karppaus.infon arkistoitu foorumi

Pituus: 163cm
Aloituspaino: 66,6kg
Tavoite: 62kg

Nyt se sitten alkaa. Vähän myöhässä mutta kuitenkin. Jos nyt sepustan hieman taustaa:

vuoden alussa aloin karppailemaan ja kokonaisuudessaan sain painon putoamaan alimmillaan 62,5 kiloon. Lähto oli vuoden alussa 70kg, joten hyvän pudotuksen sain aikaan neljässä kuukaudessa. Tuli toukokuu ja uusi lääke, Mirtazapin (eli sama kuin Remeron). Kuukaudessa paino nousi 67 kiloon. Ei auttanut vaikka olisi tehnyt mitä ja syönyt miten oikein.

Viimein totesin kesäkuun ensimmäinen päivä että nyt loppui. Alkoi lääkkeessä muutenkin kuin vain painon osalta olla haitat hyötyä suuremmat. Nyt siis ilokseni huomaan että pikkuhiljaa paino on jo alkanut hiipimään alaspäin kun lääkkeen vaikutus elimistöstä poistuu. Jes!

Uutta puhtia olen nyt hakenut kirjoista. Luettuna on Ola Lauritzson - Hyvät Hiilarit. Työn alla tällä hetkellä Heikkilän Hyvän Olon Keittokirja.

Ja kommentoida saatte niin paljon kuin mieli tekee.

Noniin. Heikkilän kirja on luettu, ja paikat on ihan jumissa eilisestä jalkapallosta (ja nenärusto rutisee vielä viimeviikon jalkapallosta). Paino on ihan ok mallilla, joten mikäs tässä ollessa. Ruokailurytmikin on normalisoitunut tuon lääkkeen jälkeen kolmeen kertaan päivässä.

Hyvinhän sulla on mennyt! Kun ei ole paljon edes pudotettavaa. Ei muuta kuin tsemppiä jatkoonkin! Onx puutarhatuolit pelittänyt?

_________________
Jalokalat (karpit ) uivat vastavirtaan - roskakalat menevät virran mukana.

Kyllä ne tuolit hyvin on toimineet! Kiitosta vaan niistä!

Vaakassa ei pitäis rampata joka päivä. Ramppasin silti. Paino oli tullut taas vähän ylöspäin. Näillä helteillä vissiin helposti tuo neste- ja suolatasapainokin heittelee, jotta voi kai johtua siitäkin? Ihan kiltisti karpisti olen ollut kuitenkin.

No, ei sen painon nyt niin justiinsa, olo on muuten ollut tosi hyvä. (Ja mun naamassa ei oo näppyjä!) Ja toisaalta, on tullut vähän lisättyä liikuntaakin. Mistäs sitä tietää vaikka alkais ne kadoksissa olleet lihakset kasvaa. Ainakin nenärusto vielä naksuu viikontakaisen jalkapallopelin jäljiltä.

Jalka(potku)pallo ON VAARALLISTA!

_________________
Jalokalat (karpit ) uivat vastavirtaan - roskakalat menevät virran mukana.

Mä tein eilen ehkä jotakin mullistavaa. Iltaruuan päätteeksi söin tummaa suklaata. Ei siinä mitään, mutta mä söin sitä vain 2 palaa, eikä ollut tarvetta enemmälle! Tuolla se loppu levy nyt on, ja mä olen huisin tyytyväinen itseeni. Ehkä mä sittenkin pääsen eroon mun sokeririippuvuudesta.

Kaiken kruuna se, että paino oli inahtanut taas alaspäin. Tyhmää rampata joka päivä vaakassa, mutta mua se motivoi. Jos on paino laskenut, on taas uutta tsemppiä jatkaa hyvillä mielin. Jos taas paino on noussut, niin tulee oltua vähän tarkempi. Ja kyllä se vaakassa ramppaaminen taas loppuu kun alkaa housunkaulus tuntua löysemmältä. Kuitenkin loppuviimein vertaan vain viikon välein punnittua painoa, ja katson mihin suuntaan paino on menossa.

Nyt on kuitenkin hyvä mieli!

Hyvä Vonotus se 2 palaa suklaata on hyvä saavutus.Mulla tuppaa menemään koko levy jos ostan sitä.

_________________

Kiitos, kiitos, ahis! Kyllä se aikamoinen saavutus on mulle. Ennen olisin ehkä voinut syödä sen pari palaa, mutta viimeistää yöllä salaa olisin mennyt kaapille ja mättänyt koko levyn. Nyt se levy möllöttää siellä kaapissa ihan ilman taistelua itsen kanssa että pysyykö se siellä koskemattomana!

Senverta hyvä fiilis kaikenkaikkiaan, että meinasin ihan alkaa vihellellen pesemään pyykkiä. Harmiksi vain pyykkitupa oli varattu. Mies makaa karpuloissaan, niin viitsi vielä tähän aikaan alkaa imuroimaankaan...

Olen näemmä edelliseen viestiin keksinyt uuden sanan... Karpuloissaan.

Ja asiaan. Eilen koirien kanssa metsässä ja uimareissulla nyrjäytin nilkkani. Ajattelin että vähän vaan venähti, mutta siinä sitten päivän mittaan touhutessa se todella kipeytyi. Eilen illalla luulin että kuolen vähintään siihen kipuun.

kaiken kukkuraksi paino oli aamulla lähtölukemissa, sitä se eilinen siiderin kittaaminen kai teettää. Ja ne 5 salmiakkikarkkia josta tuli maha kipeäksi. Nyt ei sitten pääse edes liikkumaan ton kintun kanssa. Huoh. Kai pitää möllöttää parvekkeella auringon alla ja lukea kirjoja.

