karppaus.infon arkistoitu foorumi

hei taas norppis, miten palkitset itseasi kun jaksat noin treenata? Vai hyva fiilis riittaa?

_________________
Lean body mass is me, fat is ON me.
(Dr Vince Quas)

Kiva kun piipahdit katsomassa miten homma etenee. Oon tainnut onnistua istuttamaan itseeni pienen endorfinistin siemenen ja se on itänyt lupaavasti Nyt on menossa tällainen aallonharjalla ratsastustunne, eli oon valmis tähän, lisäämään liikuntamääriä ja keventämään. Onhan tässä jo vuoden verran leikitty ajatuksella, että lähtiskö vaellukselle vai onko se sulaa hulluutta tällä painoilla ja näillä koivilla. Kaipa jonkunlainen sisäinen tahtotila lähtemiseen on, sillä motivaatio-ongelmia ei oo liikkumaan lähtemisen kanssa. Jokainen lenkki tai uimahalli/punttisalikäynti on mielekäs, kun ne auttaa jaksamaan tulevassa reissussa paremmin.

Kunpa vielä osaisi herkkuja kartella jatkossa...

Mun kuntoilut elää muutenkin aaltoliikettä koko ajan, välillä paljonkin, joskus ei juuri mitään. Ja ero olotilassa niin mielen kuin ruumiin osaltakin on tosi iso. Kakskin viikkoo laiskana, niin kropan kaikki reistat ja krempat kymmenkertaistuu, ja vatutuskäyrä nousee samaa tahtia.

Viime talvena paukutteli joululta maaliskuun alkuun aivan hirveitä pakkasia, vähintään -25 koko ajan, pahimmillaan lähes -40. No mähän sitten mukavuudenhaluisena ja jonkunasteista rasitusastmaa potevana pummasin työkamuilta autokyytejä, enkä päässyt hiihtämään tms sään takia. Muukin liikkuminen oli aika vähissä, kertaa kahta viikossa. No, maaliskuussa kun lauhtui, ja aloin kävellä taas, niin tajusin, että oon niin tursastunut ja veltostunut, että kesti melkein tunnin kävellä kaks kilsaa töihin!!! Ristiselkää poltti notkoselän takia niin, että piti venytellä sitä kesken kävelyn, ja pohkeet huus hoosiannaa taakan alla.

No, oon mä joskus ennenkin ollut ihan pohjalukemissa kunnon suhteen, joskus 10 vee sitten silloisen seisomatyön ja kipeiden jalkojen takia en varmaan vuoteen liikkunut ja lihoin 10-15 kiloo sinä aikana. Olin muuten saksassa silloin, mäkin kassalla ja vedin ranskalaisia majoneesilla ja jäätelöä työpaikkaruokana ja iltaisin olutta ainakin litran per litra... ja sen huomas... Paino nousi kuin teuraskarjalla Oikeesti jouduin pysähtyyn puuskuuttamaan ylämäissä kun yritin kävelyllä käydä yhtenä kauniina keväisenä päivänä No siitä syvänteestä pääsin pois kun ostin pyörän ja vuoden päästä olinkin siinä kunnossa, että pisimmät pyöräretket oli yli 50 km pitkiä. Muistan jossain välissä hoksanneeni, että saa polkea kolmisen tuntia mäkimaastossa, ennen kuin alkaa väsyttää koivissa. Ja sen jälkeen meni vielä sama aika, ennen kuin alkoi kunnolla kaivata kotiin sohvalle. Vähänkö tuntui hyvältä!

