättää on se ympäröivä maailma joka pyörii hiilareilla; muuten tässä ei mitään vaikeuksia olisikaan
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
Miksi? Onko se vain sopiva tyyli omalle kropalle? Ois kiinnostavaa kuulla, miten te pitkään ketoilleet pidätte kalsium/yms tärkeet hivenaineet/ vitamiinit kondiksessa, ekö se sitten oo pilleripurkkia purkin päälle?
)
