Jaahas. Mulla on viime aikoina ollut sellainen perinteinen kevätfiilis (huolimatta tuoreista lumimassoista pihalla), mikä meinaa sitä, että muutosta pukkaa, tahdon elää täysillä ynnä muuta kivaa. Kiitos Annille, joka linkitti päikkyynsä JEE-oppaan, mä sain siitä viimeisen potkun perseelle, ja olen nyt puuhastellut oman elämäni ja tulevaisuuteni parissa aika tiiviisti. Tosin ajatuksen tasolla vasta, mutta siitähän se lähtee.
Kun siinä oppaassa puhuttiin siitä, että pitäisi etsiä se intohimo, jota tahtoisi toteuttaa, vaikka saisi tilillensä kuusi miljardia euroa eikä tarvitsisi ikinä tehdä mitään.. Mulla on pari juttua, mitä pääsisin tekemään heti noilla rahoilla (opiskelisin ehkä lopun ikäni, ihan mitä tahansa, pelkästä oppimisen ilosta; matkustelisin; ostaisin oman kodin), mutta ne on samalla sellaisia asioita, mitä tavoittelen muutenkin. Ilman lottovoittoa siihen menee reilusti enemmän aikaa, mutta ei se haittaa, mä olen valmis tekemään töitä. Tästä pähkäilystä syntyi pieni lista, joka kertoo ne mun tavoitteeni, haaveeni, intohimon kohteeni:
1. Opiskelu. Mä olen löytänyt sen
oman juttuni, ja ensimmäinen välietappi matkalla kohti sitä on pääsykokeet. Luonnollisena jatkumona opiskelulle tietysti työpaikka, jossa pääsee tekemään juuri sitä mitä varten on useita vuosia opiskellut.
2. Punainen tupa ja perunamaa -tyylinen asumisratkaisu toteutettuna yhdessä rakkaan puolisoni kanssa: oma talo isolla tontilla, vihannekset omasta maasta ja muukin ruoka mielellään lähituottajilta, muutama eläin. Sellainen luonnonläheinen ja mutkaton elämäntyyli ylipäätään.
3. Tää on vähän yleisluontoisempi asia, mutta: Tahdon elää elämääni niin, että voin nauttia (lähes) joka päivästä täysillä. Aina ei kaikki mee niinku Strömsössä, mutta so what, sitten voi kokeilla jotain muuta.
Sellaista. Mulla on paha tapa jotenkin vähätellä itseäni, ajatella jotenkin niin, että "oon jo kohta 25v, enkä oo saavuttanut juuri mitään, voisin olla jo maisteri jaadajaada". Nyt kun tarkemmin mietin, niin ihan höpöpuhettahan tuo on; mä olen opiskellut jo kaksi ammattia ja kolmattakin vähäsen, tehnyt viiden eri alan töitä, asunut lapsuudenkodin jälkeen neljässä eri kaupungissa, hypännyt huonosta parisuhteesta täysin tuntemattomaan ja parantanut sillä loikalla elämääni noin tuhannella prosentilla, löytänyt elämäni miehen joka jakaa samat arvot ja haaveet mun kanssa, tehnyt hullujakin ratkaisuja mutta aina selvinnyt voittajana.. Sama suomeksi: olen nähnyt, kuullut ja kokenut, toisin sanoen elänyt, aika monenlaista, ja ei siitä ainakaan haittaa ole. Ei musta olis ollu tekemään asioita sillä kaavalla, että jo peruskoulussa valitaan uraputki jota luisutaan eteenpäin laput silmillä eläkeikään asti.
Tässä vuodatuksessa ei ole enää mitään päätä eikä häntää, jos joku tajuaa mitä yritän sanoa niin onneksi olkoon.

Noh, ehkä pointtina on se, että mulla on nyt aika selkeänä mielessä muutama juttu, mitä lähden toteuttamaan ja tavoittelemaan, sen epämääräisen haahuilun sijaan mitä on tullut välillä tehtyä pitkiäkin aikoja. Kun nyt ollaan karppipalstalla, niin kerrottakoon, että aion syödä ja liikkua jatkossakin hyvin
ja ihan vaivihkaa tavoittelen vielä muutaman kilon pudotusta, onnistuu se sitten tai ei.

Pääasia mun elämässäni seuraavat kaksi kuukautta on pääsykokeisiin lukeminen, ja sitä myöten aion vähentää netin käyttöä ja palstailua. Täällä on hienoja ihmisiä ja teidän kanssa on tosi ihana höpötellä ja tsemppailla, mutta elämä on kuitenkin ihan muualla (jos joku haluaa silti jutella ja tutustua enemmän, kavereitahan ei ole koskaan liikaa, niin mut löytää myös fb:stä - yksäriä vaan tulemaan

).
Huh, mikä purkaus. Jos ikäkriisi on jotain tämän kaltaista, niin odotan innolla kolmenkymppisiäni..

Tuli jotenkin ihan mielettömän hyvä ja kevyt fiilis, kun tajusi muutaman yksinkertaisen asian. Ne on koko ajan olleet mun tiedossa, jossain ihan käden ulottuvilla, mutta välillä tarvii ulkopuolista potkua tajutakseen asioita.
Vaikka mä en aiokaan lopullisesti kadota maan alle, niin toivotan silti kaikille loistavaa kevättä, olkaa onnellisia!