Mutta oli tosi turhauttavaa ja huolestuttavaa tajuta, että viime keväänä kesti lähemmäs 2 kuukautta melkein päivittäisiä kävelyitä, ennen kuin oli kunto noussut siihen, että hitaahko kävely ei tuntunut pahalta, ja tunturiinkin pääsi kapuamaan puuskuttamalla ja puurtamalla. Kyllä siinä ehti moneen kertaan vannoa itselleen, että tää ei oo sitä elämää mitä haluaa elää, eikä tää oo se ruumis, jossa haluaa elää. Vähät siitä onko jumalainen tiimalasivartalo vai ei, mutta se, että alkaa pelätä, että kohta menee liikuntakyky, on ihan eri asia motivaation kannalta.

On tainnut tän vhh kokeilun proteiinin lisäys tehä hyvää. Oon aiemmin syönyt kananmunia ja kalaa joskus, mutta muuten ajatellut että maitotuotteista ja täysjyväviljasta tulis tarpeeksi (tosin maitoa en juo kuin kahvissa, mutta juustoa ja jogurttia popsinut päivittäin). Nyt kun oon latonut marraskuusta lähtien hiljalleen kananmunia, kalaa, jopa katkarapuja useammin lautaselle, niin on kummasti vahvempi olo. Tänään punttisalilla kokeilin kiloa painavampaa käsipainoa kuin tähän asti, saman tien pystyin tekeen sillä yli 10 toiston sarjoja hauiskääntöä. Saa nähdä päädynkö näyttämään DDR kuulantyöntäjältä, jos joskus sulais vähemmäksi eristekerrokset. Punttisalissa käymisessähän on jotain koukuttavaa, nautin siitä machosta jälkitunteesta, kun tuntee paremmin ruumiinsa lihakset ja tiedostaa liikkeet ihan toisella tapaa. Hiihtolenkin jälkeenhän sitä on raukean leppoisassa jälkihehkussa loppupäivän.

Kävely tuntuu nyt vähän kevyemmältä. Hyvä niin. Kolme kuukautta aikaa, ja sitten on edessä eka vaelluspäivä.

ehditko toiden puolesta kokeilla mitaan 3-7 paivan vaellusta Suomessa? Muista hyvat kengat ja sukat ja lapsyt illaksi etta jalat saa hengittaa (varvastossut on kevyet mukana) ja rakkolaastarit sun muut. Mulle on joskus tullut olkpaihinkin rakkoja repun hihnoista.

_________________
Lean body mass is me, fat is ON me.

(Dr Vince Quas)

En kerkee nyt ennen lähtöä. Mutta viime kesänä tosiaan yks 3 pv vaellus karhunkierroksen maisemissa, missä kitkajoen varsi oli aika vaikeakulkuista maastoa. Ja toinen kahden päivän vaellus tunturimaastossa. Ennen lähtöä meinaan tehä useamman vajaan päivän retken, mutta todennäköisemmin suksilla kuin kävellen, ja yks viikonloppu reissukin on suunnitteilla.

Eilen hiihdin puoltoista tuntia ja kävelin noin tunnin. Tänään vaan työmatkakävelyt, huomenna niiden päälle noin kahden tunnin rauhallinen kävelylenkki ja lisäksi aamu-uinti, eli yhteensä noin 4 h liikkumista. Ke kevyempi päivä, vaan työmatkat. Torstaina niiden lisäksi joko punttisalia tai vesijumppaa. Viikonloppuna taas enemmän.

No nyt on eka kahden tunnin kävelylenkki takana! Josta tosin about vartti meni kaakaon juomiseen, mutta pitäähän sitä nyt urheilujuomaa olla Mutta mukavalta tuntui, kun kävelyseurakin sanoi, että mun vauhti on nyt selvästi ripeempi, ja pystyn puhumaan jopa ylämäessäkin. Mutta onpa tässä syksyn mittaan hilattukin hiljalleen liikuntasuorituksia tehokkaammiksi, ja kertoja tiheemmäksi. Pääsin sadonkorjuuvaiheeseen saakka

