Nyt näyttäs, et alkas vihdoinki tippumaa... toivossa on hyvä elää... en kyl usko, enne ku näen.
Välillä tuntunu, et stressiä stressin perää, ni mite siinä ees laihdut?!
Teiniki aiheuttanu melkei harmaita hiuksia välil viel kaiken lisänä.
Eteki ku ulkoset paineet ollu tosi kovat kummallaki ja kenees J ne purkanu ku minuu... Nyt alkas näyttää siltä, et nuoki helpottas... et kesän aikana pääsis muuttaa IHAN omaa taloo... pientä remppaa siel kyl tehtävä enne sitä, enne ku sinne asettus... mut...
Ja onha siel piha, mis touhuta, ... sitäki oottanu kovasti. Eron jälkee ku en uskonu, et enää omaa taloa saisin.. Ku täs ei voi eikä ole mitää tekemistä, eikä tää ole oma, ni senkää takia minuu ei huvita tehä enää yhtää mitää.
Sitä en tiiä, mitä J meinaa tälle tehä, jahkaillu jo nii pitkää, et miunkaa hermot ei kestä sitä.
