karppaus.infon arkistoitu foorumi

Ryhdyinpä sitten kerrankin kampanjoimaan ja harrastamaan sanaleikkejä.

Viime aikoina ruokavalio on ollut kyllä ihan retuperällä ja oikeastaan viimeinen asia, jota on tultu ajateltua. Kokkailu ei vain ole kiinnostanut ja ruokahalu tippunut lähelle nollaa. Siitä on aiheutunut jatkuva kalorivaje, jota olen sitten paikkaillut sokerilla Vaihtoehtoisesti olen syönyt jotain ranskanleipää pelkällä voilla..

Suurimmaksi syyksi laitan järkyttävän univajeen, jonka on aiheuttanut neiti 8kk. Jo viikkojen ajan olen nukkunut maksimissaan 5 tuntia yössä. Tytön päiväuniaikaan en sitten ole itse saanut unta, kun aamut olen herätellyt itseäni suurella määrällä kahvia. Väsymys ja epämääräinen stressi ovat oikein hyviä ruokahalun sammuttajia.

Nyt meillä on siis aloitettu unikoulu, jonka johdosta sekä minä että miniminä toivon mukaan saamme paremmat yöunet. Nyt on jo muutama päivä menty ilman sokeria, joten nyt on ainakin kunnon tsemppi päällä. Neljä kiloa toivoisin tästä kropasta lähtevän, sillä olo ei kaiken sokerilla ja valkoisella viljalla mässäilyn jälkeen tunnu omalta. Toki koetan jatkuvasti lisätä päiviini myös kahvakuulatreeniä ja muuta lihaskuntoa, jotta kehoon myös saisi oikeasti näyttävään kuntoon. Oman jaksamisen mukaan kuitenkin mennään, en lähde kiirehtimään. Muuten saatan taas ahdistuksissani ajautua karkkipussin äärelle.. Ja se lihaksen kasvaminen saattaa tietysti myös painoa nostaa, mutta ensimmäisinä viikkoina sitä tuskin tapahtuu. Jos paino nousee, se johtuu kyllä jostain ihan muusta.

Huomenna taas punnitaan.. Jaiks. Sikäli hyvä myös tämä kampanjaan osallistuminen, että on mahdollisuus punnita vain kerran viikossa. Ilman virallista punnituspäivää ajatuisin vaa'alle joka päivä ja satunnaisista painonnousuista ahdistuneena tunkisin varmaan naaman täyteen karkkia.

Puolitoista kiloa vähemmän näytti vaaka tänään. Suurin osa kyllä nestettä johtuen ihan puhtaasta karppilinjasta ilman repsuja. Vihdoinkin. Tätä on odotettu.

Viime viikolla kiukuteltiin ja turvoteltiin menkkojen vuoksi, joten jätin suosiolla punnituksen väliin.

Tällä viikolla -0,5 kg.

Tsemppiä jatkoon, kyllä se siitä taas pikkuhiljaa. Itse olen myös tuossa humpuukissa mukana ja tälle viikolle osui näköjään mulle tuo 0kg pudotus . Noh ei auta, ensi viikolla ehkä parempi onni

_________________
[url=http://www.TickerFactory.com/weight-loss/wj4fVDu/]

Kuinka monta kiloa sulla on mielestäs ylimääräistä eli mikä on tavoite? Jotenkin tulee sellainen vaikutelma, että onnistumistasi edistäis se, jos koittaisit keskittyä ennen muuta mielialan parantamiseen ja riittävään lepoon siis nukkumiseen.

Ja jos induktio tökkii, muuta systeemiä. Mulla ainakin ahmimishimot katosivat viimeksi sillä, että lisäsin hiilareita valioon hedelmien ja kauran muodossa. Ja syön karkkiakin VÄHÄN, jos eteen sattuu ja mieli tekee. Leaderin uudet LoCarb -protskupatskut ovat myös hyviä

_________________
Jokainen ateria on tilaisuus syödä niin että laihtuu.

wheeler, kiitos tsempeistä. Noita nollia tulee ja menee. Ens viikolla voi olla jo ihan toista! Mulla olis viime viikolla ollu plussan puolella, jos olisin käyny vaa'alla - oli sen verran turpee olo..

Kukkopilli, tavote oli -4 eli nyt -2. Tosin se paino sinänsä nyt on ihan sama, varsinkin nyt kun ton salipäätöksen vihdoin tein. Mieluummin otan vaikka pari kiloa lisää, kunhan vaan saan nää rasvat pois puristamasta. Ja pidän tota induktiota kyllä nyt ihan hyvänä vaihtoehtona, kun sokerilipsumista tuntuu tapahtuvan päivittäin. Väsymys mut siihen sokerin ja pullamössön syömiseen ajaa, ja sitä väsymystä on tosi vaikee tällä hetkellä korjailla. Mies on yöt töissä ja vajaa 9kk neiti heräilee tunnin välein ja valvoo joka yö 1-2h huutaen. Sen takia ajattelin, että tartten nyt kunnon buustin tähän oikeenlaiseen syömiseen ja induktio on siihen sokerinkarkotukseen tehokkain. Mulla meinaan lähtee lapasesta jo pelkästä sokerin hajusta.. Mut toivottavasti tää nyt tepsii ja sais sitten varovaisella kädellä testattua ne sopivimmat hiilarimäärät.

Hyvä jos unohdat nyt vaa'an. Nuku aina kun voit. Älä vaadi itseltäs liikaa - ainakaan ennen kuin saat taas nukkua kunnon yöunia

Tuossa vaiheessa vauva-aikaa mäkin söin melkein Fazerin sinisen levyn päivässä muun ruuan lisäks ja olin aika zombi, paino tosin tippui siitä huolimatta 51 kiloon..mutta olo oli melkein koko ajan karsea univajeen ja varmasti myös sokerinsyönninkin takia. En edes jaksanut kydä vaa'alla ja oli iso ylläri, kun viimein kävin ja näin luvut.