Toissapäivänä hiihtäessä hoksasin, että kiitos punttisalilla käymisen kesti yläkroppa hiihtää paremmin kuin ikinä tässä vaiheessa talvea. Useimmiten muutamana ekana hiihtokerta menee olkavarret ja hartiat aivan maitohapoille, nyt ei alkanut poltella ollenkaan. Ennustaa hyvää kevättalven hiihtoretkille. Kuhan päivä pitenee niin kestää kunto saman tien tehä niitä 2-3 tunnin retkiä, mihin yleensä pääsen siinä vaiheessa kun kelit loppuu. Tai pystyishän sitä toukokuussakin hiihtämään ylhäällä, mutta kun ei oo kunto kestänyt kantaa suksia pehmeää sohjoa pitkin ylös. Toukokuu on turhauttava välikuukausi, maastoon ei pääse suksilla, eikä kävelemällä, ja kun liian kylmä, ei tarkene pyöräillä vaikka tietkin on kyllä sulia, mutta tänä vuonna vältän sen kun oon reissussa!

Aamulla karppeilin puoli tuntia altaassa. Vedin vesijumpan melkein niin tehokkaasti kuin suinkin pystyin, päädyin puuskuttamaan suu auki veden pinnalla kuin karpit konsanaan...

Meinaan kävellä viime kesänä ostamissani lenkkareissa ja vaellussandaaleissa, mullon kahdetkin vaelluskengät, mutta kummatkaan ei oo tarpeeksi hyvät, tulee nimittäin jalkapohjat kipeeksi tosi nopeasti niissä, kun pohja liian lättä ja kova. Eivät hankaa, mutta hiostavat, joten pitemmän päälle rakkoja tulee kun iho kastuu. Rinkka on hyvä, kevyt ja sopivan pieni, mutta ei mee lantiovyö vielä kiinni. Edellinen rinkka olikin susi, nimittäin asettui niin, että yks solki ei pysynyt pehmusteen päällä, ja muovireuna painoi rintakehään tosi kipeeksi ja punaiseksi muuttuvan hankauman. Tuli kirottua sitä parilla reissulla, ennen kuin annoin sen suosiolla eteenpäin ihmiselle, jonka selkään se asettui eri tavalla. Raivostuttavaa kuinka vaellusvarusteiden tekijät automaattisesti olettaa että retkeilijät ois hoikkia! ) Mutta kylläpä tässä ehtii saada vajaa 10 senttiä pois keskikohdasta huhtikuuhun mennessä.

Keskiviikkona tulikin testattua uutta lajia, tunnin mittaista ohjattua (aah mitä luksusta!!) tanssillista tuntia, sen lisäksi puol h kävelyä aamulla ja reilu tunti illalla kirpakassa -26 asteessa. Mutta torstaina pidin tän viikon lepopäivän, ei kannata jättää niitä viikonlopulle, kun silloin ehtii niin paljon paremmin liikkumaan. Tanssitunnilla huomasi, että sitä venyttelyä on kyllä tullut laiminlyötyä pahasti... Pitäskin ujuttaa viikko-ohjelmaan ees pari kertaa viikossa hetken aikaa.

Tänään työmatkat ja uintia tunteroinen. Oon ajat sitten lakannut laskemasta uitua matkaa, mutta voishan sitä vaihteeksi kokeilla. Joskus teininä tosin saatoin yhdessä välissä uida parhaimmillaan 1,5-2,5 km (rajoittamaan alkoi ei niinkään kestävyyskunto kuin se, että alkoi tulla kitkasta hiertymää kainaloon jos jatkoi liian kauan) kerralla, sen jälkeen ei joku vajaa kilsa-kilometri muuta kuin harmita
Muistanpa muuten kun kuvittelin olevani kohtalaisessa kunnossa silloin, mutta erehdyin lukemaan jotain kirjaa, jossa sanottiin, että hyväkuntoisen ihmisen pistäs pystyä uimaan kilometri alle puoleen tuntiin, ja kun mulla meni 35-45 minuuttia, niin iski masis, että oon ihan surkea uimaan ja rapakuntoinenkin muutenkin

