Talvella tuli vajottua ihan sohvaperunaksi. Jokusen satunnaisen kerran lähdin ystävän houkuttelemana sauvalenkille ja avantoon/talviuinnille Rastilaan.
Oli tuosta liikunnattomuudesta yksi hyöty. Se ajattelutti. Tuli vedettyä jokunen johtopäätös itsestä liikkujana:
1. En ole jumppatunti-/aerobic-/bodypump - ja herra-jestas-mitä-niitä-onkaan - ihminen. Vihaan niitä pakollisia salipeilejä joista näkee pyylevän itsensä. Vihaan sitä toisen määräämää tahtia. Ja ylipäätään ryhmässä liikkumista. Yksi mukava juttukaveri lenkille riittää. Ylipäätään en halua olla sidottu johonkin kellonaikaan liikkumisteni kanssa.
2. Kävelen vaikka kymmenen kilometriä jos on asiaa jostakin jonnekin. Ei tee heikkoakaan. Mutta lenkille lähtö lenkille lähdön vuoksi ei nappaa. Onnistuu pari kertaa, sitten alan lipsua. Tähän toki auttaa se että on ollut mukana muistitikullinen musiikkia ja napakat kuulokkeet. Tulee juostua ihan huomaamatta.
3. Liikkeelle lähdön helppous on aa ja oo. Siis lenkkarit jalkaan ja menoksi, ei mitään varuste- vesipullo- lippulappu - haeskelua, minä kun muutenkin hukkaan ja unohdan kaiken.
Eli tältä pohjalta pitäisi sitten rakentaa.
Viime viikon saldo on kävelyä ja juoksemista (vuoronperään, intervalleiksiko niitä sanotaan?) about kymmenkunta kilometriä siis jaettuna useammalle päivälle. Käytännössä nämä ovat olleet matkoja pojan päiväkodista kotiin (juuri nyt en ole kodin ulkopuolella töissä). Muuten sitten lähinnä puutarhahommia ja metsässä kuljeksimista.
Hyötyliikuntaa tulee aina paljon, yksikään kauppa ei ole käden ulottuvilla enkä omista autoa, en edes korttia.
Katsotaan nyt mitä saadaan aikaiseksi
_________________
"En ole meitä, olen noita"
[url=http://www.TickerFactory.com/weight-loss/wqZXb6k/]
[/url]