_________________
Jokainen ateria on tilaisuus syödä niin että laihtuu.

Mulla on vaaka näyttänyt vähän milloin mitäkin 52 ja 62 kilon väliltä. 52 oli kyllä ihan älytön. En ihan sitä halua kyllä.

Mulla ihan sama juttu toi suklaa. Helposti menny joskus jopa äklömakee Maraboun levy. Olo on paska muutenki ja sitten sitä yrittää korjata sokerilla, fiksua? Aamusin on univajeen ja hiilaripöhnän takia aika kuningasolo.

Tänäänkin teki illalla mieli karkkia, vaikka maha oli niin täynnä, että melkein sattu. Join sitten teetä, minkä jälkeen sattu oikeesti. Mikäs siinä, enpähän syöny karkkia. Huomaa, että on tullu tavaksi toi kauppaan juokseminen illalla. Yleensä tossa 20:30 kiskasen takin päälle ja kirmaan kauppaan 50 metrin päähän. Se on aina ollut jotenkin se viimeinen hengähdys ja mukamas henkinen valmistautuminen yöhön.. Siinä on sitten helppo karkkipussi kourassa odottaa levottomuuksia. No, josko se tästä.

Kurkkimassa!

Suklaa kuuluu munkin pahelistalle, jotenkin siitä himosta ei vaan pääse eroon... Mistäköhän sitä itsekuria saisi ostettua...?
Onko unikoulu vielä onnistunut?

_________________

normaalipainoinen naikkonen, 4-vuotiaan tytön ja pienen pojan äiti
hyvänolon karppausta jo vuosia

Päikkyni

http://www.iherb.com koodilla OFI061 5$ alennusta ensimmäisestä tilauksesta!

Moikka Bas! Itsekuria tosiaan tarvittaisiin. Muutamia päiviä mene aina ihan kivasti ja sitten taas.. Huhhuh. Pistetään imetyksen piikkiin Ja imetyksen loputtua huomaakin, että syö suklaata ihan yhtä paljon ja paisuu ku pullataikina..

Meidän unikoulu onnistu sikäli, että vierotti tytön yötissistä. Imetän siis vielä aamulla 5-6 välillä, jotta nukkuisi vielä hetken. Mutta niitä yöunia se ei kuitenkaan muuten oo parantanu. Vaikka nyt ei enää tuu niitä tuntien valvomisia, niin silti saa heräillä 1-2 välein. Viime yönä meni kaks tuntia puolen tunnin herätyksillä. Oli aika loistava olo taas aamulla. Muutamia öitä koitin nukkua olkkarissa (meillä kun on vaan kaksio), jos tyttö heräileekin peiton kahinaan ja mun kääntelyyn ja vääntelyyn. Eka yö meni ihan loistavasti yhellä heräämisellä, mutta seuraavana yönä neiti tais herätä 5 kertaa.. Että se siitäkin yrityksestä Toivottavasti helpottais.

Mä melkein voin tuntee sun tuskan! Mulla on kaks lasta (2,5v ja 7kk) ja tuo vanhempi oli 10kk asti juurikin tollanen yökukkuja ja itkijä/tissinsyöjä. Oli siinä äidin psyyke kyllä koetuksella, kuten myös monet muut elämän osa-alueet kuten parisuhde. Mut onneksi tilanne helpotti sen kuuluisan ajan kanssa.
Nyt toi meidän 7kk heräilee myös yöllä tosi tiuhaan, mutta oon jo luovuttanu ihan täysin koko homman ja nukun suosiolla vauva kainalossa, siinäpä saa maitoo naukkailla ihan millon tykkää. En jaksa paljo välittää mitä neuvolassa sanovat, ei se ikusia aikoja tuota jatka. Kunhan saan nyt jotenki nukuttua.

Mutta kovasti jaksamista sulle! Ja tsemppiä painokampanjaan! Pidän peukkuja!
Ootko sä kova vaunukävelijä? Ekan kanssa kävelin/juoksin aina pitkät päiväunipätkät(2,5h) joka päivä. Johan alko persus pienentyä sillon On vähän ikävä noita vaunutteluja, kahen kanssa ei oikein onnistu enää.

Tällä viikolla paino samassa. Ihan tyytyväinen oon. Jotenkin toi paino tuntuu sivuseikalta tällä hetkellä, kun liikuntakärpänen purrut niin kovaa. Parempi olo nyt kuin pitkiin aikoihin. Söin tänäänkin kylässä muutaman Toffifeen hyvällä omallatunnolla, mutta ei tulis mieleenkään jatkaa samalla linjalla. Kerrankin näin!


Meillä on vaan se ongelma, ettei nuku vieressä kunnolla. Tai siis sillon en ainakaan saa ite nukuttua viittä minuuttia kauempaa, kun toinen hakkaa, potkii, pyörii, raapii ja kitisee Eikä ota ees maitoa öisin. Eli jotain muuta levottomuutta. Tuliskohan päivän vauhdikkuudet sitten uniin asti. Ehkä se tästä helpottaa. Toivottavasti ainakin ennen syksyä ja mun kouluunpaluuta


Oon! Nyt oon ottanut tavaks käydä tunnin reippaalla vaunulenkillä tytön aamupäivän päikkäreiden aikaan, sitten haetaan koira vielä mukaan ja köpötellään toinen mokoma. Tosin näillä pakkasilla koira ei tykkää ulkoilla yhtään, vaikka ois mitkä vermeet päällä.