Vasta paljon myöhemmin tajusin että vaatimustaso mitoitettu varmaan keskimittaisen aikuisen miehen mukaan, eikä puoltoistametrisen lyhytraajaisen tytön, jonka uintitekniikkakin kaukana täydellisestä... Mutta menipä uimisen ilo muutamaksi vuodeksi... Myöhemmin en oo niin viitsinyt laskeakaan etäisyyksiä, ennemmin aikaa, ja sitä seurannut että joutuuko pitämään läähätystaukoja, ja jos niin kuinka usein. Kehityksen huomaa siinäkin, eikä vaan määrää tuijottaessa. Liikaa vertailu on pahasta, pitäs verrata vaan omiin aikaisempiin kertoihin. Tai sitten aika lailla saman kokoisen ja ikäisen ihmisen suorituksiin...

Viikonloppuna jompana kumpana päivänä kunnon hiihtolenkki, toisena pitkä kävely, ja jospa sitä kävis punttisalillakin. Tosin salikäynnit on enemmän täytelaji, teen sitä silloin kun muuta ei tarkene, mutta muuten ei tullu tällä viikolla käytyä kertaakaan, ja kerran viikossa tahtia oon ajatellut minimiksi.

tiedatko mita, sahan voit pian menna ironman eli triathlon-kisoihin, naisilla on vahemman matkaa kuin miehilla ja vahemman osallistujia joten siita vaan. Treenaat jo niin paljon

_________________
Lean body mass is me, fat is ON me.

(Dr Vince Quas)

Olipas heitto
Vain jos niissä ois omat mammuttisarjat, joissa painoindeksi vähintään 35, ja sais juoksun tilalta kävellä, ja matkat ois murto-osa oikeista. Hauska ajatus kyllä, michelinhenkilö kisat
Jotain massakuntoilutapahtumaa oon harkinnutkin, mutta kun ne on kaikki jossain etelässä, rovaniemeltä pohjoiseen ei mahda olla kuin parit maratonit. Täältä käsin jotkut kaupunkien naisten kympit yms kuntoilijatapahtumat on ihan mahottoman kaukana.
Mun muu fyysinen aktiivisuus on ihan olematonta, istun niin töissä kuin kotonakin sen ajan mitä en varta vasten liiku. Eli moni arkipuuhastelija/hyötyliikkuja liikkuu tavallaan enemmän, vaikka kävisi vartavasten liikkumassa vähemmän.
Niin joo, ja mullon vertailukohtana sekä tuttuja maanviljelijöitä että poromiehiä/lohensoutajia jne ihmisiä, jota saattaa sesonkiaikaan liikkua rankastikin 10-14 h vuorokaudessa ilman että varsinaisesti harrastavat yhtään liikuntaa. Antaa vähän suhteellisuudentajua näihin ei saa liikkua kuin joka toinen päivä maksimissaan tunnin tai ruumis hajoaa ohjeisiin : )

Viikonloppu:
Perjantaina puoltoista hoo punttisalia
Lauantaina tunti hiihtoa, vähä taukoa ja välipalaa ja 45 minsaa uintia. Vähän lihaksissa poltteli, ei ehkä fiksuimmat lajit peräkanaa tehtäväksi... Mutta lauantai-ilta menikin sitten leffoja katellen ja jäätelöä syöden
Eilen puoltoista hoo punttisalia, kotona vähän venyttelyä. Nyt jaksoin tehdä useamman toiston sarjaa penkkipunnerrusta 40 kilolla. Pitäskin joku kerta kokeilla nousisko enemmän kuin 50, mikä ollut jo parina vuotena satunnaisesti kokeillessa maksimi. Toisaalta taas, kun en nyt salilla käymistä edes kunnianhimoisesti ja ryppyotsaisesti harrasta, niin miksipä sitä naisena pitäs enempää nostaakaan? Tukee kyllä muita lajeja aika hyvin tuo salilla käynti, ainakin niin suksilla kuin altaassa on hyötyä siitä, että ei heti hyydy yläkropan lihakset. Ja ihan arkielämässä säilyy toimintakyky parempana kun ei oo kroppaa silkkaa ihrahöttöä.