Onx nilkka viälä kipee? Haudo sitä kylmällä (pakkasesta vaikka sekavihannespussi) 10-15 min kerrallaan ja parin kolmen tunnin välein. Se kylmä olis tietty tehny sille heti hyvää. Lepuuta..

_________________
Jalokalat (karpit ) uivat vastavirtaan - roskakalat menevät virran mukana.

Onhan se vielä vähän kipiä. Ensiavuksi seisoin järvessä, ja eilen sitä on kylmetetty pakastesipulilla ja sitten pakastevihannessuikaleilla. Nyt kun malttaa olla paikallaan niin ei se juurikaan tunnu.

Kai se tästä taas. Vielä kun keksis miten noi koirat liikuttais. Tuo mies ne käytti aamulla kusella onneksi. On tosin niin kuumakin, jotta ei ne kai yhteen päivään kuole jos saavat vaan korttelipissatuksia.

Minä pystyn syömään tummaa suklaata palan, pari kahvin kanssa. Tavallisen Fazerin sinisen kanssa se ei onnistu, päivässä menee koko levy, jos kotiin sen ostan.
Ja vaa´assa ramppaan minäkin joka päivä. Jos en sitä tekisi, niin luulen, että paino pikkuhiljaa salakavalasti nousee. Mutta kun joka aamu tiedän missä mennään, niin ei pääse lipsumaan.

Alkaa tässä vissiin jotakin tapahtua. Minä, ikisyöppö, söin eilen vaan kahdesti kun enempää ei ollut nälkä. Paino näyttäisi elävän jotakin ihan omaa elämäänsä, ja mittanauhaakaan mulla ei ole. Silti on kuitenkin vähän hoikempi olo.

Uutta tsemppi taitaa tulla siitä, että eilen kuvattiin koiria rannalla ja uimassa. Muutamassa kuvassa näyn taustalla uimapukusillaan, ja voi jumankekka sitä mun mahaa! Nyt kyllä lähti moinen pallo pois!

Heikkilän Hyvän Olon Keittokirja 2 on nyt lukemistona. Vaikka paino ei putoisikaan, niin tuo terveys alkaa painaa vaakakupissa yhä enemmän. Ja jotenkin uskon, että kun tätä nyt jatkan ja syön mahdollisimman oikein, niin kyllä se painokin sieltä alaspäin lähtee, pikkuhiljaa.

Koitin tänään sitten tehdä ruusukaalia. En ole sellaista ikinä ennen syönyt. Tuli pahhaa. Joko en osannut sitä tehdä, tai sitten en vaan tykkää siitä. Roskiin ne nyt meni kuitenni joka tapauksessa, ja ne lihat siinä ohessa. Pöh.

Jos iltaruuaksi turvautuis tuttuun tonnikalamunakkaaseen ja salaattiin.

Mä olen viimesenä kahtena yönä istunut vessassa kun vattaa polttaa! Ja päivisin ei mitään. Mitä kummaa mää syön väärin? Edellispäivänä söin niitä ruusukaaleja, joita en ollut ikinä ennen syönyt, mutta nekin söin jo päivällä. Iltapalaksi tuolloin tonnikalamunakas ja salaattia. Eilen en syönyt mitään ihmeellistä, iltaruuaksi kebab salaatilla. Vettä olen juonut paljon, samoin syönyt reilusti kasviksiakin.

Mitä kummaa mä uskallan syödä? Jotakin "kevyttä" ts. mietoa, tuttua ja turvallista. En vaan keksi mikä sellaista olis, kun tähänkään asti en ole mitään kummaa syönyt.

Noh, hyviä uutisia: Paino on tippunut. Lukema aamulla 65,4kg.

Ehkä se on just se ruusukaali. Mulla maha ei tykkää kaalista eikä siitä ruusukaalistakaan. Ne on liian voimakkaita mun mahalle.

_________________
[url=http://www.TickerFactory.com/weight-loss/wggaWhb/]

[/url]

^ Niin, voishan se kai olla... Toisaalta tavallista kaalia voin syödä ilman vatsanväänteitä.

Oivoi, uskaltaiskohan sitä 4 päivän reissultaan tulla taas kurkkimaan karppimaailmaan. Meni kyllä niin överiksi syömiset to-su ja kamala hiilarikrapula. Onneksi juhannusta saa viettää karpissa seurassa, saa syödä hyvin.

Paino pomppas taivaisiin, mutta nyt alkaa taas olla normaaleissa lukemissa kun ottaa huomioon että menkat alkaa taas ihan justiinsa hetikohta. Huominen punnitus tuo todennäköisesti vähän plussaa viime viikkoiseen, mutta enpä olis siitä tähän aikaan kuukaudesta huolissani.

0,3kg plussalla. Ei paha tähän aikaan kuukaudesta.

Juhannus tuli oltus ihan karpisti ruuan osalta. Ja hyvää ruokaa muuten olikin. Paino huitelee pitkin taivaita. Syitä vois arvailla: Juhannuksen siiderit, menkat, normaalia enemmän syöminen ja liian vähäinen veden juonti.

Saas nähdä mitä keskiviikkona paino sanoo. Toivottavasti jotain ihan muuta kuin nyt. Tällä hetkellä 67,2kg.