Tosin on tässä tullut mietittyä, että kun siellä kuitenkin tulee käytyä jo siksi, että siitä puuhasta tykkää, että voisi alkaa etsimään jotain sopivia vaatteita. Mutta eipä taida salivaatteista löytyä alle 160 senttiselle ja ympärysmitaltaan joka paikasta reilusti yli metrin levyiselle vaatteita. Puuvillaverkkareilla ja t-paidoilla on kyllä tähän asti pärjätty. Ja sukkasilleen...

Osinhan nää eri lajiet pakko-omistaa välineistö on mielestäni pelkkää alan tarvikevalmistajien rahastusta, ilmankin pärjää, tai vähemmälläkin pärjää. On nimittäin mielenkiintoista että samalla ihmiskeholla, millä on tehty fyysistä työtä jo tuhansia vuosia, ei nykyaikana voi liikkua ilman urheilu/palautusjuomia ja varta vasten tehtyjä välipalapatukoita sun muuta... Kerrankin juttelin isovanhempien kanssa, aikanaan olivat käyneet polkupyörällä tanssilavoilla jossain hevonjeerassa jopa 30-50 km päässä, tanssineet koko illan, ja sitten vielä polkeneet takaisin kotiin kesäyön kauneudesta nauttien. Pohjilla saattanut vielä olla työpäiväkin. Kuulemma ilman mitään eväitä tai juotavia, ehkä perillä kahvia tai mehua hörpätty. Ja nykyihminen ei pärjää ilman vesipulloa ees vartin suorituksesta Tosin itsekin kuskaan kesällä kävellessä vettä mukana, onhan se toki mukavampaa jos voi juoda välillä.

eiks sulla ole ketaan kasistaan katevaa tuttua tai amista lahella etta antaisit niille hommaksi tuunata sulle asuja?

_________________
Lean body mass is me, fat is ON me.

(Dr Vince Quas)

Ei niin käteviä. Aika harva uskaltaa alkaa ompeleen ilman valmiita kaavoja. Äitiyskaavatkaan ei käy, kun etureppu asettuu eri tavalla. Mutta eiköhän sitä jotain löydy. Ei oikein viitsis netistä sovittamatta tilata. Pitää ennen reissua shopata paniikissa pari päivää ennen lentoa ja toivoa että tulee HKIssa vastaan siis ne vaelluskamppeet. Toppahousutkin toimii siis lämmittää kinttuja paukkupakkasella vaikka joudunkin käyttään sellaisia, että on 3-4 kierrosta rullalla lahkeet, ja se hemmetin vetskari ei mee vieläkään kiinni, joten roikkuvat henkselien varassa. Olen harkinnut, että jos lahkeet ompelis kärjestä kiinni, niin vois jättää kengät kotiin

Eilen käytännössä välipäivä, vain puol h kävelyä, tänään puol h uintia aamulla ja vajaa tunteroinen työmatkoja. Noin 5 minuuttia lyhentynyt yhteen suuntaan kävelyaika vuodenvaihteen jälkeen. Huomenna joko hiihtämään tai punttisalille, ja vain puol h kävelyä.

Jotain tulosta, vaikka ei nyt vaaka suostu näyttään mitään kummempaa kehitystä, mahduin yksiin housuihin, jotka odotelleet jo aika kauan kaapissa. Keskikeho tiivistynyt, vois arvella että noin yhden koon verran oon painunut kasaan, vaikka puntarilla ei oo ees 5 kiloa lähtenyt. Kaipa ne toppahousutkin jossain välissä tänä talvena mahtuu kiinnikin.

Viime ke hiihtoa puoltoista h, kävelyä puol h.
to kävelyä puol h. Edellisenä yön nukuin niin huonosti, että piti olla itselleen armelias.
pe punttisalia 1,5 h, puol h kävelyä.
la sitten 2,5 h kävelyä (noin 8 km kun ei tää vauhti päätä huimaa ja pakkastakin sen verran että vaikuttaa hengittämiseen)
Su hiihtoa 2 h ja puol h venyttelyä.
Tänään 45 minsaa tanssahtelua, ja tunteroinen kävelyä.

Huomenna aamulla uimaan, sitten työmatkakävelyt. Jos oikein olis hurja ja repäisis siinä välissä vielä hiihtolenkin? Tai sitten ei... ans kattoo nyt.

Mutta täytyypä todeta, että vaikka tammikuun aikana liikuin yhteensä 59 h heiaheian tilaston mukaan, niin paino ei oo laskenut kuin kilon kaks. Viime viikko meni aika lailla hiilareita mussutellessa, mikä näkyi heti. Mutta nyt täytyy jatkaa liikkumista, vähän ehkä lisätä pitkäkestoista ja tehdä lyhyistä suorituksista intervallityylistä, että väliin on rankempaakin. Mutta syöminen on kyllä se isoin haaste. Eipä sitä saa istumatyöläinen liikkumalla painoa alas, jos syö väärin. Vielä 11 viiikkoo aikaa lähtöön. Onneksi ei oo ihan hirveitä pakkasia nyt ollut. Alkaa joku -10/-15 tuntua niin leudolta, että ei enää estä kävelyä/hiihtoa. Rasitusastma oireita on selvästi viime talvea vähemmän, se johtunee kunnon kohentumisesta.

Vasta bongasin tämän ketjun! Huippua! Komppaan ja kannustan mukana, itellä ja miehelläni on lennot varattu Madridiin 8.5 ja siitä mennään junalla Leoniin ja kävelyä sitten loppumatka Compostelaan.

Ylipainoa on meilläkin, 5-8 kg mutta kuitenkin. Ite olen lisännyt kävelyä nyt huimasti, mittarista katson että minimi pävässä on se 10 000 askelta (ulkona, työ- ja koti askeleita ei mitata), mutta kevyesti menee 15- 20 tuhatta askelta jos töiltä ehtii.
Raportoi sitten miten matka etenee, ja minuahan varsinkin kiinnostaa tuo loppu siitä
Meillä on aikaa kaksi viikkoa tuon tekemiseen, saas kattoo pitääkö turvata välillä polkupyörään? Toisaalta se voisi olla kivakin että voisi viettää päivän- kaksi jossain kivassa kylässä. Opiskelen espanjaa ja sitäkin olisi kiva reenata kaupoissa ja paikallisten kanssa..

Ei muuta kuin kovat tsempit ja kimpassa kunto ylös!

_________________

Kiva kun löytyi toinenkin, jolla sama suunta! Espanjaa oon kertaillut minäkin, mukava päästä käyttämään kieltä paikan päällä. Tsemppiä vaan liikkumiseen teillekin! Nyt kannattaa puurtaa, että reissussa jaksaa nauttia kokemuksesta, edes osan aikaa.

Viime viikolla liikuin 12 h, säät ei oo taaskaan suosineet ulkoilua, noin -20 astetta koko ajan, ja ollut aika tuulista. Kävelyä vain noin kolmannes kokonaismäärästä, noin kolmannes punttisalia, ja kolmannes kotona tanssimista. Kerran kävin uimassa.
Tällä viikolla kerta kuntopyöräilyä kotona (noin 50 minsaa niin että hiki vaan virtasi, eikä tuntunut jälkeenpäin missään, sinällään ihan lupaavaa huomata, että kunnon suhteen jotain tapahtunut viime kuukausina), kerta punttisalia ja normityömatkat. Jaksan nyt liikkua 1-2 kertaa päivässä, pari tuntia tuntuu jo aika rutiinilta, vapaapäivinä jaksaa enemmänkin. Mutta hyvä näin, sillä edessähän on semmoinen rääkki, että siedätyshoitoa tässä kyllä tarvitaan.
Ens viikolla onkin sitten puolentoista viikon matka edessä, sen jälkeen toivottavasti pystyis kävelemään pitempiä lenkkejä. Maaliskuussa nyt viimeistään, toivottavasti. Punttisalilla käymisen määrä on aivan liian suuri siihen nähden, että kestävyyskuntoa tässä pitäs kasvattaa, eikä pattia...
Päätin piilottaa puntarin kaappiin, ja lakata pomppaamasta sille. Ainakin nyt ekan viikon sujunut paremmin näin. Ehkä kerran kuussa tilanteen tsekkaus, mutta ei alituiseen, sillä motivaatio kärsii, kun tuloksia ei parissa päivässä synny.

onko hylje hyllylla?

_________________
Lean body mass is me, fat is ON me.

(Dr Vince Quas)

Täällä ollaan, ei oo tullut nyt niin raportoitua. Liikuttu on noin 12 h /viikko, ja maaliskuussa ois tarkoitus lisätä kestävyyslajeja, vähentää punttisalia, ja nostaa määrää noin 15 h per viikko. Nyt on vihdoin ja viimein lauhtunutkin siihen malliin, että pystyy olemaan ulkona muutenkin kuin työmatkat. Eilen hiihtelin hitaaseen tahtiin kolme ja puol tuntia. Puolitoista kuukautta on lähtöön, eli on se jo 11. hetkikin pystyä tekemään pitempiä kävely tai hiihtolenkkejä.

Mutta puntarilla pomppimiseen kyllästyin, kun alkoi tuntua siitä, että se vain ahdistaa. Syönyt olen vähemmän ja terveellisemmin kuin yleensä, mutta en vielä niin vähää, että olisin alkanut mainittavammin kutistumaan. Vaaka talvehtii nyt kaapissa. Kaipa mä ennen reissua itseni punnitsen, että voi sitten verrata lähtötilanteeseen. On se kumma, jos ei siellä viimeistään kevene...

Löysin muuten reissusta davis plus paidan punttisalille. Suorastaan nerokas leikkaus!! Sen otan kyllä reissuunkin mukaan, ihanaa kun on vaate, joka luo illuusion siitä, että olisikin sirompi ja sopusuhtaisempi eikä sellainen tynnyri kun mitä sitä on. Mutta tartten vielä toisen paidan ja parit housutkin. Puuvillaiset sipsu syö parissa kuukaudessa normaalistikin, puhumattakaan että tuollaisella reissulla, jona ei juuri muuta teekään kuin kävele. Jalat on kyllä kiinteytyneet ihan näkyvästi, mutta enpä osaa kuvitella, että joskus olisi niin hoikka, etteikö reidet hiertäisi toisiaan kävellessä. Sama ongelma oli nimittäin jo kolkyt kiloa sitten, toki pahempana nykyisin.

kai se riippuu vahan ruumiinrakenteestakin, kylla mun reidet koski toisiaan vaikka painoin 56kg

Naitko joskus sata vuotta sitten great girl mainosti evansin isokokoisten shortsialkkareita ettei reidet hinkkaa yhteen hikisena kesalla? siis brittikaupasta Evans

_________________
Lean body mass is me, fat is ON me.

(Dr Vince Quas)

En muista ainakaan nähneeni.
Hah, pidinpä tänä aamuna tällaisen puntari/mittanauha tuokion. Nyt on parikin ihmistä sanonut, että eron huomaa, joten kaivoin puntarin kaapista. Olen nyt joulusta vasta 4-5 kiloa laihtunut. Mutta mutta, ilmeisesti osin liikunnan, osin hiilareiden vähentämisyrityksen takia on ympärysmittaa selkeästi vähemmän kuin mitä on ollut puoleen tusinaan vuoteen. Senttejä on vähemmän kuin tästä vielä 4-5 kiloa alemmalla painollakin, mikä on kyllä ilahduttavaa. Ei mee ihan harakoille tää homma, vaikka onkin kaukana sellaisesta huippunopeasta pudotuksesta. Ja punttisalillakin rauta tuntuu kevyemmältä kuin ikinä, vaikka onkin ollut enempi vahinko kuin varsinainen tarkoitus panostaa siihen tänä talvena Mukava huomata että tällaisena vajaa nelikymppisenä tankkerina voi treenata huomattavasti raskaammilla painoilla kuin mitä joskus alle 30 vuotiaana, vaikka silloin painoikin itse huomattavasti vähemmän kuin nyt. Kyllä tän kropan liikuttamiseen totisesti tartteekin joka lihassäikeen mikä kropasta löytyy...

Viikonloppuna on edessä eka yli 10 km kävelylenkki. Saas nähdä miltä koivissa tuntuu. Tän jälkeen joka viikonloppu yks pitempi kävely, ja toinen viikolla. Työmatkakävelyt tuntuu lämmittelyltä, kevyesti menis pitempäänkin kuin tuo vajaa kaks kilsaa mennen tullen. Hyvä näin, kun muistaa kuitenkin että syksyllä tuntui pyöräkauden päätyttyä, että saa kävellä tota lyhyttäkin väliä ihan tosissaan ennen kuin on perillä. Toisaalta hyvä kasvattaa nälkää. Vapaapäiviä vaan ei vaan oikein malttais pitää, vähintään ne työmatkat tulee käveltyä joka päivä. Mutta eipä kai sitä kävelystä nyt mitään vapaapäiviä tarttekaan, eihän se jälkeenpäin missään tunnu.

Viime viikon kokonaissaldo oli 14 tuntia, mutta tää viikko jääkin paljon laiskemmaksi, on niin paljon muuta ohjelmaa. Ehkä ihan hyväkin välillä löysäillä... ja sitten ensi viikolla alkaakin loppukiri, seuraavat neljä viikkoo on kaikista tärkeimmät. Viimeisellä viikolla ennen reissua ei oo enää tarkoitus rehkiä, kävellä ja venytellä ja levätä mitä nyt reissussa ollessaan pystyy.

Perjantaina 2 h nousu jalkaisin hiukka upottavaa kelkanjälkeä tunturiin ja takaisin ekaa kertaa syksyn jälkeen, jumahtipa kyllä pohkeet tosi pahasti. Niin se vaan on, että ei punttisalilla liikkuminen juurikaan paranna kestävyyskuntoa. Lauantaina lyhyehkö tunnin puolentoista kävely, ja sitten sunnuntaina menikin 3,5 h jalkojen päällä. Vetipä ventiksi pariksi tunniksi, mutta kummasti sitä syömisen ja huilaamisen jälkeen elpyi illaksi, onneksi. Vauhti on tolkuttoman hidas, mutta kaipa sitä väkisinkin kesäkeleillä sulilla teillä on hiukan nopeampi kuin mitä nyt lumella ja jäällä.

Sattumalta huomasin etta naistenlehdessa oli patka tasta sun reissun kohteesta. Se on tosi suosittu, viime vuonna 5 miljoonaa ihmista kulki ainakin osan Santiago di Compostelasta.

Ne epailee etta suosio tulee kasvamaan kun MArtin Sheenin uusi elokuva The Way tulee teattereihin huhtikussa (Suomessa voi olla eri aikaan kuin meilla)

ja www-linkkina oli www.followthecamino.com

Toivottavasti tasta on jotain tietoa sulle

_________________
Lean body mass is me, fat is ON me.

(Dr Vince Quas)